Käyttäjän isotee kirjoittamat vastaukset
-
Semmoista se on kun pienillä koneilla turataan.
Sadasta kiinnosta 5 tonnia eli tukkipitoista tavaraa on ollut. Tuollaisesta metsästä huonokin ammattimetsuri hakkaa 10 kiintoa/pv, jolloin hakkuun kustannus tuntityönä olisi 10 pv * 6 h/pv * 50 e/h = 3000 e.
Mönkijällä ajo on leikkimistä, siinä ei tule kuin pari kiintoa kuormassa eli siihen lienee aika mennyt? Oliko edes kuormaajaa vai vetelikö tukit kyytiin köysillä käsipelissä kuin hevosen rekeen aikanaan? Ja vaikka olisi se kuormaajakin, 100 kiinnon ajamiseen menee 50 kuormaa eli vähintään yhtä monta tuntia; esimerkin laskutushinnalla 50*85=4250,- Ilmeisesti olosuhteet ovat olleet haastavat ja ajoon mennyt enemmän aikaa jolloin hinta vain nousee…
85,-/h olisi saanut jo ihan oikean kuormatraktorin tai hyvän traktorin metsävarusteilla ajelemaan ja puut olisi ajettu parissa lyhyessä talvipäivässä, sanotaan 15h * 85/h = 1275 euroa. Kokonaiskustannus hommalle 3000+1275=4275 euroa eli aivan maksumieheksi ei olisi jäänyt.
Mönkijä on kiva peli puuhailla omaksi ilokseen, mutta urakointiin no no…
Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. Kauppa se on joka kannattaa.
Bisnestä: ei, harrastusta: kyllä.
Omaan käyttöön ja harrastukseksi voisi ajatella, mutta vieraalle urakoimaan en. Jos urakointikärpänen oiken kovasti on purrut ja lompsa on kunnossa, uuden pienmetsäkoneen hinnalla saa kyllä käypäisiä ”oikeitakin” koneita joilla sitten tekee ihan mitä vaan, eh:sta ja vesakoista pientareisiin ja tuottavuus on ihan toinen. 50 te + alv niin saa jo valita merkin ja satunnaisessa eläkeläisen käytössä menee ”maailman tappiin”. 🙂
Minulla on 555 enkä ole ostosta katunut. Voimaa on riittävästi kaikkiin tilanteisiin, ergonomia sopii minun kropalleni hyvin. Ainut miinus oli kulmavaihde joka alkoi 80 h kohdalla ääntämään, ”jäksimään” ja täristämään vaikka oli rasvat kunnossa. Vaihdoin sen uuteen, tämä uusi on ollut parempi. Luotettava vahva saha, olen tykännyt.
A-lisäosuudet muuttuvat ”Metsä1”-osuuksiksi, jotka ovat voimassa 10 v, jollei puukauppaa tehdä. 10 v jälkeen Metsä1-osuudet muuttuvat B-osuuksiksi eli niille maksetaan pienempää korkoa jos kauppaa ei tehdä. Osuudet saa pidettyä Metsä1:ssä tekemällä puukauppaa.
Muutoksella suositaan aktiivisia jäseniä, jotka tekevät puukauppaa. Tämä on minunkin mielestäni kohtuullista ja oikein.
Ottaisin 43/16, on ainakin todennäköisempää saada se tukki 16:een kuin 18:een. Pari senttiä latvalpm vaikuttaa yllättävän paljon, vaikka ois niitä lyhempiäkin käytössä.
Kaiken voi yrittää optimoida, mutta loppupeleissä ratkaisee hakkuuhetken kuljettaja ja sen aikainen kysyntä-/katkontamatriisi. Näihin ei myyjällä ole paljon sanomista…
Hankintahakkuun kannattavuus lähestyy ääretöntä, kun kysymyksessä on kohde jota ei muuten saisi kaupaksi ollenkaan!
Syön aika perinteisesti eli lihaa, kalaa, kanaa eri muodoissaan, lisukkeiksi perunaa, pastaa, riisiä, kasviksia monipuolisesti, marjoja, munia, maitotuotteita runsaasti: juusto, jugurtti, rahkat ynnä muut. Maito on rasvatonta, myös kahvissa.
Tosi kovat rasvat eli pekoni, läskisoosi, makkarat olen jättänyt lähes pois. Näitä tulee syötyä vain muutaman kerran vuodessa; makkaraa lähinnä metsäreissuilla jossa on mukava paistaa se rasvatappi nuotiolla.
