Käyttäjän isotee kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä avaus, pisteet siitä!
Omassa metsätyöruokailussa noudatan urheiluvalmennuksesta sovellettuja oppeja; siltäkin osa-alueelta kun sattuu osaamista olemaan, heh.
Valmistautuminen alkaa edellisenä iltana hiilihydraattipitoisella runsaalla iltapalalla, glykogeenivarastot täyttyy ja takaa hyvän unen. Käytännössä esim. puuro, omena, lasi maitoa, tee…
Metsäpäivän aamuna runsas ravitseva aamiainen, joka sisältää kaikki perusmakrot ja luo perustuksen koko päivälle. Esim iso annos puuroa, marjoja, soppaa, raejuustoa, 1-2 munaa, leipä jossa salaatti-tomaatti-kurkku, tuoremehu, pari kuppia kahvia. Ruokaa saa tulla paljon (+1000 kcal), tämä luo pohjan jolla jaksaa potkia pitkälle, eväillä vain täydennän päivän mittaan.
Eväät: perinteiseen malliin leipiä jossa välissä kinkku-juusto-salaatti, lisäksi hedelmiä/kasviksia kelin mukaan: pikku tomaatteja, banaani, omppu jne. Välipalarahka. Reilusti juomaa sekä vettä että sokerista mehua (talvella lämmintä termoksessa), iso termos kahvia. Hätävaraksi pähkinä-rusinasekoitus ja suklaata reppuun, näihin ei normaalisti kosketa mutta jos tulee yllätyksiä/ongelmia ja päivä venyy, on energiaa mukana. Juoma ei minullakaan saa loppua kesken, jos loppuu, lähden pois.
Samalla kun tankataan saha, tankataan ukko. Pyrin syömään päivän mittaan tasaisesti vähän kerrallaan, pitää verensokerin tasaisena eikä tule uupelo. Aamupäivällä kevyemmin koska aamupala antaa vielä virtaa esim eka tankillisella kahvi, hörppy mehua ja vettä, banaani; toisella kahvi, leipä, pari pikku tomaattia, kolmannella kahvi, mehua, leipä, rahka… Makkaraa on joskus mukana tunnelman takia mutta ei aina, tekee raskaan olon ja suolaisia röyhtäilyjä… Tunnelma on toki kiistaton. 🙂
Metsätyöpäivän jälkeen kamat kuivamaan ja nopea palauttava välipala: leipä hyvillä täytteillä, kasviksia, rahka, hedelmä. Illemmalla hyvä päivällinen normaalia kotiruokaa mitä sattuu olemaan. Iltapalana sitten taas edellä mainittu hh-pitoinen iltapala ja kierto alusta.
Ampukaa vapaasti, mutta kyllä minustakin metsänhoito on mennyt lähtökohtaisesti pieleen, jos sieltä energiapuuta isosti tulee. Hoitamattomista rääseiköistä puhutaan… Aikanaan kun raivailee, risut saa jäädä metsään.
Toki jos aletaan maksaa kunnon hintaa e-puusta, sittenhän on sama vaikka tukkipuuta silppuaa hakkuriin.
Riittävän matalalta vääntävä kone ei tarvii ennakkohuudatusta.
Itelläni on isoin Oleo-Mac jonka moottori on mielestäni onnistunut paketti. Jurnuttelee koko terän vahvuudelta vaikka puolikierroksilla ja säästää polttoainetta mielettömästi. Isolla tankilla sillä ajelee ennakkoraivausta puolen päivää.Mulle sano Hussen myyjä että käytä kierroksia vaikka voimaa on (555fx), säästää kytkintä. Tiedä sitten? Eikä tällainen huonokuntoinen jaksais puolta päivää putkeen sahatakaan, repulle täytyy päästä ja samalla tankkaa sahan kuin miehenkin.
Propagandaa. Ei ne hinnat mitään käsittämättömiä ole, vaan ”oikeita” markkinahintoja. Internet ym tiedonvälitys on tehostanut markkinaa siten, että kaikki on nähtävillä ja hinta asettuu sinne mihin kuuluu tai mikä järkevää on. Se aika on takana, jolloin sukulaisten, naapureiden, tai kylänmiesten kesken ostettiin ”halvalla”. Enää ei pysty jymäyttämään koska markkina on niin tehokas.
Oman kokemukseni mukaan maksavat aika oikean hinnan. Olen ollut yhdeän kuolinpesän kautta sekä ostajana että myyjänä; sijoitusyhtiö voitti koska tarjosivat heti ”oikean” hinnan, itse yritin vanhaan malliin ”jos halavalla sais” – ja ei saanut. Ja eikä se yhtiön tarjous mikään käsittämätön ollut, aikalailla käypä arvo arvion mukaan.
Jätkän kanssa samoilla linjoilla: jos joku maksaisi käsittämättömiä hintoja, möisin pois. Mutta kun eivät maksa… Oikeat talousmetsät harvoin karkaa ylihintoihin, pienet puuhapalstat kylläkin joista joku maksaa mitä vaan että saa; sijoittajat eivät yleensä näin pienistä edes kiinnostu.
Hauskaa seurata, miten tällä(kin) palstalla ollaan fanaattisen vuorenvarmoja omasta asiasta. Moon oikees, soot vääräs!
