Käyttäjän Itä-Suomi kirjoittamat vastaukset

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Itä-Suomi

    Uusia ajatuksia täytyy aina olla ja sen kautta tulee alalle jotakin uutta. Tietenkin taimien kokoa voidaan kasvattaa koneistutuksessa mutta onko siitä tuleva kustannus enää kilpailukykyinen. Tietenkin jos tarkastellaan kokonaisuutta niin suuremmilla taimilla varhaishoito vähenisi.

    Koneistutus ei ole mielestäni vielä löytänyt sitä viimeistä huippua jotta se yleistyisi. Kehittämiseen tarvitaan kaikkien ajatuksia eteenpäin pääsemiseksi.

    Mitä koneistutus maksaa hehtaarille, kustannuksiin vaikuttaa moni asia mutta noin 1000€/ha on suuntaa-antava mutta kustannus on aina tapauskohtainen.

    Kesäkoivut kyllä kiinnostaisi kovin mutta istutuskoneelle on ohjelmaa kesäkuun loppuun saakka.  Milloin oli tarkoitus koivun taimet istuttaa?

    Itä-Suomi

    Erittäin hyvä kirjoitus, Timppa

    Itä-Suomi

    Tänne on ilmestynyt kysymyksiä mikä on tosi hyvä juttu, kiitos kysyjille.

    Turvemaita olemme myös koneistuttaneet ja siinähän myöskin tehdään laikkumätäs pinnanmyötäisesti. Jälkeenpäin tarkastettuna taimet ovat lähteneet myös turvemailla hyvin kasvuun.

    Koneistutuksessa olemme käyttäneet 1 ja 2-vuotiaita kuusentaimia, 1-vuotiaita männyntaimia ja pieni erä oli koivuntaimia, ikää en muista mutta noin 60-70 cm pitkiä ja lehdettömiä.

    Taimitarhat kuten koko metsätalous elää ja sopeutuu markkinatalouteen.

    Kysymykseen paljonko tulee laikkumätästykselle lisähintaa on hieman hankala vastata koska koneistutukseen sisältyy laikkumätäs johon taimi istutetaan. Mielestäni kustannuksia vertailtaessa täytyisi katsoa mitä kokonaisuus maksaa koska lopulta metsänomistaja maksaa metsittämisen, esitetään asia kuinka tahansa.

    Lisää kysymyksiä………..

    Itä-Suomi

    Kiitos kysymyksestä, eilen meni koko päivä polttopuita tehdessä niin en ehtinyt vastaamaan kysymykseesi. Koneistutuksessa työmaa voi jäädä kesken seuraavista syistä:

    avokivisyys,  vaikka kuvio soveltuu koneistutukseen voi silti paikoin olla pienialainen avokivinen kohta missä ei ole maa-ainesta ollenkaan, tässä tapauksessa paikka jää istutustyön ulkopuolelle ja luonto hoitaa ajallaan siihen metsikön. Suuremmilla kohteilla missä koneistutus onnistuu ja kivisyys estää istuttamisen osittain koneella, muokataan alue niiltä osin kuin se on mahdollista.

    turvemaat, näissä ongelmaksi tahtoo tulla turvemaan kantavuus, mitä kosteammaksi  pohja menee(ojittamattomat paikat) silloinkin muokkaamme alueen ainoastaan.

    taimet loppuu kesken, tämäkin ongelma on usein tullut eteen suuremmilla kohteilla ja etenkin jos kohde on kovin mäkinen siinä on taimien riittävyys hankala arvioida. Kartalla mitattu pinta-ala antaa väärän tiedon oikeellisesta taimimäärästä mäkisillä kuvioilla.  Kuviot missä loppuu taimet kesken, muokkaamme alueen ja istutustyön käy hoitamassa metsuri loppuun.

    Koneistutuksessa kesken jäävä alue katsotaan aina tapauskohtaisesti mikä on keskeytyksen syy ja kuinka se ratkaistaan. Tähän mennessä olemme löytäneet kaikille osapuolille sopivan ratkaisun.

     

     

     

    Itä-Suomi

    Tänne on tullut vastauksia ja mielipiteitä tosi mukavasti. Tänään olin ulkona sahailemassa toisella sahalla niin en ole ehtinyt vielä vastailemaan lähettämiinne viesteihin. Kiitos viesteistänne.

    Tyhjäkäynti on tasainen olipa saha pystysuorassa tai kallellaan. Sahassa on ZAMA kaasutin mutta mistä löytäisin tyyppimerkinnän kaasuttimesta?. Voisi ehkä kannattaa kaasuttimen kalvot vaihtaa mutta tätä ennen kokeilen löytyisikö yläkierrokset säätämällä.

     

    Itä-Suomi

    Kiitos vastauksesta, kaasari oli pöydällä ja purettuna, kalvoissa ei ollut silmillä havaittavaa vikaa. Puhdistin kaasarin paineilmalla niin hyvin kuin se oli mahdollista.

    Itä-Suomi

    Mukava huomata kuinka alkamani kirjoitus on saanut mielipiteitä liikkeelle ja me suomalaiset olemme hiljaista kansaa mukamas. Pahoittelen kaikille viestini lukeneille äidinkielellisiä puutteitani kirjoituksissani. Kirjoittaja ”musta mies” huomasi tarkoitusperäni kirjoittaessani puuston pituutta jolla tarkoitin puun käyttöosan pituutta, se siitä metsänhoidollisesta näkökulmasta. Mustan miehen kirjoitus herätti muutenkin mielenkiintoni ja oli muitakin kirjoittajia tässä viestiketjussa joissa hankinta kaupoissa on käytetty katkaisumittana vapaamittaa ja rankamittoja. Täällä Itä-Suomessa  ollaan jyrkkänä ostajatahon puolella ettei muuta kauppaa tehdä kuin määrämitta kolmemetrinen, tämän olen kokenut käytännössä.

    Mielestäni tässä olisi MTK;lle tehtävää ja saada samanarvoiset kauppaehdot metsän myyjille niin isoille kuin pienillekin johon itse  kuulun.

    Mitkä muut mahdollisuudet meillä olisi vaikuttaa tähän katkaisupituuteen, kuitenkin viesteistä päätellen tämä asia kiinnostaa muitakin metsänomistajia?. Kertokaa mielipiteitä. Tietenkin kieltäytyminen puukaupoista mutta se ei ole ratkaisu mihinkään.

    Itä-Suomi

    Tolopainen ihmetteli miksi kaadoin nelimetristä hieskoivua mutta kun alla on tosi hyvä kuusentaimikko ja tätä hieskoivua oli melko paljon oli mielestäni hyvä hetki kaataa koivut pois. Oliko se pituus neljämetriä kuitenkin alle seitsemän metrin.

    Minua mietityttää tässä asiassa eniten se koivukuidun pituus kolme metriä. Autokuljetuksen takia metsiin jää hyvää ainespuuta. Itse haluaisin kasvattaa metsässä teollisuudelle raaka-ainetta en lannoitteeksi. Mielestäni kuitupuille pitäisi saada vaihtoehtoja katkaisupituuksille myös hankintakauppoihin. Mukava huomata näistä viesteistä, että erilaisia katkaisupituuksia käytetään eri puolilla suomea.

    Haluaisin teollisuuden näkökulman tähän keskusteluun. Itse mietin kovin tätä asiaa seuraavassa puukaupassa ja vertaan eri ostajien tarjoamia katkaisupituuksia.

    Kaikkihan kyllä tietää tänään puukauppa on aina kauppakohtainen, näin sanoo myös puuta ostava yhtiönmies.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)