Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Vai liekö metsäteollisuus valmistautuu palkkaneuvotteluihin antamalla kuvan, että ankeaa on? Aika näyttää…
Oikeat työvaatteet töissä, niin punkkeja ei näy. Jos menisin suunnistuskamppeissa raivaamaan, olisin aivan verillä, kun niin tahtoo käydä suunnistaessakin. Suojaavat vaatteet tärkeimmät – lahkeet saappaissa ja peittävät vaatteet. Kenkinä käytän Sievin kärkisuojattuja kumisaappaita – kevyemmät kuin metsurinsaappaat mutta suojaa oikeissa kohdin ja ovat vähän jämäkämmät kuin peruskumpparit kannokossa.
Sama vaatetus päällimmäisenä käy kesällä ja talvella. Alusvaatetusta justeeraamalla hoidetaan lämpö sopivaksi. Paljoahan ei työtä tekevällä voi olla talvellakaan. Yleensä vain tekninen tai lämpökerrasto metsurihousujen ja -takin alla. Tauolle sitten lämpimämpää, niin ei kastu pakkasella.
Kyllä joo, kun alkaa mennä yli 20 asteen, niin parempi keksiä jotain muuta tekemistä tässä iässä.
Kyllä päällikerroksena samat kuin talvella – suojaa tekijää kolhuilta. Alle ohuet tekniset kerrastot. Talvella vähän paksumpi tekninen kerrasto Vähän enemmän hikoilee. Ei muuta eroa.
Kyllä tämä on nyky tulkinta, muttei ole lainmukainen tuo 2 hehtaarin raja, kuten aikaisemmin kirjoitin. Nykyisin monien perinnönjakojen tuloksena on paljon alle 2 hehtaarin metsäaloja myynnissä. Ei voi olla niin, että ne ovat automaattisesti tontteja pelkän pinta-alan perusteella. Se ei perustu mihinkään lakiin.
Kiinteistöverolain 3§: ”Kiinteistöveroa ei ole suoritettava: 1) metsästä eikä maatalousmaasta”
Mitään poikkeuksia yllä olevaan ei ole säädetty, eli jos käyttötarkoitus on metsätalous, kiinteistöveroa ei pitäisi periä.
Kyllä on keksittyjä juttuja nuo metsäsuunnitelmavaatimukset. Minulla yrittivät verottaa reilun hehtaarin metsätilasta. Laitoin oikaisuvaatimuksen ja perustelin kiinteistöverolailla (käyttötarkoitus ratkaisee), yhdellä hallinto-oikeiden päätöksellä ja selvitin metsätaloustoimintaani. Heti peruivat verot. Taitavat kuitenkin (lakiin perustumatta) edellyttää, että saman kunnan alueella pitää olla enemmän metsää.
Kyllä olisi MTK:lle edunvalvontatyötä…
Taas on tullut tänä kesänä kahteen kertaan ajettu maa melkein päästä päähän edestakaisin eri reittejä. Ei voi kuin ihmetellä niitä metsäkatopuheita ja puupeltopuheita. Metsämaiseman katkaisee vain ABC-asemat ja joku yksittäinen ”ennallistettu” mummon mökki, jossa majaa pitävät lähinnä metsäelävät. Metsät vaihtelevat nuoresta vanhaan ja kauniisti hoidettuja yksijaksoisia metsiä ei löydä hakemallakaan.
Olisi jo aikaisemmin pitänyt priorisoida nuorten koulutus metsätaloustukien edelle – tulevaisuuteen molemmat tähtäävät ja kokonaishyöty nuorten tulevaisuuden turvaamisesta on monta kertaluokkaa suurempi.
Verolakihan ei tunne tuollaisia kahden hehtaarin rajoja, vaan se tulkinta perustunee kumottuun (vanhaan) mhy-lakiin, jossa metsänhoitomaksu piti maksaa yli 2 ha:n tiloista. Kääntäen sitten kunnat ovat tulkinneet, että alle 2 ha tilat ovat tontteja, mikä ei perustu lakiin. Taas olisi MTK:lla oikeaa edunajamistehtävää, jos joku viitsisi, mutta vieläkin siellä ilmeisesti kaihertaa, kun metsänhoitoyhdistysten ”verotusoikeus” vietiin.
Nuakan tapauksessa varmaan on auttanut, jos tontti on kaavaan rajattu ja verottaja on kerrankin tulkinnut lakia oikein, eli kiinteistön käyttötarkoitus määrää verokohtelun eikä sen koko. Tästä on ymmärtääkseni myös oikeustapauksia. Näyttö metsätalouden harjoittamisesta on tukenut maanomistajaa.
Eläimet tulevat ihmisten perässä eikä luontokatoa karkuun.
Kuvio 3 ihan lopussa kertoo väestön keskittymisen kaupunkeihin.
90-luvulla kaupungeissa asui 64% nyt n. 75% – prosentuaalinen nousu n. 25% (11 %-yksikköä)