Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
”kuinka politiikan ja tieteen yhteistyötä pitää tiivistää jo lakien valmistelussa.” on tietenkin asiaa, mutta olennainen vielä puuttuu – KÄYTÄNTÖ. Käytäntö tarjoaa jonkinlaisen kokonaiskuvan vaikutuksista, kun politikko arvioi asiaa omien arvojensa pohjalta ja tieteentekijän oman erityisosaamisensa pohjalta. Tieteentekijöiden hyödyntämisessä on se haaste, että poikkitieteellinen tutkimus ei ole kovin korkeassa kurssissa tämän hetken akateemisessa maailmassa, kuten eräs tutkija hesarissa taannoin kirjoitti. Eli tarvittaisiin joukko tutkijoita ja sitten vielä joku, joka ymmärtää kaikkia ja onnistuu fiksusti tiedot yhdistämään.
Kuka edustamaan käytäntöä?
isaskar keturi 9.3.2021, 16:00”Tuskinpa luonnon metsään tasaikäinenkään puusto syntyisi. Mikä sellainen mekanismi olisi, jossa puustoa syntyy aikavälillä 0-x vuotta ja sen jälkeen puustoa ei enää tule?” Piirustuspöydällä kaikki on niin ihmeellistä ja mekanismeja täynnä. Siksipä kehotin jalkautumaan luonnontilaisiin metsiin eri puolilla Suomea. Kuten THL:n pääjohtaja totesi ”Oikea elämä on erilaista kuin kompuutteriin syötetty matematiikka.”
isaskar keturi 9.3.2021, 12:33”Tasarakenteinen yhden puulajin metsä ei ole luonnontilainen tai sen kaltainen. ”
Väittääkö Gla oikeasti, että luonnonprosesseilla ei voi syntyä tasaikäisiä yhden puulajin metsiä? Kannattaisi laajentaa reviiriä hiukan ja jalkautua metsiin eri puolilla Suomea.
isaskar keturi 9.3.2021, 10:58”Aika ei ole kiinnostava asia, vaan luonnon kehityskulku. Sen nopeus riippuu kasvupaikasta ja lähtökohdasta.” päätyy loogiseen umpikujaan, koska tällä kriteerillä lähes mikä tahansa paikka on luonnontilainen, koska ihmisen vaikutus ei ole metsässä missään jatkuvaa. Ajalla on se merkitys, että luonnontilaisuutta (tai sen kaltaisuutta) yleisesti kuitenkin arvioidaan sen perusteella, että milloin voidaan katsoa, että edellisen toimenpiteen vaikutus ei ole enää kohteen tilan kannalta merkityksellinen. Samaan tilaan olisi voitu päätyä myös ”luonnollisista lähtökohdista”.
Yksinkertainen määritelmä asialle (luonnontilaisuudelle) olisi se, että kohde vain päätetään jättää toimenpiteiden ulkopuolelle, jolloin se on jatkossa luonnonprosessien armoilla ja siten luonnontilainen, riippumatta tämän hetken tilanteesta.
isaskar keturi 9.3.2021, 10:19Glan on pääasiassa samoilla linjoilla. Siksipä kummastuttaa keskustelu ”luonnontila on ikuisesti menetetty”?!? Miten se voi olla menetetty, koska tulevaisuus ratkaisee, onko alue luonnontilainen.
En väittänytkään, että talousmetsä olisi luonnontilainen – ei ainakaan minulla.
Gla ei vastannut siihen keskeiseen kysymykseen, kuinka kauan pitää olla edellisestä toimenpiteestä? Onko muita (objektiivisia) kriteereitä luonnontilaisuuden määrittelyyn.
isaskar keturi 9.3.2021, 09:43Aloitinpa tästä uuden ketjun – Mikä on luonnontilainen? Ja mitä se edellyttää?
isaskar keturi 5.3.2021, 09:22Hehtaarikohtainen maksuhan on yhdistyskohtainen. Joissakin yhdistyksissä ei ole hehtaarimaksua lainkaan – vain pelkkä kiinteä jäsenmaksu.
isaskar keturi 5.3.2021, 08:08Ei taida tuollaiset laskutusmaksut olla laillisia – kannattaa miinustaa maksamastaan laskusta.
Kuluttaja-asiamiehen linjaus
Maksaminen ja laskutus – Kilpailu- ja kuluttajavirasto (kkv.fi)
5.1 Laskutuslisä
Laskutuslisä voidaan periä vain silloin, kun kuluttaja valitsee pääsäännöstä poikkeavan maksutavan; esimerkiksi silloin kun kuluttaja toivoo käteismaksamisen sijasta, että lasku lähetetään hänelle kotiin. Lisän periminen edellyttää, että kuluttajalle on ollut tarjolla ainakin yksi lisämaksuton, tavanomainen maksutapa. Lisäksi laskutuslisästä on pitänyt sopia kuluttajan kanssa jo kaupanteko- tai tilausvaiheessa. Jos maksun saaja ei tarjoa todellista lisämaksutonta maksamismahdollisuutta, laskutuslisääkään ei voi periä.Kestosopimuksissa pääsääntö on, että yritys laskuttaa kuluttajaa sovituin väliajoin kuluttajalle lähetettävillä laskutusjaksokohtaisilla laskuilla. Laskutus on silloin yrityksen tavanomainen maksutapa, eikä laskun lähettämisestä voi sen vuoksi periä erillistä laskutuslisää, vaan kustannus on otettava huomioon jo hyödykkeen hinnoittelussa.
isaskar keturi 5.3.2021, 07:59Luontoväki tekee yhteistyötä niin kauan kuin on jotain saatavissa. Heti kun pitäisi kantaa vastuuta tai tehdä kompromisseja, yhteistyö päättyy. Yleensä aina se päättyy viimeistään loppumetreillä, että voi varata itselleen oikeuden arvostella lopputulosta vielä suuremman saaliin toivossa.
Elämä ja maailmankuva on helppoa, kun on vain yksi tavoite – lisää suojelua kustannuksista ja vaikutuksista piittaamatta. Pappa betalar.
isaskar keturi 4.3.2021, 11:04Tässä on kiskottu väärästä narusta, kun on yritetty todistella, miten hirvieläimet aiheuttaa taloudellista vahinkoa metsissä ja liikenteessä. Vanha periaate, että vähällä pääsee, jos rahalla selviää. Hesarin kirjoituksessa vedetään oikeasta narusta – miten aivan dramaattista ja peruttamatonta vahinkoa tapahtuu, kun luonto tuhoaa luontoa! Kyllä ihmisen pitäisi tähän puuttua.
Hyvä näin, mutta todella paradoksaalista, että tuhosi luonnon itseisarvoa ja esteettisiä arvoja kuka tai mikä tahansa, niin perimmiltään syy on aina ihmisen. Eiköhän tämäkin käänny vielä niin, että nykyaikainen metsätalous on mahdollistanut hirvikantojen runsastumisen (mikä osin pitää paikkansa) ja siispä metsätalous on lopetettava,
Mutta ennen tätä yhtykäämme joukkoon kauhistelemaan sitä lopullista luonnon tuhoa, jonka hirvieläimet meidän herkässä luonnossamme aiheuttavat. Jos lopultakin riistapolitbyroo joutuu arvioimaan prioriteettejaan ja menetelmiään.