Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Jollei mitään muuta tekemistä keksi kuin heinien polkeminen, niin voihan sitäkin tehdä. Tietysti saman ajan voisi käyttää pihamaalla edestakaisin kävellen ja lopputulos olisi sama.
Ikinä en ole taimikoita heinännyt. Kaikille kuvioille on milloin sanajalan milloin horsman milloin vatukon ja milloin ohdakkeiden ja milloin vain heinän läpi puskenut kasvatuskelpoinen metsä kunnolla muokattuun istutusmaahan hyvin istutettuna.
Vuosi sitten harvennettiin kakkosharvennuksessa komea männikkö (tukkiprosentti yli 60%), joka aloitti elämänsä sanajalkojen alla 70-luvun puolessa välissä. Hyvin muistan, kun ensimmäiset pari vuotta näkyi vain tasainen sananjalkakenttä. Sieltä ne sitten nätisti istutusriveissä puskivat läpi vesakontorjuntaan, pystykarsittavaksi ja myöhemmin harvennettavaksi.
Vesirokko on sairastettu penskana keskellä hellekesää – siinä sopivasti oli sävy sävyyn punaiset uikkarit ja pilkut. Vyöruusu tuli sitten jo teini-ikäisenä. Lääkärikään ei meinannut ensin tajuta, kun piti vyöruusua keski-ikäisten vaivana.
Vanha juttu – vierivä kivi ei sammaloidu. Tosi vierintä aiheuttaa kaikenlaisia kolhuja. Kun toisen koronarokotuksen jälkeen hoitaja alkoi luettelemaan mahdollisia sivuoireita (kolotus, särkyä jne.) totesin, että minulla on jo nuo.
Edellisen sukupolven ukot (isä ja appi) on jo yli 80 ja molemmat rymyää harvennuksella ja rankametsässä talvella.
Harvinaisen turhaa teoretisointi nykytilanteessa, kun suopohjastakin hehtaarihinnat 1200-3000 euroa riippuen koosta. Juuri tuossa huutokaupat.comissa päättyi 53 ha turvesuon kauppa hintaan 1256e/ha. Lähes samaan hintaan sai vajaat 10 vuotta taimikkovaltaisen metsäpalstan, jossa hyvät taimikot. Pienemmän palstan (2,9ha) hinta on jo 8000 eurossa …nousi 12 000 euroon???!!! aukkoisesta pusikosta??!!
Markkinat (pölhöjen tarjoukset) määrittää nyt hinnan. Nyt on oikea aika vain myydä, jos puhdasta rahaa hakee. Ei edes nykyisillä lainakoroilla mitään järkeä.
AJ:n Hassisen kone oli ensin – ja siitä nimi yhtyeellekin 🙂
Taas uusi nollatutkimus, jonka pääasiallinen sisältö on: puussa on hiiltä niin kauan kuin se on puuta! Heh heh, näillä tutkimuksillako ilmastohätätila ratkaistaan???
Kaakkois-Suomeen on kotiutunut uusi uhka, joka ei ole missään kytköksissä myyriin – villisika, jonka oletetaan baltian maissa tuhonneen kanalintukannat lähes kokonaan.
Tuo AC kirjoittama näyttää tutkimusten mukaan olevan juurikin noin yksinkertaista – kun on paljon myyriä, on paljon petoja – ja kun on paljon petoja, joutuu entistä useampi myyrä ja lintu petojen ruuaksi.
Teeren osalta meillä päin soidinpaikkojen häviäminen (avosuot, metsäniityt, järvenrantaniityt yms.) on yksi keskeinen syy kantojen pienenemiseen. Nykyinen metsityspalkkio antaa sitten lopullisen kuoliniskun.
Metsolle riittää, kunhan on riittävästi yli 8m metsiä riittävän väljinä ja joitakin suhteellisen muuttumattomina säilyviä alueita (kalliomäet, kitumaan metsät yms.) soidinkeskuksia varten.
Pyy on mielenkiintoinen. Aikanaan runsaan kannan aikoihin pyitä oli paljon vanhoissa männiköissä, joissa oli aliskasvokuusien ryhmiä ja reunamilla leppäpöheiköitä.
Pyyt ja teeret ovat meillä päin selvästi enemmän vähentyneet kuin metsot. Hyvinä vuosina metsoja on aivan viime aikoina ollut ihan yhtä runsaasti kuin 70-80 luvun vaihteessa. Tosin ei niitä koskaan aivan päntiönään ole ollut.