Ottamatta kantaa, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, otetaan kuitenkin hieman perspektiiviä:
Jos maapallon ikä olisi yksi (1) vuosi, pystyihminen eli Homo-suku olisi ollut täällä vajaan 5 tuntia. Tästä viidestä vuodesta nykymuotoista metsätaloutta, tutkimusta, muuta teknologian kehitystä (esim elektroniikka, teollisuus, avaruusmatkat) on ollut vajaa sekunti, n. 0,3-0,4 s.
Ja silti ollaan niin vuorenvarmoja, kukin tahollaan.
Niitä sopimuksia joita itse olen nähnyt metsäkoneurakoitsijoiden tehneen puun ostajien kanssa on kate ollut välillä 0,95 – 1,50 %.
Huonoja sopimuksia näytetty kuskille, ettei oo vaatimassa lisää palkkaa. 😉 Jos isännälläsi on tuollaisia sopimuksia, neuvoisin heti lopettamaan liiketoiminnan, lyömään koneet lihoiksi ja laittaa rahat vaikka Bank Norwegianin tilille jos ei muusta ymmärrä – saa lähes saman tuoton tekemättä mitään. Oikein hurjaksi jos heittäytyy niin puskee kuukausittain tonni kerrallaan johonkin rahastoon vaikka suomisuperiin niin kauan kuin konerahoja riittää, niin alkaa 6-7 % p.a. juosta taas tekemättä mitään. Sääliksi käy jos prosentin katteella pyöritellään satojen tuhansien – miljoonien liiketoimintaa… Millin vaihdosta kymppi lapaan vuodessa, ei paljon naurata.
Vertailuataa, laskentaperusteet samat kuin aiemmassa Scorpion Kingin esityksessä. Pikkukoneen tuotos @Rane2:n linkistä ka. 8,6 m3/h, kokonaistyöajasta huomioitu muutama sata tuntia vuositasolla tuottamatonta työtä. Pikkukoneen käyttökuluja säädetty vastaavalle tasolle. Palkkakulut ja työaika sama kuin edellä.
Lähtötiedot pieni kone:
Laskenta pieni kone:
Vertailu iso vs. pieni:
Ja sama disclaimer: lähtötiedot perustuvat yleisesti saatavilla olevaan tietoon ja täällä esitettyihin linkkeihin. Tulokset eivät esitä ketään yksittäistä urakoitsijaa, vaan ovat yleisluontoinen esitys konemallien eroista ja konekustannuslaskennan eräistä periaatteista.
Johtopäätökset jääköön taas kunkin lukijan itsensä tehtäväksi ja pohdittavaksi.
Heittäkääpä alan ihmiset realistinen arvio, mikä olisi pienen hakkuukoneen (esim Sampo Rosenlew 1046 tai H46X) vuotuinen hakkuusuorite, montako kiintoa? Katsotaan mitä numerot näyttävät, kun tuli tuo taulukko aiemmin tehtyä…
@Metsurimotokuski: Kiitoksia! Kyllä täällä laskea osataan, tulos on niin oikein kuin lähtötietojen perusteella on mahdollista.
Vast.kysymyksiisi, siirtokustannuksia ym korvauksetonta ajankäyttöä/jutustelua ei ole tuossa laskelmassa huomioitu mitenkään. Laskelma on yhden koneen kustannuslaskelma esimerkkinä; käytännön tilanteessa pitää vielä huomioida yritystason muut asiat, esim. ajokone, siirtokalusto, mahd. hallitila ym, hallinnon kulut jne.
Korostettakoon että kyseessä on nimenomaan kustannuslaskelma, ei tuloslaskelma. Esitetyt luvut ovat kuluja, kustannuksia, ei myyntiä. Puhuit 85 euron tuntituotoksesta; tarkoittaako tämä liikevaihtoa/tunti? Ko. 85 euron myyntitulolla per tunti esimerkkiponsseni tekee noin 26 eruroa tappiota/tunti. Jos haluaisin saada esim 15 % varovaisen katteen esimerkkikoneelleni, pitäisi liikevaihdon olla noin 131 euroa/h alv 0 (n. 5,25 e/m3 jos hakataan 55ooo m3/v)
@Jappen suoritteilla ja uudella Scorpion Kingillä seuraavat tulokset:
Lähtötiedot:
Laskenta:
Disclaimer
Laskelmassa käytetyt lähtötiedot perustuvat yleiseen vapaasti saatavilla olevaan tietoon ja aineistoihin. Laskelma ei edusta ketään yksittäistä urakoitsijaa muuten kuin @jappen hakkuusuoritteiden osalta. Lukija voi muutella lähtötiedot ja laskenta-aineiston itselleen sopivaksi parhaakseen katsomalla tavalla. Laskelman tarkoitus on toimia havainnollistavana esimerkkinä konekustannuslaskennan eräistä periaatteista. Laatija ei vastaa tulosten perusteella tehdyistä investointi- tai toiminnan lopettamispäätöksistä eikä menetetyistä yöunista, mahdollisesta depressiosta tai muista psykosomaattisista oireista. Johtopäätökset jätän kunkin lukijan itsensä tehtäväksi.