Käyttäjän Itämaan ihme kirjoittamat vastaukset
-
Itsellä ilmeni peukalossa kipuilua, kun käytössä oli liian nafti työhanska.
Tässä vaiheessa tosiaan myöhäistä. Muutokset pitäisi tehdä katteiden kustannuksella, jotta uusia tekijöitä saataisiin markkinoille mukaan. Sitä ei tule tapahtumaan.
Markkinatalous mikä tässäkin jyllää. Isot firmat haluaa tuottoja joka työvaiheesta. Mutta tässä ollaan kustu ns. omiin muroihin. Kotimaiset tekijät on joutunut väistymään, kun taksat tippuu tasolle hyväntekeväisyys.
Samalla verot jää saamatta valtiokassasta, koska alle 6kk työskentelystä veroja ei tarvitse Suomeen maksaa.
Ja nyt on varmasti hyvä mainita tähän väliin, en ole ulkomaalaisia vastaan. He tulee tänne parempien taksojen perässä, eikä siinä ole mitään väärää. Ongelma on nimenomaan se, ettei Suomalaisilla tekijöillä ole mitään saumaa ulkomaalaisia firmoja vastaan. Jos vastassa on yritys, jonka ei tarvitse maksaa veroja, terveydenhuoltoa, työntekijöiden palkka kotimaassaan on alle puolet suomalaisen tekijän palkasta.
Tässä on se ongelma, johon olen itsekkin törmännyt ja luovuin yrittäjämetsurin työstä 20 vuoden jälkeen isoille firmoille. Ei enää jaksanut sitä epävarmuutta, saako työmaita. Jota sitäkin toitotetaan joka paikassa, eli kyllä töitä on.
Ei kai ojittamaton suo ole arvoaan nostanut vuosikymmeniin?
Valitettavasti on, enää ei myydään ilmaista maata.
Tässä oli kiinteistövälittäjällä 53ha ”metsä”tila. Ojittamatonta suota 48ha ja loput taimikkoa, lähtö 53 000€. Niin se vaan meni kaupaksi.
Eihän siinä huskun peukalokaasussa kummasta vastusta ole.
Mitä etusormikaasulla varustettu sahoja olen testannut, niin niissä joutuu enemmän puristamaan.
Jos peukalokaasussa olisi sama vastus, ei siitä tulisi mitään.
Hyvin karkea arvio, kun ei hoitotilannetta, taimikon tiheyksiä, tieyhteyksiä yms. tiedä sen tarkemmin.
T1 1000-1500€/ha
T2 1500-2500€/ha.
Joutomaat on aina lottokuponki, jos vertaa julkisiin kauppoihin. Kaikkea 100 – 1500€/ha väliltä on nähty.
Viereiselle tilalle laskettu hinta X 10%.
Jos tämä naapurisi seuraa tilamarkkinoita ei kannata ihan pohjahintoja tarjota. Monilla hintatasot on selvitetty ennakkoon ja julkiseen myyntiin siirryttäessä saa laittaa jo setelirahaa ihan eri tavalla tiskiin.
Osa kysyy, osa ei.
Miten menee sitten luotettava kumppani, jos yritys on rekisteröity ulkomaille ja kaikki työntekijät ovat ulkomaalaisia.
Ainakin verojen maksua ei tarvitse suorittaa Suomeen, jos työskentely kestää alle 6 kk. Natsaa aika hyvin metsurin työkauteen.
Tapetaanko siinä lypsylehmä samalla jos palkkaus on liian korkea? Jää pusikot retuperälle? Vai tulisiko sen myötä hiilinielut ja ennallistamiset samalla täytettyä kun ryteikköinä suuria aloja. Toisaalta metsänomistajalle kiintohinnat nousisivat mikäli hoitelee metsänsä kasvusta?
Se miten olen itse nähnyt tarjouskilpailuiden toimivan on seuraava.
Firma X on myynyt palvelun esim. hintaan 700€/ha. Sen jälkeen tarjoukset kilpailutetaan ja ”paras” tarjous on esim. 300€/ha.
Eli ei siinä metsänomistaja maksa sen enempää tai vähempää, kuin 700€/ha. Firma X kerää voiton 400€/ha.
Se miten tässä olisi pelkästään ns. voittajia, on työn teettäminen suoraan metsurilla. Jolloin tekijä laskuttaa esim. 400€/ha, jolloin molemmat saa paremman taloudellisen tuloksen. Metsänomistaja säästää rahaa ja tekijä saa paremman palkan.
Olen nähnyt juuri esimerkin kaltaisia summia työmaiden välittäjäfirman ja tekijäfirman välillä. Metsuriyrittäjälle maksettu 350-400€ ja metsänomistajaa laskutettu 700€/ha.
Toinen tyyli on, ettei kilpailuteta vaan lätkäistää yrittäjälle taksat eteen ja kysytään otatko vai jätäkö.
Tuossahan on nimenomaan kaikki yhteismetsät, y-tunnus metsän omistukset yms.
Eli kaikki joilla on y-tunnus metsätalouden toimialana, vaikkei mitään varsinaista toimintaa olisikaan.
Muistan nähneeni Tilastokeskuksen raportin, jonka mukaan metsätalousyritysten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tosin siinähän on mukana mm. Metsäkoneyrityksiä, kiinteistövälitysfirmoja ja yhteismetsät.
Sivutoimisten tmi yritysten määrä on kyllä lisääntynyt. Eli tehdään jonkun verran muiden töiden ohella metsuritöitä, jos aikaa riittää.
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html#yritykset-toimialoittain
Taulukko vuodelta -22, maa- metsä ja kalatalouden yrityksiä ollut yhteensä 128 011 kappaletta. Päivitetty 19.12.-23 eli suht tuoretieto.
Kyllähän tuohon varmaan jokunen tuhat metsuriyritystä mahtuu?
Nopealla googlettamisella maatalous yrityksiä pari vuotta sitten 43600(ei ainakaan kasvanut) ja kalatalouden yrityksiä 4500 kpl.
Eli metsätalous yrityksiä n.80 000kpl.
Se miten täälläpäin homma kehittyi seuraavasti.
Suomalainen palkkasi esim. virolaisia ja voitti tällä tyylillä kilpailutuksia.
Virolaiset tekivät aikansa työntekijänä, kunnes keksivät, että mitäs tässä suomalaisen palkkioita maksetaan. Perustivat itse firman Viroon ja alkoivat osallistumaan tarjouskilpailuihin. Suomalaiset kilpailutettiin pihalle ja markkinat otettiin hallintaan tällä tavoin. Jos kilpailutuksia katsoo, niin muutama iso virolainen firma jyllää koko Suomen alueella voittaen yli 50% tarjouskilpailussa.
Se on myönnettävä, että virolaisista ja muun maalaisista löytyy ihan oikeita ammattilaisia.
Tämä ongelma on ollut alalla olevilla tiedossa jo pitkän aikaa, puhutaan ilmiöstä joka alkoi yli 10 vuotta sitten.
Tätä ilmiötä on vahvistanut juuri kilpailutukset, isojen yritysten pääurakoitsijoiden valinnat, jotka saavat vapaat kädet valita, ketkä saa sopimuksia. Kun tälle pääurakotsijalle maksetaan yksikkö hinta X, niin tottakai etsitään halvin tekijä.
Tullaan urakoitsijan urakoitsija ketjuun.
Suorat asiakassuhteet on se juttu, miten työstä voidaan vielä tehdä jollain tavalla mielekästä.