Käyttäjän Itämaan ihme kirjoittamat vastaukset
-
Hyvin karkea arvio, kun ei hoitotilannetta, taimikon tiheyksiä, tieyhteyksiä yms. tiedä sen tarkemmin.
T1 1000-1500€/ha
T2 1500-2500€/ha.
Joutomaat on aina lottokuponki, jos vertaa julkisiin kauppoihin. Kaikkea 100 – 1500€/ha väliltä on nähty.
Viereiselle tilalle laskettu hinta X 10%.
Jos tämä naapurisi seuraa tilamarkkinoita ei kannata ihan pohjahintoja tarjota. Monilla hintatasot on selvitetty ennakkoon ja julkiseen myyntiin siirryttäessä saa laittaa jo setelirahaa ihan eri tavalla tiskiin.
Osa kysyy, osa ei.
Miten menee sitten luotettava kumppani, jos yritys on rekisteröity ulkomaille ja kaikki työntekijät ovat ulkomaalaisia.
Ainakin verojen maksua ei tarvitse suorittaa Suomeen, jos työskentely kestää alle 6 kk. Natsaa aika hyvin metsurin työkauteen.
Tapetaanko siinä lypsylehmä samalla jos palkkaus on liian korkea? Jää pusikot retuperälle? Vai tulisiko sen myötä hiilinielut ja ennallistamiset samalla täytettyä kun ryteikköinä suuria aloja. Toisaalta metsänomistajalle kiintohinnat nousisivat mikäli hoitelee metsänsä kasvusta?
Se miten olen itse nähnyt tarjouskilpailuiden toimivan on seuraava.
Firma X on myynyt palvelun esim. hintaan 700€/ha. Sen jälkeen tarjoukset kilpailutetaan ja ”paras” tarjous on esim. 300€/ha.
Eli ei siinä metsänomistaja maksa sen enempää tai vähempää, kuin 700€/ha. Firma X kerää voiton 400€/ha.
Se miten tässä olisi pelkästään ns. voittajia, on työn teettäminen suoraan metsurilla. Jolloin tekijä laskuttaa esim. 400€/ha, jolloin molemmat saa paremman taloudellisen tuloksen. Metsänomistaja säästää rahaa ja tekijä saa paremman palkan.
Olen nähnyt juuri esimerkin kaltaisia summia työmaiden välittäjäfirman ja tekijäfirman välillä. Metsuriyrittäjälle maksettu 350-400€ ja metsänomistajaa laskutettu 700€/ha.
Toinen tyyli on, ettei kilpailuteta vaan lätkäistää yrittäjälle taksat eteen ja kysytään otatko vai jätäkö.
Tuossahan on nimenomaan kaikki yhteismetsät, y-tunnus metsän omistukset yms.
Eli kaikki joilla on y-tunnus metsätalouden toimialana, vaikkei mitään varsinaista toimintaa olisikaan.
Muistan nähneeni Tilastokeskuksen raportin, jonka mukaan metsätalousyritysten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tosin siinähän on mukana mm. Metsäkoneyrityksiä, kiinteistövälitysfirmoja ja yhteismetsät.
Sivutoimisten tmi yritysten määrä on kyllä lisääntynyt. Eli tehdään jonkun verran muiden töiden ohella metsuritöitä, jos aikaa riittää.
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html#yritykset-toimialoittain
Taulukko vuodelta -22, maa- metsä ja kalatalouden yrityksiä ollut yhteensä 128 011 kappaletta. Päivitetty 19.12.-23 eli suht tuoretieto.
Kyllähän tuohon varmaan jokunen tuhat metsuriyritystä mahtuu?
Nopealla googlettamisella maatalous yrityksiä pari vuotta sitten 43600(ei ainakaan kasvanut) ja kalatalouden yrityksiä 4500 kpl.
Eli metsätalous yrityksiä n.80 000kpl.
Se miten täälläpäin homma kehittyi seuraavasti.
Suomalainen palkkasi esim. virolaisia ja voitti tällä tyylillä kilpailutuksia.
Virolaiset tekivät aikansa työntekijänä, kunnes keksivät, että mitäs tässä suomalaisen palkkioita maksetaan. Perustivat itse firman Viroon ja alkoivat osallistumaan tarjouskilpailuihin. Suomalaiset kilpailutettiin pihalle ja markkinat otettiin hallintaan tällä tavoin. Jos kilpailutuksia katsoo, niin muutama iso virolainen firma jyllää koko Suomen alueella voittaen yli 50% tarjouskilpailussa.