Metsätyöeväät on kyllä muuttuneet sitten esi-isien. Minulla ne on ruisleipää, salaattia, kevyttä juustoa ja leikkelettä, keitetty muna, banaani tai omenaa, juotava jugurtti.
Aloittajalle pisteet aktiivisuudesta!
Mitä tulee itse hommaan, tuskin kannattaa. Itsellä on kokemusta tuulenkaatojen keräilystä ihan teini-iästä lähtien; traktorilla, moottorikelkalla, pienellä ajokoneella, viimeksi mönkijällä käsipelissä omaksi iloksi ja hyötyliikunnaksi. Itselle kun tekee eikä tunteja laske, saa hyvän mielen ja polttopuuta, ehkä muutaman satasen jos hankintana myy. Sahapuita on hankala saada eteenpäin kun pitäisi tulla min 10 m3 eikä saa olla sinistymää jne mitä tuulenkaadoissa usein on. Toisin sanoen myyntitulo on usein pieni, mikä myös rajoittaa mahdollisesti työstä maksettavaa hintapotentiaalia.
Mönkijähommassa haasteena on lisäksi se, että usein tuulenkaadot on harvennusten jälkeen niitä isompia puita. Kolmen-neljän tukin kuusirunkoja kun tekee ja siitä latvaläpimitan 30 cm tyvitukkia kun haalaa mönkijän kärryyn, tietää tehneensä…
Sitten se taitotekijä; minulla oli onni olla pikkupojasta lähtien ammattimetsureiden opissa, jolloin tuulenkaatohommatkin tuli tutuksi. Mutta en suosittelisi aloittavalle lähtemään opettelemaan ilman hyvää opettajaa. Eikä koskaan tuulenkaatohommiin yksin! Se on hankala soitella apua tajuttomana kuusikasan alta… PS. mitä tulee kannattavuuteen, sille apumiehelle tai -naisellekin pitäisi saada palkka jos vieraalle teet. Jos ei omistaja itse ole turvallisuuttasi valvomassa…
Täällä on jo esitetty mökkitalkkari-, polttopuun teko-, lumenauraus ym palvelua. Niitä suosittelisin minäkin. Lisäksi niitä ennakko- tai piennarraivauksia jne. Tuulenkaatojen teko vieraalle mönkijällä rahaa vastaan menee valitettavasti ”talostelun” piikkiin.
Koneiden ostajat riippuu siitä, mihin suuntaan metsäsektori kehittyy. Nykyisin on vallalla systeemi, jossa teollisuus on ulkoistanut puunkorjuun ja fyysisen logistiikan enimmäkseen ulkopuolisille urakoitsijoille, pitäen itsellään tietovirtasiivun. Riippuu tulevan IoT:n integraatiosta, miten syvälle teollisuuden prosesseihin tulevat robokoneet integroituu; on hyvin mahdollista että tulevaisuuden korjuukoneet ovatkin osa teollisuuden prosessi(automaatiota) ja urakoitsijalta ostetaan operointi- ja valvontapalvelua. Vastaavalla tavalla kuin (kalliin) satamainfran omistaa teollisuuslaitos tai kaupunki, ja ulkopuolinen urakoitsija on valittu niitä käyttämään.
”Urakoitsija 2.0” saattaakin olla siis mobiilin koneautomaation ammattilainen, joka tarjoaa käyttö-, valvonta- mahdollisesti jopa huoltopalveluja; todennäköisesti hoitaa myös koneiden logistiikan? Joku tarvitaan kuvaamaan dronella työkohteet, asettamaan työmaan ”aloitusparametrit” eli ajamaan koneet käyntiin jne jne. Työtä varmasti riittää mutta se muuttaa muotoaan radikaalisti.
Tehtaissa ei varmasti tarvita mutterinvääntäjiä jatkossa sitäkään vähää mitä nyt. Seinien sisällä automaatio ja robotiikka etenee vielä nopeammin kuin metsässä.
Hyviä pointteja @Perko.
Jatketaan automaatiosta sen verran, että todennäköisesti hyvinkin pian näemme kuormatraktorista automatisoidun version. Hakkuukoneen jäljiltä on valmiit ajourat ja kaikki data puutavarasta paikkatietoineen. Lisäksi kone optimoi ajoreitit paremmin kuin ihminen ja eikä tarvitse kääntö- ym vekslauspaikkoja.