Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Aika kapoisaksi on käynyt tämänkin keskustelun linkki metsätalouteen…
Toivottavasti kukaan metsäalan ulkopuolinen ei lue näitä keskusteluja ja vedä jotain johtopäätöksiä, kuinka sielukkaissa käsissä metsät ovat?
Tämähän kaikki kiteytyy siihen vanhaan sanontaa ”Kyllä on oksan ottajaa, jos on kuusen kaatajaa.” Kaava toistuu kirkon palveluissa. Reuhakkaasti erotaan kirkosta, ettei tarvitse maksaa turhaa kirkollisvero. Syyksi kelpaa mikä tahansa asia. Mutta auta, kun pitäisi saada muksulle nimi, päästä naimisiin tai hautaan, niin jo ollaan vaatimassa palveluita, joista ei ole mitään maksettu. Koulujen luokkaretkien yms. eteen ei olla valmiita tekemään mitään muuta, kuin kirjoittelemaan someen, miten kaikilla pitää olla yhtäläinen mahdollisuus (toisten kustannuksella) osallistua retkiin.
Argumenttina näille ”yksilöllisille” päätöksille kerrotaan, ettei ne ratkaise tai aiheuta pulmaa. Ei niin, mutta miljoona samansuuntaista yksilöllistä päätöstä alkaa olla jo ongelma. Volyymi ratkaisee. Joskus opiskeluaikoina huviksemme laskettiin, että kuinka paljon tarvitsisi vähemmän hakata metsää, jos jokainen suomalainen käyttäisi yhden paskapaperiarkin vähemmän päivässä (oletuksena neitseellinen kuitu eikä kierrätyspaperi). Siitä muuten tulee jonkinlainen pino. En viitsi uudelleen laskea, kun en muista tulosta.
Kyllä ilmastonmuutoksen torjunta lähtee siitä, että jokainen aina toimissaan miettii tekoaan suhteessa ympäristön kestokykyyn ja tarpeeseen.
Ei se ole kai todellisuudessa tullut alas, vaan ennen sillä yli satasen hinnalla nostettiin tarjouksen kokonaishintaa. Harvoinpa tuli sitä määrää satasen tyvikoivua, jota tarjouksessa oli ja yleensä ei lainkaan. Sen sai pääsääntöisesti pyyhkiä yli hintatarjouksia vertaillessa.
Jesse osui asian ytimeen. Aika ajoin näistä keskusteluketjuista tulee kouluaika mieleen – jollain saattaa muisti yltää sinne asti. Kun joku putosi totaalisesti kärryiltä, niin sen viimeinen argumentti oli enää että ”sä oot tyhmä”. Joka ketjussa aina näyttää olevan joku, jonka ainoa sanoma on, että ”te ootte tyhmiä”. Se ei kyllä avarra sanojan eikä muidenkaan maailmankuvaa, koska sehän me tiedetään ennestään 🙂
Kyllä se kirpaisee tietty, kun entisen erämetsän tai on itse hoitanut mettää taimikosta asti ja sitten sen laittaa maan tasalle syystä tai toisesta. Mutta tuota RR:n tarkoittamaa mielen lepuutusta vartenhan on sitten ne omat ”suojelumetsät” niin kuin kirjoituksista päätellen aika monella palstalle kirjoittelevalla.
Sillähän se tämä ”perhemetsätalous” hyvin turvaa monimuotoisen ja moninaiset metsät, kun meitä on moneksi. Enkä juuri lähtisi moittimaan toisten toimia omissa metsissään, jos kohta mielipiteen toimenpiteiden järkevyydestä oman tietopohjan ja kokemuksen pohjalta saatan sanoakin. Samaisesta syystä nykyinen metsälaki on ihan käypä, koska se ei pakota meitä samaan muottiin. Avohakkuun kieltäjät yrittävät nyt samaa virhettä kuin harsinnan kieltäjät aikanaan.
Onhan nämä ratkaisu vähän ohkaisella ymmärryksellä maailmanjärjestyksestä. Mitenhän toimittaja olisi toiminut, jos olisi perinyt UPM:n osakkeita? Kieltäytyisikö nostamasta osinkoja, kun ne perustuu puiden tappamiseen?
Saalas taas muistutti siitä, että ilmastomuutoksen torjunta lähtee jokaisen kulutuskäyttäytymisestä eikä Suomen metsätalouden kampittamisesta. Hyvän metsänhoidon (ja käytön) avulla on mahdollisuus parantaa meidän mahdollisuuksia selvitä ilmastonmuutoksesta.
Mutta se on sivusta hyvä huudella asioista, jotka vähäisesti sivuaa omaa elämää välittömästi. Maailmassa on minun mielestä paljon turhia asioita, jotka voisi saman tien kieltää ja ilmasto kiittäisi vähintään yhtä paljon kuin metsien pystyyn jättämisestä.
Toimittajatasoista juttua nyt Gla:lta – voisi kuvitella lukevansa joidenkin mainioiden kolumnistien juttua.
Itsellä huomio kiinnittyi erityisesti tähän ”Toimittaja väittää olevansa kiitollinen isän ja isoisän työstä, mutta mielestäni ei ymmärrä, mitä kiitollisuus tarkoittaa. ”, mikä tuntuu olevan monen yhteiskunnallisen ongelman taustalla. Siitä mitä itse ei viitsitä tai haluta tehdä, ollaan kiitollisia edellisille sukupolville. Ei kiinnosta varusmiespalvelu, ei opiskelu saatikka työnteko. Noilla kiitoksilla eivät elä edelliset sukupolvet ja mikä surkeinta, myös seuraavien sukupolvien elämä on hiuskarvan varassa, kuten Gla kirjoittaa.
Tuo on myös tämän ilmastomuutoskeskustelun ytimessä. Jotkut kuvittelee, että pätevä keino ilmastonmuutoksen torjuntaa on se, että kaikki jäävät makaamaan kotiinsa, jonne sitten joku jalkapatikalla varmaan kantaa sitten kasvisburgereita ja seitakinkkua. Saalas ja kumppanit yrittävät puhua järkeä, että yhteiskunnan toimintakyvystä pitää huolehtia samalla, kun ilmastoa suojellaan. Nämä kiitolliset sen sijaan kiittävät käyttämällä edellisten sukupolvien saavutukset paskan puhumiseen ja bitcoinien louhintaan.
Tietääkö Apli kellonaikaa, että ehtii tehdä kaupat ennen taittumista? Ehtiikö vielä iltapäiväkahvitauolla?
Metät kunnossa – tuossapa innovaatio. Kivennäisrehua sorkkaeläimille, niin lannoitusjoukot hoitavat loput. Toisaalta jos lannoittaa taimikot kivennäislannoitteilla, niin siitähän ne kulkeutuu sitten muualle 🙂
Mutta kaupungissa asuvilla herroilla ja rouvilla on ihan toiset murheet kuin peuranpaska metsässä – onhan Töölönlahden nurmikolla nähty hanhenpaskaa, ettei tiedä mihin vilttinsä levittäisi. Menisivät sinne maaseudun pelloille paskomaan.
Kyllä se on nähty, että omat asiat niitä päättäjiä vain kiinnostaa – siis ihan omat. Eräs maahanmuuttaja vuosia sitten tiivisti asian radiohaastattelussa, kun toimittaja kysyi kunnallisvaalien alla, etteikö kannattaisi äänestää maahanmuuttajia kunnanvaltuustoon. Fiksu kaveri vastasi ”Ei mitä hyöty. Se nähty – aja vain oma asia, kun pääse valtusto.”