Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Taalas on oikeassa ja haukkuu oikeaa puuta. Naivisti Suomen päättäjät ajattelivat, että maankäyttösektori (metsät) nielevät kaiken paskan, mitä ilmaan päästetään, joten muualla voidaan jatkaa vanhaan malliin. Eli ilmastotavoitteen taakka laskettiin maankäyttösektorin (meidän metsänomistajien) niskaan. Siitä kumpuaa nämä pelottelut ”veronmaksajille lankeaa kaamea lasku <kun metsänomistajat tyrii>”. Eli ei ole ymmärretty, että oikea vihreä siirtymä edellyttää uusiutuvien luonnonvarojen tehokasta käyttö. Kun päälle tuli vielä venäjän puun loppuminen, niin yhtälö on mahdoton ilman radikaaleja toimia päästöpuolella.
Julkisessa keskustelussa hiilinielusta puhutaan edelleen niin, että se on sitoutunut hiili eli varasto, joka kattaa puuston ja sen uuden kasvun. Tällöin luonnonmetsä on nielu, mikäli lahoaminen ei ylitä sitomista. Koska osa lahoavasta puusta muuttuu maaperän hiilivarastoksi, ei sidonta tarvitse olla aivan yhtä iso kuin lahoaminen. Siis tarkemmin ottaen, jos hiilen vapautuminen ilmakehään on pienempää kuin sidonta, luonnonmetsä pysyy hiilinieluna, joka on yhtä kuin metsään varastoitunut hiili.
Olen joskus ehdottanut, että tukea pitäisi maksaa, jos tilan kokonaispuusto kasvaa. On selvää, ettei tukea tarvita, kun tehdään hakkuita siten, että puustopääoma pienenee. Uudet tilavuustiedothan saadaan Metsäkeskuksesta nyt muutaman vuoden välein.
Perimmiltään tutkimustuloksissa on se ongelma, etteivät biologit tunnu ymmärtävän mallinnusta riittävän hyvin. Lataistaan joku malli ja ja ollaan varmoja, että näin se asia on. Tilastollisissa analyyseissäkään (opiskeluaikojeni havaintojen mukaan) ei käytetä soveltuvia, eli ehdot täyttäviä malleja, vaan sitä, joka osataan. Tämä vanha juttu ”Kun bemarit on keskimääräistä useammin kolarissa osapuolena, täytyy bemareiden aiheuttaa kolareita”
Klassinen ”vahvistusharha” – haetaan tuloksia ja vertaistutkimuksia, jotka tukevat omia tuloksia. Tämä on tietenkin tieteessä yleinen ongelma – muista tutkimuksista haetaan tukea eikä kriittisiä näkökulmia.
Kyllä ne hirvikärpäset on aina kuolleet sormien välissä hierasemalla. Mutta tänä vuonna ei ole hirvikärpäsiä. Reilun viikon ole joka päivä käynyt Etelä-Karjalan sydänmailla metsätöissä ja metsällä ja ainuttakaan hirvikärpästä en ole nähnyt. Ei sillä tosin väliä. Ei ne minua kiusaa – liian sitkas ja pahanmakuinen äijä. Haisen varmaan raadolta täällä metsätöissä, kun ampiaiset löytää aina tauolla. Samaa eväsleipää syödään hyvässä sovussa.
HS keskiviikkona ”Hakkuut syynä lintukuolemille”? Ikään kuin noilla olisi suora riippuvuus siten, että hakkuu itsessään aiheuttaa lintukuolemia. Pitää paikkansa siinä tilanteessa kun, yksittäiset pesät tuhoutuvat kesähakkuussa, mutta tuskin on se totuus hömötiasten tapauksessa. ”Hakkuiden aiheuttamat muutokset elinympäristössä heikentävät lintujen selviytymistä” olisi asiallisesti oikea otsikko. Sitten kun tutkimus avaisi todisteellisesti ne tekijät, jotka hakkuissa aiheuttaa tämän, voitaisiin suunnitella toimia asian korjaamiseksi HAKKUIDEN YHTEYDESSÄ. Kun nuo tekijät sitten haetaan vanhoista tutkimuksista, niin mitään uutta ei siis ole saatu tuolla tutkimuksella aikaiseksi.
Selvyyden vuoksi – hömötiaisia on varmasti vähemmän kuin ennen.
Nostokoukku kuvaa aika hyvin metsien kehityksen varsinkin valtionmetsissä. 80-luvun lopulta 90-luvulle hakattiin pohjoisessa ”vajaatuottoisia” eli juurikin noita hömötiaismetsiä. Ehkä jo silloin olisi pitänyt enemmän keskittyä aikaisempina vuosikymmeninä perustettuisiin talousmetsiin, jotka alkoivat jo lähestyä 4 kehitysluokkaa ja harvennettavaa olisi ollut.
Palaan kuitenkin tuohon mistä pari päivää sitten kirjoitin – mikä tutkimus se on, joka pelkästään ”vahvistaa” eli toistaa aikaisempien tutkimusten tulokset tuomatta asiaan mitään uutta viisautta? Toivottavasta niitä ei kustanneta verovaroin.
AJ toistaa triviaalit jonkin lajin menestymisen kannalta olevat tekijät: ruoka, pesimäympäristöt ja suoja/vihollisten vähäisyys. Mutta kerrottiinko tutkimuksessa, että olisi oikeasti havaittu, ettei talousmetsissä ole ötököitä ruuaksi ja lahopuuta pesäpaikoiksi ja pusikkoa suojaksi. Kuitenkin kirjapainajia ja muita ötököitä on riesaksi asti, lahopuun määrä lisääntyy talousmetsissä, puskaa on enemmän kuin soisi olevan. Varmaan on näin, että metsätalous on vaikuttanut hömötiasten määrään, mutta miksi ei suunta muutu, kun kerrotut tekijät tuntuvat kuitenkin tutkitusti metsissä lisääntyvän? Eli jäin kaipaamaan niitä selittäviä tekijöitä tilanteelle ja miten on todennettu näiden tekijöiden vaikutus?
Nostokoukku toteaa itsestään selvyyden. Jokainen metsissä liikkuva voi tämän todeta, mutta ainakin minun metsissä on runsaasti ”kirveen koskemattomia”.
Taas on tehty pseudotutkimusta, jossa on todettu, että hömötiaset vähenevät samaan aikaan kuin vanhat metsät vähenevät. Kuitenkin VMI kertoo (mitattua tietoa), että metsät järeytyvät ja puumäärä lisääntyy sekä lahopuun määrä on alkanut taas lisääntyä.
Oikeassa tutkimuksessa olisi selvitetty, mikä on se mekanismi, joka kytkee nuo kaksi asiaa toisiinsa. Satunnainen (?) samanaikaisuus ei ole millään tavalla relevantti tulos.
Sellaista se on. Osto-organisaatio on ajettu pieneksi ja toimintatavat ovat kaukaa viime vuosituhannelta. Nyt uudeksi vaihtoehdoksi sitten tarjotaan Kuutiota, että käytä sitä. Ei ymmärretä, että prospectista pitää ottaa heti kiinni olkoon kanava mikä vaan.