Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukku – niin tuhotaan metsät ja aletaan viemään sähköä puutuotteiden sijaan? Aikansa varmaan tämäkin kävisi, mutta mitäs sitten kun joku hoksaa, mitä me täällä tehtiin?
Lääkäriliiton edunvalvonnan onnistuminen ei ole lääkärien koulutusmäärän hallinnassa vaan siinä, että järjestelmästä on tehty lääkärikeskeinen. Esimerkiksi AJn mainitsema reseptin uusiminen – jos lääkäri on todennut lääkitystä tarvitsevan kroonisen vaivan, niin miksi ihmeessä tarvitaan lääkäri toteamaan, että asiakkaan lääkkeet on loppu?
Minua ei erityisesti kiinnosta tavata lääkäreitä, vaan saada apua mahdollisiin terveysongelmiin. Useinkaan tähän ei tarvittaisi lääkäriä tai lääkäri voisi aloittaa diagnoosin jo potilaan ajanvarauksessa kertomien oireiden perusteella, eikä vasta vastaanotolla aleta ihmetteleen, että ”jaa, minkäs takia te olette täällä?”
Taitaa tuosta viilaamisesta olla valmistajien ohje, että mieluummin useasti vähän kuin kerralla paljon. Koskee raivuria ja sahaa.
Mitä tuosta mieltään pahoittamaan. Jos jätetään huomiotta veronmaksojen rahojen pakkosäästö (leikkaukset, lomautuksineen ja muine työajan lyhennyksineen palkatta), niin tänä vuonna tulisi kaikella todennäköisyydellä 216 työpäivää – ja olen julkisella.
Julkisella sektorilla työntekijöiden keski-ikä on 45 v kun vastaavasti yksityisellä 40 v. Pelkästään tällä on merkittävä vaikutus lomien pituuden ja terveyden kautta.
Enpä tiedä onko mikään noista tarpeen? Kuka desinfioi luonnonkolot? Tai kantaa niihin pehmusteet?
Meillä ainakin keväällä pönttöä ripustaessa tiainen istuu yhtä aikaa kärsimättömänä saman tikkaan päällä kuin ripustaja.
Turha säntillisyys ripustuksessa turhaa. Yksi pönttö löysi asukin vasta, kun se keikahti kyljelleen. Samoin lintuihmiset (rengastajat) kertoi, että tikkaita ei tarvitse. Pöntön voi aivan hyvin ripustaa puolentoista metrin korkeuteen. Niin olen nykyään tehnyt ja kaikissa asukit.
Kyllä olen tienvarteen myynyt muutaman kuution eriä. Kelpaa, jos firmoilla muita pinoja samalla suunnalla. Pystykaupat yleensä paristasadasta ylöspäin.
Tuota itsekin teen. Koivuvaltaiset kohteet ja lehtipuut kesällä. Talviaikaan viimeistely havupuiden harvennuksella. Joissain tapauksissa siis samalla kohteella tulee käytyä kahteen kertaan vuoden sisään. Samat vaatteet alusvaatteita lukuunottamatta päällä molemmilla kerroilla. Lisäksi talvella kypärän alle puhvihuivi.
Perusasiassa ei kyllä napsahtanut kiveen. Kyselyssä olisi pitänyt taustakysymyksenä kysyä myös ”Omistatko itse metsää?” ”Oletko valmis suojelemaan omaa metsää”
Sama kaava on keskusteluissa mökkeilystä – pitäisi kieltää tai ainakin raskaasti verottaa, jollei ole omaa mökkiä; moottorikelkkailusta – pitäisi kieltää, jollei harrasta jne. Samaan aikaan parturoidaan trimmerillä omat pihat niin ettei voikukan piippaakaan näy missään.
Eli kysymys onkin taas siitä: johtuuko holtiton ajo siitä, että omistaa bemarin vai ostavatko holtittomat ajajat bemarin? Eli oletko oikealla siksi, että sinulla on omistusta, vai hankitko omistusta siksi, että ole oikealla?
Hesari tekee tutkimuksellaan ja sen tulkinnoilla pääkirjoituksessa 6.8. erikoisia päätelmiä luonnonsuojeluhalukkuudesta luokittelemalla aineistoa täysin irrelevanteilla muuttujalla: oikeisto-vasemmisto. Samaan syssyyn koplaa yhteen maaseudulla asuvat iäkkäät miehet ja persut luonnonsuojeluhalukkuutta kartoittavalla kyselyllä??? Pääkirjoituksessa kuitenkin todetaan, että ”Selitys voi olla mutkikkaampi” Paskan marjat – selitys on yksinkertainen: sen voi kieltää, mikä ei minua koske eli metsien käytön voi kieltää, jollei itsellä ole metsää.
Todella typerää maalata maaseudulla asuvista suojelukielteistä kuvaa, koska tosiasiallinen suojelupotentiaali asuu siellä maaseudulla ja iäkkäissä ihmisissä, koska a) rahatarve pienenee b) on aikaa ajatella muutakin kuin eteenpäin pyrkimistä c) halu jättää jotain pysyvää, kun aika jättää d) metsissä ikänsä viihtynyt aivan oikeasti arvostaa metsää ja omaa jonkinlaisen luontosuhteen, vaikka kaupunkivihreät yrittävät sitä mitätöidäkin puheillaan.
Tämäkin keskustelu täällä vahvistaa kaikki sosiaalipsykologiset tutkimukset, jossa hyvätuloiset uskovat saavuttaneensa kaiken IHAN ITSE. Kaiken huipuksi uhriudutaan vielä sillä, että pitää maksaa laiskojen saamattomien elämä, ”vaikka ei itse saa mitään”.
Siis tutkimukset todistavat, että ylläolevahan ei pidä alkuunkaan paikkaansa – kukaan ei ole saavuttanut mitään ilman yhteiskunnan tukea. Jonkin verran on kirjoa siinä, kuinka paljon yhteiskunnan (yhteistä) rahaa on käytetty hyväosaisten vaurastuttamiseen riippuen liike-elämän ja poliittisten päättäjien välisestä yhteydestä. Toisessa päässähän on tunnetusti Venäjän oligarkit. No onhan sekin itse hankittua, kun varastaa muilta…
Yllä kirjoitettu ei poista sitä, että itse kunkin tulisi pyrkiä itse hoitamaan omat asiansa ja maksamaan laskut ansaituilla rahoilla.