Se on myönnettävä, että virolaisista ja muun maalaisista löytyy ihan oikeita ammattilaisia.
Tämä ongelma on ollut alalla olevilla tiedossa jo pitkän aikaa, puhutaan ilmiöstä joka alkoi yli 10 vuotta sitten.
Tätä ilmiötä on vahvistanut juuri kilpailutukset, isojen yritysten pääurakoitsijoiden valinnat, jotka saavat vapaat kädet valita, ketkä saa sopimuksia. Kun tälle pääurakotsijalle maksetaan yksikkö hinta X, niin tottakai etsitään halvin tekijä.
Tullaan urakoitsijan urakoitsija ketjuun.
Suorat asiakassuhteet on se juttu, miten työstä voidaan vielä tehdä jollain tavalla mielekästä.
<p>Näinhän se menee, että kuka halvimmalla tekee, niin saa tehdä. Kilpailutuksissa hinnalle yksikkö hinnalle annetaan korkea painoarvo, eikä firmojen kotimaata erotella millään tavalla.</p><p>MHY:llä, umpilla, groupilla yms. isoilla organisaatiolla metsureiden keski-ikä täälläpäin on 55+ vuotta. Yhdistys voi vielä palkata työntekijän, mutta isot metsäfirmat ei.</p><p>Yrittäjäpohjalta käsketään tekemään, mutta sitten kilpailet ulkomaalaisia firmoja vastaan, jolloin asetelma muuttuu suomalaista tekijää kohtaa todella vaikeaksi.</p><p>Tässä juttelin erään virolaisen yrittäjä metsurin kanssa, taksa oli huonompi, kuin suomalaisen työntekijä metsurin ha taksa. </p><p> </p>
Niin, eiköhän ongelma näissä ole kuviotietojen keräystapana kaukokartoitus ja siitä arvioitu kasvu.
Eli jos haluaa metsään.fi palveluun oikeat tiedot(ellei pidä paikkaansa) vaati se puustotietojen keruun maastossa. Sen jälkeen jos suostuvat päivittämään palveluun, ei suuria heittoja enää pitäisi tulla.
Itse mietin asian siten, ettei ilmaiselta palvelulta voi vaatia mahdottomia. Eli jos haluaisin omat kuviot ajantasalle, vaatii se minulta metsänomistajana puustotietojen keruun esim. mhy:n kautta. Minulle riittää, että tiedän itse mitä milläkin kuviolla on.
Jos puunostaja änkyttää vastaan metsään.fi tietojen nojalla, voidaan käydä metsässä ihmettelemässä porukalla. Ymmärrän toki heitä, jotka ei pysty hakemaan metka tukea, kun kehitysluokka on aukkoja yms.
Tuli käytyä katsomassa ensimmäistä kertaa uudistuksen jälkeen. Ulkoasu on muuttunut, mutta äkkiseltään ei tosiaan niin selkeä, kuin vanha versio. Kännykällä katsottuna.
Tulee hyvin pitkälti metsäfirmojen omat sovellukset mieleen.
Vanha versio oli siinä mielessä selkeämpi, palstojen/kuvioiden olennainen tieto oli hyvin näkyvillä.
Tässä nyt näkee vaikka mitä knoppitietoa kuviosta, mutta onko se olennaista tietoa?
Varmasta tähänkin versioon tottuu, kun jonkun kerran käy sivulla ihmettelemässä.
Ainakin aikaisemmin aukkojen, t1&t2 tietoja pystyi muuttamaan ilmoittamalla.
Isommissa kehitysluokissa piti lähettää viralliset mittaustiedot, jotta suostuivat kuviotietoja päivittää.
Itselläkin on kummitellut vuosia 4 hehtaarin kuvio 02, joka on järjestelmässä t2 kehitysluokkaa. Jospa se nyt muuttuu, kun ensiharvennus on tehty.
Ja onhan se ihan luontevaa, että dokumentit tulee näyttää näissä isommissa metsissä. Muuten jokainen pystyisi niitä muuttamaan miten haluaa, vakuudeksi pankkiin tai myyntiin.