Käyttäjän Itämaan ihme kirjoittamat vastaukset
-
No, meillä on ollut vuoden 2014-2024 välillä 2. 0+0 vuotta. 1+1 vuosia 4. sekä 2+2 vuosia 4.
Jos ei saisi käydä vieraana parin muun seuran alueella, ei olisi mitään mieltä pitää koiraa.
Metsästyskoiran pito ja koulutus vaatii aikaa ja rahaa. Jos metsästyskausi menee vielä nollalupien takia ohi, niin mikä pointti tai se ainut lupa ammutaan heti ensimmäisenä päivänä, niin ei siinä valitettavasti ole hirveästi mieltä.
Itsekkin käytän koiraa 3 krt. viikossa töiden jälkeen juoksemassa metsässä, että se olisi kunnossa kun jahti alkaa.
Näin se valitettavasti menee. Tästä keskusteltiin porukan voimin sunnuntaina, kun viikon loppu metsästettiin tyhjää. Hirviä toki on, mutta millon ne sattuu omalle alueelle on asia erikseen.
Toinen on koirat. Kun lupia on ehkä 1+1, ehkä 2+2 tai ehkä 0+0 kuka haluaa ottaa koiria itselleen? Se kun on vaan nykyisin erittäin olennainen osa hirven metsästystä. Ja vaikka peltokyttäystä harrastetaan, on se koira oltava jollakulla. Teknologia tulee(pimeälaiteet), mutta millon. Suomalainen lainsäädäntö on aikaa vievää ja kankeaa.
Tällainen pomppiva hirvikanta aiheuttaa juuri näitä ongelmia. Kun kannat romahtaa, tippuu myös luvat. Tällöin ei oteta koiria, ei tule uusia metsästäjiä. Kun kanta lähtee kasvuun ja lupamäärät kasvaa, pitää ”kaikki” aloittaa alusta. Kuka/ketkä ottaa koiran, mistä löytyy metsästäjät yms.
Millä tavalla Itämaan ihme metsien käyttöä rajoitetaan luettelemissasi maissa? Suomessa jätetään kymmenestä hehtaarista yksi hehtaari raivaamatta riistatiheiköksi, ja vielä lisäksi on jätetty 200 säästöpuuta.
Tarkoitin sitä, että esimerkiksi näissä maissa riistasta on tehty se bisnes. Mutta miten on rajoitettu, no esimerkiksi Keski-Euroopassa avohakkuut terveisiin metsiin on kiellettyjä. Yksittäisten runkojen keräilyä ja pienaukkoja. Eli näissä metsät on pitkälti rakennettu markkinaksi muille tulon lähteille(riista).
Ruotsissa sertien vaatimia suojelukohteita huomattavasti enemmän kun meillä.
Ja epäilen vahvasti, että näin tulee jollain välin tapahtumaan Suomessa. Montako kymmentä vuotta menee, en osaa sanoa. Mutta kaikki suunnat siihen viitta, että metsästä puun ottaminen vaikeutuu ja sillon kannattaa miettiä vaihtoehtoja.
Vai tulisiko riistasta kuitenkin se markkina, jos/kun metsien käyttöä aletaan rajoittamaan raa’alla kädellä. Tätähän se on jo monissa muissa maissa, ruotsi, viro, saksa ja monet muut maat.
Susi saa hirvet kerääntymään laumoihin isolta alalta. Ja minne ikinä se lauma asettuu, tarvitsee se myös ravintoa.
Esimerkiksi sonnit muodostavat isoja porukoita, viime syksynä 5-10 porukoita kun 2 susilaumaa kiersi meidän ja kahden muun seuran aluetta. Ja tämä hirvilauma siirtyi aina alueelta toiselle sen mukana.
Tuohon sitoutumiseen on seurassa sopeuduttava. Esim meillä ei ole seurassa enää mitään pakkoa osallistua itse jahtiin. Aikoinaan oli Max. 2 kertaa pois jahtikauden aikana poissaoloa, mikä toisaalta kuulostaa näin jälkikäteen aika erikoiselta.
Jos haluaa nuoria lisää, jotka eivät halua kuitenkaan viettää joka viikonloppua tornissa tyhjää ihmettelen on vaan pakkoa muuttaa seuran sääntöjä.
Ja toinen, ainakin meidän kulmilla hirvijahti on tosissaan kallis harrastus. 1+1 lupia kun jahtaa 1-2 kk, siihen koiran hoidot päälle, luvat, välineet, polttoaineet. Ei ole persaukisen hommaa. Itse asiassa laskin, että Afrikan jahtipaketti tulee halvemmaksi, kun hirven pyynti meidän tienoolla. Siellä näet varmuudella riistaa ja taitaa olla riistatakuu.
Mutta tulisiko hirvien kasvattamisesta uusi bisnes, jos ruvetaan Suomesta pikkuhiljaa ajamaan metsäteollisuutta alas🤔
Ei niitä tarvitse myrkyttää enää, kun hirvikannat on muutenkin suurelta osin pohjois-karjalaa aivan surkeat.
Mutta aiheuttaa se sen ongelman, että miehet alkaa olla järkiään +60. Koiran ottajia ei tahdo löytyä huonojen/epävarmojen lupamäärien takia. Ja tottakai suurpedot(susi) huolettaa koiran omistajia.
Vanhan liiton ajomies metsästystä on turha haaveilla. Tai sitten se ajomies on se yksi ja ainoa läpi jahtikauden.
Hirvitihentymät on sitten asia erikseen.
Riippuu hyvin pitkälti oman pääoman määrästä ja laina-ajasta. Jos lainaosuus vähäinen ja maksuaika lyhyt(1-5v), niin silloin näkisin ihan ok.
Jos pelkällä lainalla ja täyspitkällä 15 vuoden laina-ajalla, niin ostohinnan pitäisi olla reilusti alakantissa.
Tuo naapurin tila, oma pääoma 60-70% ja takaisin maksu suunnitteilla 3 vuodessa. Ja tämä loppusumma otetaan käytännössä muiden tilojen hakkuista + ostotilan hakkuista.
Tietenkin ostohinnalla on iso merkitys kannattavuuden osalta.
Katsotaan mitä pankki tarjoaa. Tuli harvinaisen mukava viesti, kun naapuritilan omistaja haluaa varta vasten myydä metsänsä minulle. Oma tarjous on ilmeisesti sijalla 2.
Oli korko oikeastaan mitä vain, niin pakkohan tuo on ostaa pois kuleksimasta. Harvoin tällaista tilaisuutta suodaan.