Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Pystymetsäähän ei kannata ostaa myydäkseen puut. Yksinkertainen laskuharjoitus osoittaa tämän järjettömyyden. Oletetaan 25ha tila, jolla 200 000 euron edestä uudistuskypsää metsää (muut taimikkoa). Ostat sen 220 000 eurolla (maapohja 20 000). Myyt puut ja metsävähennys hyödynnettynä saat puista verojen jälkeen 176 000 euroa (tappiota heti 24 000 euroa). Päälle uudistuskulut noin 12 ha=12 000 euroa (tappio kasvaa jo 36 000 euroon). Sitten vuosia pelkästään kuluja aukoista.
Rahaa ei kannata vaihtaa runkopuuksi muuttaakseen sen heti takaisin rahaksi!
Nyt on turha alkaa ruotia ylläolevaa laskelmaa, koska se on karkeasti pelkistetty vain havainnollistaakseni yksinkertaisilla luvuilla tuon ylläolevan teesin.
Odotetaanpa, että saadaan kunnolla vihervasemmistolainen hallitus metsämaan kiinteistöveroineen ja hiilinielun pienennysmaksuineen, niin on taas ostajan markkinat 🙂
Toden totta oikeastaan ihmetyttää tämä mielenkiinto metsien ostamiseen. Olisi mielenkiintoista tietää, että ovat he kaikki ennestään metsänomistajia ja mihin tarkoitukseen uutta metsää havitellaan?
Kyllä on turha zaaria syyttää kuntajaosta. Takana taitaa olla tämän pakanakansan käännytys jumalaa pelkääväksi lammaslaumaksi, joka uskoo kaiken, mitä jostain päin huudetaan. Kunnat syntyivät seurankuntien pohjalta, jotka taas olivat muodostuneet kirkkojen verotuspiirien mukaan. Kirkko se on verotuksenkin edelläkävijä.
Voin kertoa, että täällä Uudellamaalla on jo nyt turhan paljon väkeä. Ei sovi suomalaiselle, jonka pitäisi voida käydä pihan kulmassa kusella ja talvella hangessa pyörähtämässä. Kun uutta taloa suunnitellaan parin sadan metrin päähän tyhjälle tontille, niin sitä jo joukolla aletaan vastustamaan. Ja kyllä olisi parempi, jos naapurien perheriidat kuulisi juoruämmiltä eikä livenä.
Tyhjää alaa olisi metsitettäväksi vaikka kuinka. Helsingin ja Tampereen välilläkin on pari sataa kilometriä moottoritietä, jossa on turhaan 15 metriä leveä aukko keskellä ja saman verran teiden reunoilla yhteensä 300-600 hehtaaria turhaa aukkoa sitoisi keskimäärin sellaiset 50-100 tonnia hiiltä. Monessa maassa metsät kasvaa aivan moottoritien reunaan ja on sielläkin hirvieläimiä.
Tunnustan heti alkuun, etten viitsi kaikkia raportteja lukea, mutta voihan olla niin, että se on tämä media, joka ei ole neutraali. Kun ilmastopaneeli julistaa, että metsäkato on pysäytettävä, niin pitäisi pysähtyä pohtimaan, mikä aiheuttaa Suomessa metsäkatoa? Kyllä se on tämä rakennettu infra, kaivokset, joka niemeen ja notkoon pystytettävät tuulivoimapuistot (on siinäkin sanahirviö ”puisto”), näiden sähkölinjat jne. Metsätaloudessahan me kaikin voimin yritetään lisätä metsää ja puustopääomaa metsissä, kun juuri se hiilensidonta tuo tuottoa sijoitetulle pääomalle.
Tosin eräät ilmastohuolehtijat selvästi painottavat lyhyen tähtäimen toimia puun (hiilivaraston) lisäämiseksi metsissä ja se taas on uhka metsien taloudelliselle hyödyntämiselle ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Aika näyttää onko tämä kriisi samanlainen kuin 70-luvun öljykriisi – öljy oli ihan justiinsa loppumassa, mutta kas kummaa nyt sitä sitten 50 vuoden päästä on ihan liikaa ja sitä ei saisi käyttää lainkaan…
Niin jos oikein ymmärrän koskiosuus on osuus erikseen muodostettuun koskitilaan, jonka koskea omistavat voivat muodostaa.
