Käyttäjän Itämaan ihme kirjoittamat vastaukset
-
Eihän tuo 40-50 vuotias päätehakkuu kuusikko mikään ihme ole rehevillä paikoilla.
Monesti siihen ei päästä, kun taimikon VP&hoito molemmat tehdään useita vuosia myöhässä. Samoin enskat jää tekemättä ajoissa. Alusta loppuun ajoissa hoidettu metsä voi yllättää ällikällä.
noh ei ole, tuo selitys tuli metsälakia valvovalta virnomaiselta, laki, ei puhu , ohje virallinen ei puutu varhaisperkauksessa poistettavan puuston kokoon vaan runkojen lukumäärään, siinä mielessä haastava on kyllä niin tiuhaa metsää löytää joka ois tukkipuuasennossa…. mutta harva vois olla jossa lisänä vesakkoa….
Nauru pidentää ikää. Kiitos ja anteeksi.
Tomperilta puurot ja vellit sekaisin. Googleen varhaisperkaus niin selviää mitä tarkoittaa.
Petoeläimet on fiksuja, ne liikkuu sinne missä ruokaakin on. Eli näin talvella jänikset, myyrät, hiiret hakeutuu ihmisasutuksen lähelle ja pedot tulee perässä.
Ilveskantakin voi olla ylitiheä. Näin kävi pari vuotta takaperin, kun nuoria nääntyneitä ilveksiä tuli talojen oville istumaan. Luonto tämänkin tasapainon hoitaa kuntoon viime kädessä.
Rajavartijat ja erävalvoja seuraa metsästystä sen mitä pystyvät. Loppujen lopuksi mahdotonta kenenkään metsästyksiä on valvoa, todella huonoa tuuria pitää olla mikäli käry käy salametsästyksestä.
Valitettavasti Teollisuuden metsäpalveluista on kokemusta. Toivottavasti ovat muuttaneet toiminta tapojaan, muuten on uusi konkurssi taas tiedossa.
Ei välttämättä metsän raivaukseen ole ensisijaisesti valmistettu. Tehoa 2.8kw sama kun kilpailijan vastaavassa, mutta painoa lähes 1.5kg enemmän tyhjänä.
Metsään ei tietenkään saa sahaa mukaan, mutta kyllä täällä myyjät(toki ostohetken jälkeen) koe käyttää sahat. Raivurit&M.sahat
Mahdolliset viat selviää kuitenkin vasta metsässä jonkun ajan päästä, sitä varten on takuut olemassa.
Jos sitä raivattavaa ei ole edes joka vuosi, niin sillä sahalla moni tekee, minkä ovat joskus hankkineet. Touhutonnikin on iso raha, jos sille ole käyttöä vuosittain. Jos sahan vaihtoväli on 20 vuotta ei sitä välttämättä tiedä mikä on itselle hyvä ja mikä ei.
Monesti saha ostetaan myyjän tai tutun myyntipuheiden perusteella, jos käyttökokemusta on vähänlaisesti.
Testaamalla se omaan käteen ja sahaustyyliin sopiva saha löytyisi. Ammattilainen pystyy laittamaan sahan kiertoon helposti, omalla kohdalla ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen stihlin raivuri vaihtoi omistajaa 6 ha jälkeen. Ei sopinut itselle.
Perus metsänomistajalle ei tällaista mahdollisuutta ole, eikä ole välttämättä tarvettakaan.
”Ei ole näköjään vielä saatu selvyyttä, mikä on paras raivaussaha.”
Paras saha on se, mihin sahaaja itse on tyytyväinen.
Toissa syksynä eräs mökin omistaja haukkui tuon minun huskin 560xpg:n suohon. Hänen mielestään stihlin 170 oli maailman paras saha. Oli tehnyt sillä polttopuuta ja tukkiakin sahannut. Itse olin tietysti erimieltä, mutta pidin mölyt mahassani, kuuntelin sitä ripistystä jonkun minuutin miksi 170 pieksee kaikki muut mallit ja merkit.