Käyttäjän Itämaan ihme kirjoittamat vastaukset
-
Yksi 500i löytyy, sahattu yli 1000h. Varma saha, lähtee aina 3. nykäisyllä käyntiin. Kytkin vaihdettu kerran, muoviosien kiinnikkeet katkeilee ilmeisesti tärinän vaikutuksesta. Esim ilmanputsarin koppaa saa aika ajoin etsiä, kun lentää irti.
Omaan käteen paras Stihli, koska muistuttaa näppituntumalta hyvin paljon huskia. Etukahva on itselleni liian pitkälle venyvä, eli saisi kulkea lähempänä sahaa.
Keveähän tuo on, se on hyvä että huono ominaisuus tällaisessa 5kw sahassa. Pitempään jos sahaa, alkaa sahan ”potkiminen” väsyttää.
Vakio 1.6mm RS ketjun suosittelen vaihtamaan normaaliin 1.5mm ketjuun. Kovalla ja/tai jäisellä puulla RS ketju+tehokas kevyt saha on tympeä ominaisuus. 20 laippa ollut itsellä aina kiinni.
Ruiskusaha on erilainen sahattava, kun kaasutinsaha. Eli sellainen hyökkääjä kierrosten suhteen, tarkassa sahauksessa ei hyvä. Samoiten polttoaine maistuu eri tavalla, isossa puussa menee 2-3 tankillista, jos on paksuoksainen kalikka.
Paljon sahanneen saha, ei missään nimessä harjoittelijan työväline. Tehon ja keveyden takia tietyllä tavalla vaarallinen jos ei tiedä mitä tekee. Ja ruisku tekniikka tekee juuri tuon kierrosten hyökkäyksen äkkinäiselle.
Jos pitäisi nyt valita 462 ja 500i väliltä ottaisin 462. Miellyttävämpi saha.
Suomessa sahat on vielä halpoja esim. Saksaan verrattuna.
Kävin kesällä siellä päin sahakaupassa, 560 huski 1600-1800€, Stihl 261 1200-1300€, 500i pitkälle yli 2000€. Stihlit järkiään useamman satasen kalliimpia kuin Suomessa.
Suomessa ei saisi sahaakaan myyty noilla hinnoilla. Tosin siellä metsurit sahaa päivittäin moottorisahoilla työkseen metsässä.
Ja tämä on omasta mielestäni myös syynä, miksi Stihli menee ns. järkevämpään suuntaan 50cc ja sitä pienemmillä sahoilla. Eli sahoja tehdään päivittäisiin töihin.
No oishan huskilla 543. Mutkun 241 on pari sataa halvempi eikä tronik ole samanlainen ongelmapesäke kuin tune.
543 on surkeuden huipentuma ”huskilta”. Autotuneahan tässä ei tosiaan ole, se on plussaa.
241 menee kanssa tähän sähkökaasariin. Eli ei tämäkään ihan perus perus saha ole.
Jos nyt pitäisi metsätöihin hommata perus moottorisaha olisi se itselläni echo 4310sx.
Toimintavarma, peruskaasari ilman sähkövempaimia, hyvä käynnistymään, vähitäänkin riittävä teho/kiihtyvyys ja ennenkaikkea sahan paino pysyy maltillisena. Ja tottakai todella pitkä takuu.
Luokittelisin tuon ammattisahaksi perusominaisuuksilla. Sellainen sahamalli uupuu kahdelta päämerkiltä.
En siis omista kyseistä sahaa, mutta mitä olen sivusta seurannut.
Ai saakeli, taas tuli valittua häviäjän puoli, no ehkä ensi kerralla sitten.
Alaskassa maksaa paljon enemmän.
Itse asiassa lisenssi on 160 dollaria ja lupamaksu 800 dollaria.
Sarkasmia, ei tämä niin vakavaa ole. Oli tarkoitettu tuohon Kehvelin kommenttiin, että metsästäjät alkaa maksamaan taimikkotuhotkin.
Mitenkäs näin hirvikoiran omistajana, pystyisinkö vaatimaan korvausta maanomistajilta. 17 hirveä tuolle on ammuttu 5 vuoden aikana ympäri Suomea, ei ole halpaa koiran pito, ja nuo valtion rekut vielä aiheuttaa henkistä kärsimystä?
Olisi jäänyt ilman koiraa ampumatta.
Hirvituhokorvaukset tulisi siirtää metsästysseurojen maksettaviksi.
?, oi voi. Siinä vaiheessa loppuisi metsästys kokonaan. Ei hirven metsästys kuitenkaan mitään orjatyötä metsänomistajien hyväksi ole, todella kallis harrastus jo muutenkin.
Oma näkökulma on, että mikäli tricolla on huomattava vaikutus taimikon pelastumiseen hirvialueella tulisi maanomistajan saada siihen reilu tuki. Jos en väärin muista, niin lupamaksuista jäi reilu siivu käyttämättä. Viittaan metsälehden juttuun.
Sinällään nykyjärjestelmä on hieman väärä, ettei tueta ennakoivaa pelastusta taimikolle vaan vasta siinä vaiheessa kun tuho on käynyt.
Esimerkiksi Keski Euroopassa valtioiden metsureiden yksi työlaji on taimikoiden aitaaminen riistaeläimiltä.
Se on tuo paikallinen vaihtelu suurta hirvikannassa ja oman vaikeutensa tuo vielä kesä – talvilaidun vaihtelu. Eräällä hirviseurueella Pohjois-Karjalassa oli tänä syksynä yksi hirvilupa ja se käytettiin ekana viikonloppuna, vaikka piti valkatakin sopivaa. Tänä vkl sitten oli hirvilaskenta ja reilun 3000 ha alueelta laskettiin 21 aikuista hirveä 7 vasaa! Paikoitellen niitä ei sitten vissiin hirvitalousalueella ole.
Täysin normaali tilanne. Toisilla niitä on valittavaksi asti, toiset jahtaa tammikuun puoliväliin useampia tyhjiä viikonloppuja. Esimerkiksi meidän metsästysalue on talvilaidunta, ennen lumia sieltä ei löydy kuin hyvin harvoin joku ravihirvi. Lumet kun tulee alkaa elukoita ilmaantua, ei paljoa mutta aina joku sieltä löytyy.
Tosin tämän vuoden trendi on hirvilaumat, alueellamme pyörii 2 susilaumaa, joten hirvet pakkautuu tällaisiin 4-8 hirven porukoihin. Ikinä aikaisemmin ei vastaava tilannetta ole ollut. Esim. viime viikonloppuna yhdessä porukassa 3 vasaa ja 4 aikuista. Toisessa 5 urosta.
3 lupaa käytettävissä, muttei sinne koiria uskalla laskea. Miesajona olisi metsästettävä, siitä kun alkavat valita ikä haarukasta 59-76v ajomiestä niin onnea vaan.