Käyttäjän Itämaan ihme kirjoittamat vastaukset
-
https://www.just4x4s.com.au/news-and-reviews/review-2017-toyota-hilux-extracab/14029
Ei tarvitse penkkejä kääntää.
Ainakin uudemmissa double capeissa lavan pituus loppuu kesken raivurille. Extra cap olisi tojon puolelta oma suositus, jos 2 paikkainen riittää.
Isoilla koneilla pelattaessa myös kulut on kovat. Työntekijät, huollot, toimitila(halli), varaosat, mitä näitä nyt on.
Jos löytyy ylimääräistä ja ostaa paukauttaa käsirahalla pikkukoneen muussa tarkoituksessa, on lähtötilanne jo ihan eri.
Tuohan se omallekkin tilalle lisää markkina-arvoa. Metsä on haluttu sijoituskohde, jos olisi omalla kohdalla samainen tilanne en jäisi aikailemaan. Eipähän jää harmittamaan myöhemmin, mistään valtaisasta sijoituksesta ei kuitenkaan ole kysymys.
1500€ ylöspäin. Tässä männä kesänä sattui paikalle Mhy:n tila-arvion tekijä, kun istuttelin omia metsiä.
Sanoi jo silloin, että keskihinta hakatulle aukolla P-karjala/Savo alueella pyörii jo 1500€/ha paikkeilla.
Luulisi, että metsien hinnat melko rajuja, koska esim. Saksalaiset ja Ranskalaiset ostavat metsiä ympäri maailmaa esim. Suomesta.
Tuossa katsoin eräältä Deutsche forst investin sivulta, kyseessää rahasto, joka ostaa metsää Paraguaista. Saksan omiin metsiin ei ilmeisesti sijoita. Liekkö niitä edes tarjolla?
Siinä kun aletaan 1-2 mottia tuomaan palstalta kerrallaan tien varteen voipi maksajista olla jo pula. Viepihän niitä pöllejä ukko vaikka yksi kerrallaan tien varteen jos siitä saa 200€/kpl, mutta kukapa maksaa?
Tämä Pessisen väite uusien sahojen heikkoudesta särähti aikanaan omaan korvaan. Muistaakseni jossain videossa sanoi pääsevänsä nykysahoilla noin 1000m³ ja olikohan näin, että 70-90 luvun sahoilla pääsi 1500-2000m³.
Ottaen kuitenkin huomioon Pessisen työmaat 70-90 luvut aukkohakkuuta sekä oikeita harvennuksia(1500-2000m³/saha)
Nykyhakkuut, energiapuuta(n.1000m³/saha). En sanoisi mitenkään heikoiksi, litrakoot per runko ei kuitenkaan mitään kummoisia ole ollut mitä juutuupista jotain pätkää katsonut. Siihen yhteen mottiin saa jo sahata tavaraa varsin kiitettävästi.
Tämmöstä saivartelua tähän väliin?
Itse en lähtisi näitä omasta tahdosta koskemattomia länttejä välttämättä virallistamaan suojelualueiksi. Siis omilta mailtani.
Näitä pystyy esimerkiksi käyttämään tulevaisuudessa säästöpuuryhminä avohakkuille. Tuosta 13 ha alueesta 12 ha on varsin tasaikäistä ja se menee kerralla aukoksi. Tarkoittaisi nykysertifioinnilla vähintään 120 rungon pystyyn jättämistä säästöpuiksi, siinä on jo puuta. Nyt tuo 1ha ryteittö hoitaa samalla sen tehtävän.
Mutta miten sitten kävisi jos nämä meikäläisen ryteliköt muutettaisiin suojelulänteiksi? Tuskin niitä saisi enää säästöpuiksi laskea?
Paras suojelu on omasta tahdosta lähtevää, näin ajattelisin.
Poikkeuksellisen järeät puut saa jäädä pystyyn. Haavat lähes poikkeuksetta säästän.
Lisäksi joka palstalla on omat käsittelemättömät alueet. Ostopalstoja ja niinä aikoina jo käsittelemättömiä, ovat sitä tehtävää saaneet jatkaa.
Jokunen esimerkki omista länteistä:
9 ha palstalts löytyy 0.6ha mäkikuvio, johon kirves ei ole koskenut 40 vuoteen. Pyyt ja teeret viihtyy pesintäaikaan tällä läntillä. Oli tarkoitus aikanaan hakkuuttaa, mutta ei saanut järkevästi sovitettua minkään hakkuun yhteyteen. Nyt jo riukuuntunut ja tuuli kaataisi jäävän puuston. Saa olla minun puolesta koskemattomana
13 ha palsta: kuvion perällä n. 1 ha hoitamaton sekapuuryteikkö osto hetkellä. En lähtenyt siitä mitään aikanaan rakentamaan, oli jätetty edellisen omistajan toimesta oman onnensa nojaan. Saa jäädä koskematta.
31ha palsta. Puro halkoo palstan ja tästä syystä alueella on suojeltua aluetta reilu 2ha pinta-alasta.
Siinä nyt jokunen esimerkki omista metsistä