Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Mättään idea on siinä, että taimi istutetaan pintaan nostetun kivennäismaakerroksen läpi alla olevaan kunttakerrokseen. Tunnetusti orgaaninen maa pidättää kosteutta paremmin ja siinä on runsaasti ravinteita kasvuun lähtöön. Tärkeää on, että mättäät on riittävästi tiivistetty, ettei välissä oleva kunttakerros risujen kanssa jää liian ilmavaksi ja kuivu. Mätästys edellisenä syksynä ja toiveissa hyvä lumitalvi, jotta mättäät kastuu ja tiivistyy hyvin – tai sitten osaava ja viitseliäs mätästäjä oikeilla välineillä, että tiivistää mättään kunnolla. Mätästys on paras, kun auraus pantiin pannaan. Painotetulla äkeellä saa hyvään paikkaan lähes aurauksen ja mätästyksen tasoista jälkeä.
Joo kyllä on parempi kunnon mättää ja niihin oikein tehty syväistutus, mutta pienten länttien takia ei pitäisi ”jo ilmastosyistä” raahata muokkauskonetta palstan reunalle polttamaan korvaamatonta öljyvarantoa taivaan tuuliin.
Kymmenen aarin alan oli muokkaaja jättänyt kerran muokkaamatta, kun oli kova savi alla (heikko kaivinkone?). Siihen painelin metrisen heinikon sisään putkella kuusen taimet. Nyt ei reilun 10 vuoden jälkeen erota muokatusta alasta, eikä yhtään heinäämistä ole tehty. Eka taimikonhoito on takana ja hieno kuusikko kasvamassa.
derHorstilta hyvä analyysi. Mielestäni paras ”kilpailuetu” mhy:llä on saatavilla vaivattomalla (helppo) ja laadukkaalla palvelulla. Etäomistaja arvostaa helppoutta ja luotettavuutta asiassa, joka ei ole itsellä koko ajan esillä. Eli soitto tutulle neuvojalle ja luotto siihen, että kohtuu hinnalla saa toivomansa jäljen – ihan viimeisen päälle ei tarvitse olla hinta kilpailukykyinen markkinatoimijoiden kanssa, koska helppoudesta ja laadusta ollaan valmiita vähän pulittamaan. Tähän taas istuu huonosti ne joidenkin vanhojen mhy:läisten toiminta- ja ajattelutavat, jossa vain kunnon perusmetsänhoito on jotain ja ammattilainen tietää parhaiten.
”onkohan moinen hallintohimmeli tehokas ja kannattava” näätä on lajilleen tyypillisesti viihtynyt ilmeisesti lähinnä omissa oloissaan perämetsissä. Mhy ei ole hallintokoneisto vaan paikallinen yhdistys. Siihen kuuluminen on täysin vapaaehtoista. Nykyinen linja on koota yhdistyksistä jotain valtakunnallista MTK:n alaista ”ketjua”, mutta edelleen yhdistykset ovat itsenäisiä omista asioistaan päättäviä rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden tarkoitus ainoastaan on määritetty mhy-laissa.
Tehostamista pääsee vaatimaan, jos pyrkii ja pääsee valtuuston ja mahdollisesti yhdistyksen hallitukseen. Toinen juttu sitten on, onko tehokkuus vai hyvä ja luotettava palvelu laadukkaasti tavoittelemisen arvoista – ettei tarvitse arvailla kenen ketkun palveluita tuli nyt ostettuakaan.
Itse ennakoin, kun tämä hiilinielukeskustelu alkoi, että metsälakiin otetaan piakkoin takaisin uudistamisalaraja. Pitäisin tätä kohtuullisena ja joltisenkin tehokkaana tapana lyhyellä tähtäimellä lisätä hiilen sidontaa Suomen metsiin. Olihan tähän jo aikaisemmin totuttu ja rajat kävivät jota kuinkin yksiin arvokasvukynnysten kanssa.