Käyttäjän Itämaan ihme kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa se kannattavinta olla silloin, kun korjuuyrittäjä tekee omissa metsissään omilla koneillaan hankintaa.
Kyykkymotolla kuitumetsissä, mielellään muutaman kilometrin päässä mökistään. Kyllähän siinä saa vastinetta, jos muuten meinaa työttömyys iskeä.
Pienillä pinta-aloilla, mitä puunostajat ei muuten halua voidaan puhua jo ihan kannattavasta touhusta.
Löysä ketju edesauttaa ketjun lentämistä. Karsiessa jos samalla vääntää laippaa sivusuunnassa oksan kohdalla lentää ketju herkemmin.
Tämä tulee esille varsinkin näillä 20+ tuumasilla laipoilla. Ja samat lain alaisuudet koskee tietenkin lyhyempiä laippoja. Niissä se ei vain tule yhtä räikeästi esille.
Ja tietenkin se tylsäketju auttaa vielä lisää tuohon sivusuuntaiseen liikkeeseen, kun oksa ei lähde kerralla irti.
Nämä siis vain omia havaintoja.
Juhan kanssa samaa mieltä, mikäli hoitotoimet on tuesta kiinni, ei puhuta ainakaan kovin pitkä näköisyydestä.
Firmojen ostopalveluissahan tuo lehtipuuosuus on tullut mukana jo 5-10 vuoden ajan.
No miten itse muuttaisin järjestelmää, jos saisin. Maksaisin enemmän tukia niille, jotka hoitavat kohteet ajoissa.
Varhaisperkaus vaikka seuraavasti.
Toteutus:
Omt 3-4 vuotta istutuksesta
Mt 4-5 vuotta
VT 5-6 vuotta
Tuen määrä laskisi mitä pidempään vetkuttelee.
Tällöin:
– Taimikon kehitys jatkuisi tasaisesti ilman kasvun hidastumista
– Ostopalveluissa hinnat pysyisi maltillisina ajoissa raivattavissa kohteissa -> tuen määränkään ei tarvitsisi olla kovin suuri.
Se on sellainen lastenleikkisaha pärisee vähän on tainnut katuuvan rungonpaino Istatahaa terälaipan päälle.
Konkelon purku mennyt vähän vituralleen. Liekkö lähtenyt vänkäriä hakemaan?
Mutta tuota kiilan puolista sahaus jälkeä kyllä ihmettelen, että mitähän siinä on meinattu aluksi tehdä.
Lisäsin vielä Malwan ja Terrin hakkukoneiden puomien ulottuvuuden.
Malwa: 6,2m
Terri: 6,2m – 7,2m
Uraväli kuitenkin on nykyisin se 20metriä minimissään. Eli käytännössä ajourilta on poistuttava puiden väliin puolikkaan/koko koneen mitalla, mikäli halutaan uravälit harventaa. Mitä enemmän siellä kikkaillaan, sen enemmän menee aikaa sekä kolhujen/juuristovaurioiden riski kasvaa luonnollisesti.
Ketola jäi omaan mieleen nimenomaan taalerin ajoilta.
Ketola etsi itse Taalerin metsiin paikallisia metsureita. Kaikkia toimintatapoja en allekirjoittanut silloin, mutta ei sillä liene mitään väliä. Näihin tietenkin vaikutti metsärahastojen tuottotavoitteet, ei niinkään Ketolan omat toimintatavat.
Jyrki sentään kävi Taalerinkin metsissä katsomassa, miten työt tehtiin maastossa. Aika pramea BMW oli metsäautona😁
