Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Panun mainitsemat ennen tilan ostoa syntyneet kulut tulee laskea metsän hankintakuluksi ja se vaikuttaa metsävähennyksen määrään. Kokonaan niitä ei voi vähentää.
Oi voi, kun ei tiedetä eikä välitetä ottaa selvää!!!
Ei nyt sotketa tähän enää toimituskauppaa, joka taas on eri juttu kuin hankintakauppa. Toimituskaupassa myyjä hoitaa puut sahalle tai tehtaalle asti, eli se sisältää myös kaukokuljetuksen. Tätä hommaa tekee Suomessa pääasiassa Metsähallitus.
Vaikka kuinka ollaan leluja hankittu, niin harvalla meillä on tukkirekkaan varaa.
Hyvä johtopäätös Juri. Kuten sanottu näissä hommissa ei pääse keplottelemalla rikastumaan – tarvitaan ihan toisenlaiset rahavirrat.
Ja kuten jees h-valta viittasi, nämä kepuloinnit innoittavat julkisen vallan vain kehittelemään mitä absurdimpeja paperibyrokratian muotoja harmaan talouden ”muka” ehkäisemiseksi. Näistä seuraa vain lisätyötä hallinnolle, eikä ne kuitenkaan tehoa keplottelijoihin, kuten on nähty esim. Kemerassa. Edelleen rahaa haetaan tekemättömiin tai ehdot täyttämättömiin kohteisiin, vaikka on kaksivaiheinen haku.
Samalla tavalla verotukseen ei tahdo saada mitään metsätalouteen hankittavaa kalustoa, jos sitä mitenkään voi hyödyntää edes teoriassa muuhun käyttöön, kun kaiken maailman mökkiläiset laittavat rälläyslelunsa metsäkoneeksi. Tässä sitä sitten pidetään kirjaa joka startista.
Nyt täällä sekoittuu kaksi asiaa: hankintakauppa ja hankintatyö. Hankintakauppa on kaupantekomuoto, jossa maanomistaja hommaa puut tienvarteen ja vastaa korjuukuluista. Hankintatyö verotuksessa on se oman työn arvo, jonka voi verotuksessa vähentää hankintakaupan tulosta. Kun ei itse tee työtä, voi korjuutyön tekijälle maksetun korvauksen vähentää metsätalouden kuluna.
Ymmärsin, että kysymys oli, miten tämä tehdään tilanteessa, jossa korjuutyön tekijälle on korvaus maksettu pystypuuna (30 mottia).
Tässä vero-ohjeesta kohdasta 2 Hankintatyö
”Kyseessä ei ole hankintatyö, jos hankintakaupalla myydyn puutavaran hakkuun tai kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen henkilö tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistys. Ilmoita nämä ulkopuolisella teetetystä työstä aiheutuneet menot kohdassa 7″
Tikkula Hyvä, että keskustellaan ja kysellään. Tietämättömyyttään pulaan joutuminen on silkkaa typeryyttä. Kun on oikeaa tietoa, niin sitten voi tehdä omat johtopäätökset ja harkita riskit. Jos hyödyt ylittää riskit (kuten voi olla Tikkulan esittämällä tavalla), niin sittenhän kannattaa toimia niin. Ei näistä kannata periaateasioita tehdä tai esittää ”maailmanmiestä”. Periaatteen kaverit viihtyvät käräjillä ja ”maailmanmiehet” putsataan maailmalla.
Sinällään hankintahakkuu muotona ei estä teettämistä kaikkea työtä jollain muulla, mutta jos työstä jotain maksaa kannattaa se veroilmoitukseen laittaa.
Ylipäätään periaate virallisissa asiakirjoissa on selkeä – kirjataan asiat niin kuin ne on tapahtunut. Verottaja sitten tekee omat johtopäätökset.
Mielenkiintoista on, onko tuo 30 mottia omasta metsästä otettua puutavaraa elinkeinotoiminnan käyttöön? Hoituisiko sillä? Ja sitten hankintatyön arvo omiin nimiin?
Kysyisin kyllä verottajalta, kun näissä fuskaamalla ei kyllä voi rikastua.
Lehtikuusella erityistä arvoa on vasta sydänpuulla, eli järeyttä pitää olla ihan eri tavalla kuin 2000 istutetulla metsiköllä. Joskus 50 vuoden päästä voi odottaa jotain ”lisäarvoa”. Sahaajatkin mahtavat olla harvassa. Nyt saat olla tyytyväinen, että huolivat havukuidun sekaan.
Metsänkäyttöilmoitus palvelee molempia tarkoituksia. Ennakkoon tarkastetaan muuhun tietoon vertaamalla ympäristöasioiden huomioimista hakkuissa ja myöhemmin kaukokartoitusaineistoa apuna käyttäen uudistamisen toteuttamista.
Ei ollenkaan hullumpi systeemi eikä juuri vaivaa metsänomistajalle.