Tässä on paras ohjeistus kissan kiinnipitoon liittyen kirjemallipohja (ruokavirasto.fi) Kyse on siitä, milloin kissan voidaan katsoa olevan villiintynyt. Villiintynyt kissa on metsästyslain mukaan rauhoittamaton eläin ja saa sellaisena lopettaa.

Kissojenpito pitäisikin järjestää niin, että on selvää milloin kissa ei ole tilapäisesti pihapiiristään karannut kotikissa. Lähtökohtaisesti kissan ulkoiluttaminen ilman valvontaa ei ole sallittu. Ilman valvontaa on kissa, joka on pihapiirin ulkopuolella. Mikäli se on kuitenkin kotikissa (ei villintynyt), se pitäisi ottaa kiinni.

Velvoitteet eivät siis olennaisesti eroa koiran pidosta, mutta niitä jostain syystä tulkitaan eri tavalla. Vielä 70-luvulla koiratkin kulkivat talvella kiinnipitoajan ulkopuolella kylillä irrallaan. Muistan hyvin, kun resuinen koira silloin tällöin kävi kotonaan.

Jos tekee tai teettää itse tienvarteen, niin käyvät kyllä hakemassa ihan hyvällä hinnalla pois. Koneiden siirtely pienien erien vuoksi ei oikein kannattavaa. Jos nyt näiden ympäristöasioiden vuoksi suunnittelutarkkuutta parannetaan niin, että joku käy paikan päällä leimikon suunnittelemassa, niin on selvää, että pystykauppakiinnostus pieniin eriin hiipuu.

”Maailman elintasoerot tasoittuu väistämättä.” taitaa kaikki viisarit osoittaa kyllä aivan toiseen suuntaa? Täällä on näköjään vallalla tässäkin asiassa eri ”totuus” kuin muualla. Jos talous on sakkaamassa, oikea johtopäätös on yrittää lujemmin sen ”ei kannata” sijaan. Mutta kukin tyylillään ja tuloerot sen kuin kasvavat.

Kaikki pitkän elinkaaren liiketoiminta-alueet lähtevät luonnon raaka-aineiden hyödyntämisestä. Jos halutaan kestävää talouskehitystä, kannattaa katseet suunnata metsiin ja miten sieltä saadaan uusia tuotteita nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin monipuolisesti raaka-aineita hyödyntämällä. Mm. lääketeollisuus voisi olla yksi alue.

Tekniikkaan perustuvat elinkeinot ovat olleet aina ”aikansa tuotteita”. Kuka uskoo peliteollisuuden jatkuvaan kasvuun? Puhelin alkaa olla vanhanaikainen tapa kommunikoida (Nokian parhaat vuodet). jne.

Metsänomistajille pitäisi oikeasti maksaa ”henkisestä kivusta ja särystä”, että ylipäätään suostuvat omistamaan metsää. ”Palkkoja maksetaan sen verran mihin rahat riittää julkisella sektorilla” tarkoittaako tolppa, että ylimääräiset potkitaan pois vai kaikkien palkkoja lasketaan? Jälkimmäinen johtaisi aika nopeasti ylijäämään, koska väki lähtee. Nyt tietysti joku kyynikko sanoo, että ”Mihin ne sieltä lähtee tai pääsee?” Yllätys yllätys – julkisella puolella on iso joukko älykkäitä ja kyvykkäitä henkilöitä, jotka ovat vähän sattumalta päätyneet julkiselle puolelle. Kynsin hampain pitää yrittää pitää noista kiinni.