Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
No ainahan se on näin ollut, ettei näitä hommia kannata paperilla – tai atk:lla – tehdä. Kävi vanhan lain ja suunnitelmien aikaan niinkin, että kun olin leimannut 25cm 400 kuutiota (pari harvennusta takana) kasvaneen kuusikon, niin valtion vahtikoira tuli kattoon, ettei vaan taimikkoa hakata, kun suunnitelmissa oli 40-v kasvatusmetsä 🙂 Ettei tässä joudu outoon valoon, niin todettakoon, että syynä uudistamiseen oli runsaahkot pystyvirtausten tuulenkaadot myrskyn jäljiltä.
Harvennukset suunnitellaan muutenkin pohjapinta-alan eikä iän perusteella. Enkä lähtisi uudistuksiakaan kalenterin perusteella tekemään.
Metsäkeskuksen johtava metsävara-asiantuntija Juho Heikkilä (menetelmän ”pääarkkitehti”) kirjoittaa Metsäkeskuksen sivuilla:
”Puuston ikä on vaikea tunnus, koska laserinventointi perustuu pääosin puuston näkyviin piirteisiin ja samankokoisten metsiköiden ikä voi vaihdella kymmeniäkin vuosia. Toisaalta puuston iän merkitys metsätaloudessa on vähentynyt. Yleisesti tavoitteena on, että puustotunnusten virheet olisivat siinä haarukassa, etteivät ne aiheuttaisi merkittäviä poikkeamia oikea-aikaisiin toimenpide-esityksiin.”
Panun mainitsemat ennen tilan ostoa syntyneet kulut tulee laskea metsän hankintakuluksi ja se vaikuttaa metsävähennyksen määrään. Kokonaan niitä ei voi vähentää.
Oi voi, kun ei tiedetä eikä välitetä ottaa selvää!!!
Ei nyt sotketa tähän enää toimituskauppaa, joka taas on eri juttu kuin hankintakauppa. Toimituskaupassa myyjä hoitaa puut sahalle tai tehtaalle asti, eli se sisältää myös kaukokuljetuksen. Tätä hommaa tekee Suomessa pääasiassa Metsähallitus.
Vaikka kuinka ollaan leluja hankittu, niin harvalla meillä on tukkirekkaan varaa.
Hyvä johtopäätös Juri. Kuten sanottu näissä hommissa ei pääse keplottelemalla rikastumaan – tarvitaan ihan toisenlaiset rahavirrat.
Ja kuten jees h-valta viittasi, nämä kepuloinnit innoittavat julkisen vallan vain kehittelemään mitä absurdimpeja paperibyrokratian muotoja harmaan talouden ”muka” ehkäisemiseksi. Näistä seuraa vain lisätyötä hallinnolle, eikä ne kuitenkaan tehoa keplottelijoihin, kuten on nähty esim. Kemerassa. Edelleen rahaa haetaan tekemättömiin tai ehdot täyttämättömiin kohteisiin, vaikka on kaksivaiheinen haku.
Samalla tavalla verotukseen ei tahdo saada mitään metsätalouteen hankittavaa kalustoa, jos sitä mitenkään voi hyödyntää edes teoriassa muuhun käyttöön, kun kaiken maailman mökkiläiset laittavat rälläyslelunsa metsäkoneeksi. Tässä sitä sitten pidetään kirjaa joka startista.
Nyt täällä sekoittuu kaksi asiaa: hankintakauppa ja hankintatyö. Hankintakauppa on kaupantekomuoto, jossa maanomistaja hommaa puut tienvarteen ja vastaa korjuukuluista. Hankintatyö verotuksessa on se oman työn arvo, jonka voi verotuksessa vähentää hankintakaupan tulosta. Kun ei itse tee työtä, voi korjuutyön tekijälle maksetun korvauksen vähentää metsätalouden kuluna.
Ymmärsin, että kysymys oli, miten tämä tehdään tilanteessa, jossa korjuutyön tekijälle on korvaus maksettu pystypuuna (30 mottia).
Tässä vero-ohjeesta kohdasta 2 Hankintatyö
”Kyseessä ei ole hankintatyö, jos hankintakaupalla myydyn puutavaran hakkuun tai kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen henkilö tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistys. Ilmoita nämä ulkopuolisella teetetystä työstä aiheutuneet menot kohdassa 7″
Tikkula Hyvä, että keskustellaan ja kysellään. Tietämättömyyttään pulaan joutuminen on silkkaa typeryyttä. Kun on oikeaa tietoa, niin sitten voi tehdä omat johtopäätökset ja harkita riskit. Jos hyödyt ylittää riskit (kuten voi olla Tikkulan esittämällä tavalla), niin sittenhän kannattaa toimia niin. Ei näistä kannata periaateasioita tehdä tai esittää ”maailmanmiestä”. Periaatteen kaverit viihtyvät käräjillä ja ”maailmanmiehet” putsataan maailmalla.
Sinällään hankintahakkuu muotona ei estä teettämistä kaikkea työtä jollain muulla, mutta jos työstä jotain maksaa kannattaa se veroilmoitukseen laittaa.
Ylipäätään periaate virallisissa asiakirjoissa on selkeä – kirjataan asiat niin kuin ne on tapahtunut. Verottaja sitten tekee omat johtopäätökset.
Mielenkiintoista on, onko tuo 30 mottia omasta metsästä otettua puutavaraa elinkeinotoiminnan käyttöön? Hoituisiko sillä? Ja sitten hankintatyön arvo omiin nimiin?
Kysyisin kyllä verottajalta, kun näissä fuskaamalla ei kyllä voi rikastua.