Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
No niin, nyt on joku Saksassa testannut käytännössä sähköauton edullisuuden. Vajaa tuhat kilometriä dieselillä 80e ja täyssähköllä 86e
Sähköauton pikalataus oli kalliimpaa kuin dieselin tankkaaminen – Ilta-Sanomat
Oma kokemus/tulkinta katkonnasta ja hakkuujäljestä on, että ”huonon” katkonnan syyt ovat pääasiassa inhimillisiä: ei osaa, eli osaamisen puutteet; ei nähnyt/huomannut. Jälkimmäiseen sitten vaikuttaa olosuhteet – valaistus, näkyvyys ja muuten kiire. Tätä teoriaa tukee se, että jälki vaihtelee enemmän tekijöittäin kuin ostajittain. Sikäli mhy ”markkinarako” on turhaa. Ennemmin kannattaa pitää hyvät väli ostajaan ja pyrkiä saamaan leimikolle hyvä tekijä.
RR taisi todistaa tuolla jo paljon aikaisemmin juuri saman.
”Näin ilmastopaneelin, luontopaneelin, kestävyyspaneelin sekä biotalouden tiedepaneelin toiminta nykymuodossaan lakkaisi.” keisarin uudet vaatteet – eihän ne aatteet, joita nämä panelistit ajavat mihinkään katoa. Tieteen kanssa näillä on vähän tekemistä, kun ovat enempi lobbausta varten.
Tämä asiahan on sitten populistien – ja jälkipörssin – vaikea ymmärtää. Aiheuttajia ovat KAIKKI veronmaksajat. Toistuvasti tässä pelotteluskenessä toistetaan, miten epäoikeudenmukaista, että kaikki veronmaksajat joutuvat maksajaksi ikään kuin olisivat sivullisia. Sen sijaan on oikein, että metsänomistajat, jotka käyttävät omaisuuttaan yhteiseen hyvään, maksavat päälle vielä toisten toilailut. Tästä taas sitten vedetään esiin kortti ”Ei kukaan voi omistaa luontoa ja hiilensidontaa”…ja kehä pyörii, pyörii, pyörii ja poterot syvenee ilman järjen läikähdystäkään.
Kyse ei ole taimikonhoidon laiminlyömisestä ja/tai voimakkuudesta vaan ajoituksesta.
Toisaalta kuten kirjoitin ”pikainen keino”, jolla saataisiin maailmaloppu siirrettyä vuodesta 2030 johonkin seuraavalle vuosisadalle ja lisää aikaa puhua järkeä, ilman veronmaksajien pelottelua.
Eikö AJ ole lukenut puukauppasopimuksia? Taitaa kaikkien kolmen suuren sopimuksissa ainakin lukea, että omistusoikeus siirtyy kaadettaessa. Tähän syynä lienee logistiikka, eli puut lähtee sitä myöten leimikolta, kun päätyy lanssiin. Yhtiöiden voisi olla kirjanpidollisesti tms. muodollisen syyn vuoksi ongelmallista laittaa prosessiin puuta ja valmistaa siitä lopputuotteita, mikäli raaka-aine ei ole muodollisesti heidän omistamaa (maksamaa). Nykyisellä logistiikalla maksuilmoitus puukaupasta voi olla printattu sinun omille puillesi.
On selvää ja biologinen (ekologinen) fakta, että lyhyellä tähtäimellä metsien hiilivarastoja pystyttäisiin lisäämään pidentämällä kiertoaikoja. Odottelinkin tällaista lainsäädäntömuutosta jo kymmenisen vuotta sitten, kun ilmastonmuutoskeskustelu alkoi – palataan uudistamisen läpimitta- ja ikärajoitteisiin. Tästä ei aiheudu peruuttamatonta vahinkoa metsänomistajille.
Toinen pikainen keino lisätä hiilivarantoja on viivästyttää taimikon ja nuoren metsän hoitoa. Hoitamattomaan taimikkoon kertyy enemmän biomassaa kuin hoidettuun. Voisi edistää myös monimuotoisempien metsien syntyä, kun luonnonvalinta ja puulajikirjo hoitovaiheessa olisi suurempi. Tämä tietysti saa täällä telaketjumetsänhoitajissa valtaisan vastustuksen, mutta kuitenkin se lisäisi lyhyellä tähtäimellä hiilivarantoja. Seurauksista on enemmän mielipiteitä kuin tähän aikaan ja tavoitteisiin tuotua tutkittua tietoa.
Julkinen keskustelu tuntuu pyörivän enemmän vanhaan gangsterityyliin ”Metsät tai rahat!”