Käyttäjän Itämaan ihme kirjoittamat vastaukset
-
Harrastelua nimenomaan, onko niitä metsureita enää olemassakaan, jos ketjusahoista puhutaan. Melkeenpä se on raivaamista, istutusta ja kaikkea muuta paitsi moottorisahalla työskentelyä.
Näin se menee. 90% metsureista ei ole elämänsä aikana harventanut aariakaan 2000 luvulla työkseen. Kaikki ei edes omista moottorisahaa. Joku onnekas voi olla valittu suorittamaan motoavustuksia, mutta näissä suositaan +50 kuutioisia sahoja työn kepeyden takia.
Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito on kyllä harvinainen näky. Sukupolvet vaihtuu, eikä monella perijällä ole välttämättä mielenkiintoa metsää kohtaan.
Ja toinen mikä oli varsinkin männä vuosina yleinen tapa, hakattiin aukoksi eikä koskaan uudistettu. Tuossa kävin tällä viikkoa erään rahaston 3.5ha ”taimikoissa”. -17 vuonna hakattu eikä koskaan uudistettu. Oli täälläpäin aikas yleinen tapa, että hakattiin aukoksi ja myytiin rahastoille, jotka maksoi maltaita. Ei vaan intressejä ollut uudella omistajalla enää uudistaa.
Jokainen tietenkin hoitaa metsänsä haluamallaan tavalla.
Hesarin artikkelin mukaan pohjois-karjalassa oli haettu kaatolupia ilvekselle, koska ne ovat tuhonneet kauris kannan, aktiivisesta ruokkimisesta huolimatta.
Onko riistakeskuksen ja metsästäjien agendalla levittää valkohännät yhä laajemmalle alueelle. Vieraslajin leviäminen pitäisi estää, eikä aktiivisesti yrittää levittää sitä
Nyt taidettiin p-karjalan osalta puhua metsäkauriista, ei valkohäntäpeurasta
Varmaan nostalgia syistä huskin ylioppilas eli 44-malli. Työlajit nykypäivänä niin erilaiset, kun alkuaikoina. Sillon piti olla saha hakkuuhommiin metsässä, nykyisin näille ylisuurille pölkyille asutusalueille. Mutta 44-mallilla alkoi aikanaan meikäläisen moottorisaha ura, niin siitä syystä kyseinen saha.
Raivaussahoista vaikea sanoa, ruuvimeisselikaasarilla mieluiten. Ehkä 345 tai 555, vaikea päätös.
<p>Kyllähän tuo Huskin suuntaus näyttää olevan keskittyminen näihin isoihin +70cc sahoihin. 572, 585, ja 592 tuntuu olevan ne tuotteet mitä pyritään oikeasti kehittämään paremmiksi. Näihin löytyy vaikka mitä modaus kilkettä huskin omasta katalogista. Kertoo varmasti markkinoista, isolle puulle tarvitaan vielä sahoja ulkomailla.</p><p>Tuo 540 XP Mark 3 on ihan hyvä uutuus, mutta tuoko se oikeastaan mitään uutta markkinoille, omasta mielestäni ei. Samat ominaisuudet kun stihlin ja echon enska sahoissa, hinta vaan taas kerran rajumpi.</p><p>Oma henkilökohtainen mielipide on, että huski tippui kelkasta 550 Mark 2 ja 543 kanssa.</p>
Ostokiima rauhoittunut, varovasti ostavat/eivät osta ollenkaan.
Eilen oli erään rahastolaisen kanssa juuri juttua.
”Lähi” tarha:
Kuusi 1v, 22 snt + alv
Kuusi 2v, 25 snt + alv
Kuusi 2v isopaakku, 32 snt + alv
Mänty 1v, 18 snt + alv
Kyllä kuulostaa 70-80snt/kpl jo aika rajulta hinnalta.
Metsätila markkinoilla on huomattavissa, että ”ilmaista” rahaa ei enää olekkaan tarjolla.
3 tarjousta jättänyt kuukaudessa ja jokaisessa myyjä on ollut sitä mieltä, että pyyntihinnasta ollaan valmiita keskustelemaan. Eli toisinsanoen palstat ovat tarjolla puuston nykyarvolla.
Joko on sattunut tietämättömät myyjät(en usko) tai kysyntää ei enää ole samalla tavalla. Ostajan markkinat tuntuu lähestyvän, jos pätäkkää löytyy.
Oman työn arvostaminen ja sen mukaan taksan laskeminen oikein on yksi osa-alue ammattitaitoa.
Näin se ainakin itsellä meni, kun aloitin ilman koulutusta. Samat taksat oli melkein alusta loppuun asti työntekijänä, lopussa viimeisenä kautena tuli joku 5-10€ korotus osaan raivaustöistä, istutustaksaan 0.5 snt/kpl korotus.
Lähes samat taksat oli firman joka ukolle, ei ollut salaisuus.
Siinä vaiheessa, kun ukot pistettiin yrittäjiksi alkoi se taksan jojoilu.