Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
AJ:n kommentti eiliseltä sisältää koko tämän suojelukeskustelun ongelman ytimen. Vaikka tehtäisiin kuinka hyvää tutkimusta lopputulos on aina sama.
Puuta on enemmän kuin koskaan => Puut on entistä pienempiä ja vanhaa metsää ei ole!
Luonnonhoitotoimet parantaneet useiden lajien elinoloja => Kaikki häviää heti, jollei suojella lisää!
Sertifioinnit edistää luonnon huomioimista metsien käsittelyssä => Metsätalous tuohoaa kiihtyvällä tahdilla viimeisiä luonnon rippeitä!
Suomessa on tiukasti suojeltua enemmän kuin muualla. => Suojelualueita tarvitaan lisää!
Ja sitten lopuksi pöljimmät taivastelee, että metsissä on enemmän puuta ja ne kasvavat nopeammin keskisessä ja eteläisessä Euroopassa. Voi tavaton ihanko paremmissa olosuhteissa nopeammin ja isommaksi kasvavat puut kasvavat enemmän kuin meidän karujen maiden hitaasti kasvavat puulajit lyhyellä kasvukaudella??
Tässä taannoin uutisoitiin, että pääkaupunkiseudulla 15% lapsista tarvitsee psykiatrista apua. Tällä voi olla jotain vaikutusta koulun tehokkuuteen. Sitten jokainen voi päätellä itse, mikä on syy ja mikä seuraus. Onko tämä geneettistä vai ympäristön vaikutusta…ja minkä ympäristön?
Vanha viisaus ”Vauhti kiihtyy lopun edellä” – ilmastonmuutos, korona ja nyt FBI raportoi poikkeuksellisesta ufo-toiminnasta.
Opportunistit mittaavat ulos minkä pystyy, ja uskovat siitä olevan jatkossa jotain hyötyä??
Ruåttinmaan hintoja voi katsella täältä
Ei tuo hinnan nousu ole esim. kuusitukin osalta koko maassa kuin 15% luokkaa tuossa. Palvelusta saa hinnat eri puutavaralajeille, ajanjaksoilla ja ruåttin alueilla.
En aikaisemmin käynyt täällä, joten en tiedä, mitä kritisoidaan. Mutta pienellä porukalla nämä keskustelut edustaa välillä Simo Salmisen rotestilaulun maailmankuvaa.
Se se vaan on sillä lailla
Että tässäki maassa on
Sitä on paljon mälsää
Ei sitä tartte edes paljon kavereilta kysellä
Kun vaan viittii vähänkin tsiikata ympärilleen
Kaiken maailman törpötkin ne luulee olevansa vaikka mitä
Mut ei ne oo ku hemmetinmoisia sössöjä vaan
On sitä ollu ennenkski nuijasotia tässä maassa
Mut olispa täs nuijalla töit
Ja hyvä olis saada muijallekin töitä
Ittestä ei oo niin väliä juuTässä maassa on niin huonot liksat
Että nälkä on aina vieraanamme
Mut eipä oo onneks jano päässy vielä yllättämään
On sitä tässä yks ja toinenki sentäs jotakin nähny
Voi olla että vielä käydään ulkomaillakin
Ettei sitä nyt tartte ihan silmille tulla hyppimäänJos ja ilmeisesti kun ilmastonmuutos etenee, voi hymy hyytyä näiden vieraslajien kanssa. Esimerkiksi Irlannissa ei tahdo rehevien laaksometsien (siis missä on metsät kasvaneet koko ajan) uudistaminen onnistua lainkaan alppiruusun vuoksi. Se pitää käytännössä nyhtää alueelta pois, jos aikoo saada metsän aikaiseksi.
PS. Rajapyykin hävittäjä vastaa rajankäynnin kuluista.
Yksi selvimmin havaittava muutos on kaupunkien kasvaminen ympäröiville pelloille ja peltopinta-alan väheneminen. Erityisesti metsälaitumet työntävät nyt kovasti puuta. Itsekin hakkasin tuulituhojen vuoksi joku vuosi sitten kuusikon, joka oli nollasta kasvanut kiertoajan (40v) aikana yhteensä 400 mottia ainespuuta (2 harvennusta+uudistushakkuu) – laskuissa ei ole 80-luvun alussa tekemäni leppähalot.
Keskusteluun ojituksista ei kannata palata, koska se oli aikansa virhe, kun piti saada mahdollisimman halvalla mahdollisimman paljon pinta-alaa metsätalouden käyttöön. On selvää, että pillari+aura+avosuo oli se, mistä aloitettiin ja jälkeä syntyi.
Ei taida nämä herrojen (?) jupinat Antti321:tä auttaa hänen kysymyksessään. Mutta Antti, jos täällä kysyt jotain, niin ennemmin tai myöhemmin keskustelu menee tähän tai liian suuriin sorkkaeläinkantoihin. Se ei haittaa, kun kaikkea ei tarvitse lukea.
Tulevaisuuden ennustaminen onnistuu, kun on tarpeeksi siihen vaikuttavia asioita tiedossa. Valitettavasti vaan usein käy niin, että kun on kaikki tarvittavat tiedot on hankittu, tulevaisuus on jo menneisyyttä.
Yksittäisen kohteen kasvun ennustaminen tarkasti on käytännössä mahdotonta, joten aikaisemmin mainitut taulukot on riittävä ja sopiva asian arviointiin käytännön tarpeisiin.
Jos kuvion puustotiedot kohdallaan, metsään.fi:stäkin löytyy kasvu. Se on vain siellä kuvion kokonaiskasvuna, joka pitää jakaa kuvion pinta-alalla, jos haluaa hehtaarikohtaisen kasvun.