Tässä on kiskottu väärästä narusta, kun on yritetty todistella, miten hirvieläimet aiheuttaa taloudellista vahinkoa metsissä ja liikenteessä. Vanha periaate, että vähällä pääsee, jos rahalla selviää. Hesarin kirjoituksessa vedetään oikeasta narusta – miten aivan dramaattista ja peruttamatonta vahinkoa tapahtuu, kun luonto tuhoaa luontoa! Kyllä ihmisen pitäisi tähän puuttua.

Hyvä näin, mutta todella paradoksaalista, että tuhosi luonnon itseisarvoa ja esteettisiä arvoja kuka tai mikä tahansa, niin perimmiltään syy on aina ihmisen. Eiköhän tämäkin käänny vielä niin, että nykyaikainen metsätalous on mahdollistanut hirvikantojen runsastumisen (mikä osin pitää paikkansa) ja siispä metsätalous on lopetettava,

Mutta ennen tätä yhtykäämme joukkoon kauhistelemaan sitä lopullista luonnon tuhoa, jonka hirvieläimet meidän herkässä luonnossamme aiheuttavat. Jos lopultakin riistapolitbyroo joutuu arvioimaan prioriteettejaan ja menetelmiään.

AJ ”Mhy-laki joutaisi jo kumota, niin tuo ketju saisi vapaasti harjoittaa liiketoimintaa.” ei ole tainnut oikein perehtyä yhdistystoimintaan.

Jos Mhy tai vastaava organisaatio haluaa harjoittaa vapaasti liiketoimintaa, yhdistys ei ole oikea muoto järjestäytyä. Heti yhdistyslain 2§ ”Tämä laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen.” ja edelleen 5§ ”Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.” sulkee ulos ”vapaan liiketoiminnan” harjoittamisen.

Kovasti aina kummastelen halua tehdä yhdistyksestä liiketoimintayksikön, kun siihen tarkoitukseen on hyviä ja toimivia organisaatiomuotoja, joissa ei aina tarvitse seikkailla jollain harmaalla alueella,

Mhy-laki yhdessä yhdistyslain kanssa antaa erinomaiset mahdollisuudet  järjestää metsäpalveluiden järjestämisen jäsenille sellaisessa muodossa kuin yhdistys päättää. Vapaa liiketoiminnan harjoittaminen sitten kuuluu metsäpalveluyrityksille.

Harrastukset saa tietenkin maksaa 🙂 Kuitenkin niin, että varmasti on kannattavampaa sijoittaa rahat suoraan kuin lahjoittaa n. 30% ensin verottajalle. Erityisesti jos on joutunut kauppaa varten ottamaan lainaa.

Hoitamattomasta taimikosta saa omatoimimetsuri tuloa, kun ottaa kemeratuet. Sikäli hassua, kun hoidon tarve on miinuksena metsäarviossa. Tosin on niitäkin, että tuet on kyllä käytetty seuraavaksi 10 vuodeksi, vaikka jäljellä on hoitoa vaativa taimikko.

Odotetaanpa, että saadaan kunnolla vihervasemmistolainen hallitus metsämaan kiinteistöveroineen ja hiilinielun pienennysmaksuineen, niin on taas ostajan markkinat 🙂

Toden totta oikeastaan ihmetyttää tämä mielenkiinto metsien ostamiseen. Olisi mielenkiintoista tietää, että ovat he kaikki ennestään metsänomistajia ja mihin tarkoitukseen uutta metsää havitellaan?

Kyllä on turha zaaria syyttää kuntajaosta. Takana taitaa olla tämän pakanakansan käännytys jumalaa pelkääväksi lammaslaumaksi, joka uskoo kaiken, mitä jostain päin huudetaan. Kunnat syntyivät seurankuntien pohjalta, jotka taas olivat muodostuneet kirkkojen verotuspiirien mukaan. Kirkko se on verotuksenkin edelläkävijä.

Voin kertoa, että täällä Uudellamaalla on jo nyt turhan paljon väkeä. Ei sovi suomalaiselle, jonka pitäisi voida käydä pihan kulmassa kusella ja talvella hangessa pyörähtämässä. Kun uutta taloa suunnitellaan parin sadan metrin päähän tyhjälle tontille, niin sitä jo joukolla aletaan vastustamaan. Ja kyllä olisi parempi, jos naapurien perheriidat kuulisi juoruämmiltä eikä livenä.

Tyhjää alaa olisi metsitettäväksi vaikka kuinka. Helsingin ja Tampereen välilläkin on pari sataa kilometriä moottoritietä, jossa on turhaan 15 metriä leveä aukko keskellä ja saman verran teiden reunoilla yhteensä 300-600 hehtaaria turhaa aukkoa sitoisi keskimäärin sellaiset 50-100 tonnia hiiltä. Monessa maassa metsät kasvaa aivan moottoritien reunaan ja on sielläkin hirvieläimiä.