Oikeustiede:koskitila/laajempi kuvaus – Tieteen termipankki
Eri asia on vesialueen omistus. Yleensä ne on osakaskuntia, joihin alueen tiloilla on oikeus. Jännittävää on, että tällaisia yhteisiä vesialueita saattaa olla pienissä puroissa ja eipä se paikallinen isäntä sitä tiedä, että koko kylä saisi tuoda ”hänen” puroonsa katiskansa. Esim. Vuoksessa vesialueet on edelleen jaettu tiloille ja osakaskuntaa ei ole. Kukin saa kalastaa ilman lupia omalla alueellaan. StoraEnso kuvitteli omistavansa kalastusoikeudet omistettuaan koskioikeudet ja Imatran kaupunki kuvitteli hankkineensa kalastusoikeudet, kun hankki koskioikeudet. Sitten yritti huijata yksityisiä luopumaan kalastusoikeudesta vapakalastusoikeutta vastaan. Eli anna kaikki kalastusoikeudet meille, niin saat virvelöidä 🙂 Isännät kalastelevat nyt ilman erillisiä lupia yhteistuumin siellä rajan tuntumassa omilla vesialueillaan.
Sotkuisia kuin mitkä nämä virtavedet ja niiden kalastus- ym. oikeudet
Nämä kartoitukset ovat ainakin paikoitellen aivan asenteellista soopaa. Aikanaan luin kansallisen pienvesikartoituksen aineistoa Kainuusta. Kuvailut olivat tämän tyylisiä ”Tämä on aivan ainutlaatuinen Kainuulainen puro, josta avautuu jylhät näkymät Kainuulaiseen vaaramaisemaan.” Mitä helvettiä tekemistä niillä maisemilla on sen pienveden ekologian kanssa? Tuskin ne raakut siellä maisemia tiirailee. Ei halaistua sanaa itse purosta tai sen ekologisista piirteistä.
Jeps, noille Mettämakurin kuvaamille paikoille ne sopivat, mutta meillä niitä esitettiin noiden sijaan käytössä oleville metsäurille ja taimikoiden läpi. Metsänomistajan kannalta pahimmat mahdolliset – keväällä ei pääse autolla istutus palstan viereen ja aukeata (pienet taimikot) houkuttaa kurvaamaan reitiltä pois, kuten täällä kirjoitettiin.
Outoahan oli, että joku oli piirrellyt kivat reitit ja sitten kysyttiin, mitä mieltä. Olisi pitänyt toimia niin, että ”Teidän maiden läpi suunnitellaan reittiä. Mistä se voisi kulkea?” Helposti olisin voinut osoittaa harmittomat reitit.
Niinpä, nyt kaskeamaan ja karja metsälaitumille, kun kuiville nummille ei voi enää mitään – nehän on jo betonilähiöiden seinissä.
Tarvitaan osa siitä 10 miljardista petotuhojen korvauksiin, kun syrjäseudulla mullit laiduntaa susien ja karhujen seassa. Ja kun naudanliha on lähes pannassa ilmastonmuutoksen vuoksi, niin jonkunhan pitää ne mullit sinne kustantaa? Mutta jos karja laskettaisiin takaisin ulos, voisi se kyllä poistaa toisenkin huolen – tuo hyönteiskato, joka lienee paljon seurausta ylihygieenistä maataloudesta.
Sen verran aikaisemmassa työssä pääsi tuohon suojelijan logiikkaan perehtymään, että ihmettelen jos turvekangasmuuttumat eivät ole vielä uhanalaisten metsien luontotyyppien listalla.
Tämä Kotiaho tuntuu olevan uusi versio Linkolasta ja uskottavuus samaa tasoa (filosofian tohtoriksi evoluutiobiologian alalta (1997). Hänen englanninkielinen väitöskirjansa käsitteli rummuttavan juoksuhämähäkkilajin (Hygrolycosa rubrofasciata) parinvalinnan hyötyä – seksuaalivalintaa ja seksuaalisen signaloinnin kustannuksia. )
Periaate tuntuu olevan, että kaikki muu inhimillinen elämä kuin oma, on turhaa.
10 miljardia suojelumetsien ostoon kuulostaa hyvältä – jos ostetaan vaikka 1 milj ha, niin olen heti valmis myymään kaikki tuolla 10 000 euron/hehtaarihinnalla 🙂