Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 848)
  • isaskar keturi

    Yksi selvimmin havaittava muutos on kaupunkien kasvaminen ympäröiville pelloille ja peltopinta-alan väheneminen. Erityisesti metsälaitumet työntävät nyt kovasti puuta. Itsekin hakkasin tuulituhojen vuoksi joku vuosi sitten kuusikon, joka oli nollasta kasvanut kiertoajan (40v) aikana yhteensä 400 mottia ainespuuta (2 harvennusta+uudistushakkuu) – laskuissa ei ole 80-luvun alussa tekemäni leppähalot.

    Keskusteluun ojituksista ei kannata palata, koska se oli aikansa virhe, kun piti saada mahdollisimman halvalla mahdollisimman paljon pinta-alaa metsätalouden käyttöön. On selvää, että pillari+aura+avosuo oli se, mistä aloitettiin ja jälkeä syntyi.

    isaskar keturi

    Ei taida nämä herrojen (?) jupinat Antti321:tä auttaa hänen kysymyksessään. Mutta Antti, jos täällä kysyt jotain, niin ennemmin tai myöhemmin keskustelu menee tähän tai liian suuriin sorkkaeläinkantoihin. Se ei haittaa, kun kaikkea ei tarvitse lukea.

    isaskar keturi

    Tulevaisuuden ennustaminen onnistuu, kun on tarpeeksi siihen vaikuttavia asioita tiedossa. Valitettavasti vaan usein käy niin, että kun on kaikki tarvittavat tiedot on hankittu, tulevaisuus on jo menneisyyttä.

    Yksittäisen kohteen kasvun ennustaminen tarkasti on käytännössä mahdotonta, joten aikaisemmin mainitut taulukot on riittävä ja sopiva asian arviointiin käytännön tarpeisiin.

    Jos kuvion puustotiedot kohdallaan, metsään.fi:stäkin löytyy kasvu. Se on vain siellä kuvion kokonaiskasvuna, joka pitää jakaa kuvion pinta-alalla, jos haluaa hehtaarikohtaisen kasvun.

    isaskar keturi
    isaskar keturi

    Tolopainen paljastui P. Linkolan inkarnaatioksi 🙂 OIkein sääliksi käy, kun Linkolan elinaikainen toive melkein toteutui heti Linkolan kuoleman jälkeen. Mutta hänpä asettui Tolopaiseen…

    Karhunkaisia ei tapa edes kosmiset katastrofit. Voittajia ovat pienimmät, vaikka suurimmat toisin luulevatkin.

    On se masentavaa huomata, että se on totta, mistä metsäalan väkeä moititaan. Tälläkin palstalla tuntuu siltä, että kamalinta on, jos luonto päättääkin toisin ja valkoinen mies tai nainen menettää kontrollin. Vaikea on tällaisella asenteella vakuuttaa, että Suomen metsätalous on luonnonmukaista eikä sitä voi verrata puuplantaaseihin.

     

    isaskar keturi

    Olen kyllä RR:n kanssa samaa mieltä – mitä vikaa on luonnollisessa luonnon kehityksessä. Tämän takia metsäväki saa kuraa niskaansa, kun osa todellakin uskoo, ettei luonto pärjäisi itsekseen. Jopa valistuneimmat luonnonsuojelijatkin aikanaan ihmettelivät, miksi Suomessa pitää lehdosta raivata alle tulleita kuusia, kun se on Suomessa luontaista kehitystä. Kyse luonnonsuojelussa onkin hauskasti paradoksista, jossa vaalitaan luonnontilaisuutta (jonka ihminen määrittelee) ja kehitys pitää saada kummallisesti pysähtymään (esteettisesti miellyttävään kohtaan), kun joku mystinen luonnontilaisuus on saavutettu. Luontoa ajatellaan jonkinlaisena kivana museona, jonne säilötään erilaisia luontotyyppejä staattiseen olomuotoon, jota käydään sitten ihastelmassa ”luonnontilaisena”

    isaskar keturi

    Maalaisseppo – kun maankäyttöluokka muuttuu suojeluksi, häviää myös uudistamisvelvoite, joka koskee metsätalousmaata. Eli proffan pähkäily edullisuuden osalta pitää paikkansa. Aikanaan pohjoisessa pohdittiin kenen pöljän idea oli laittaa retkeilyreitit vanhoihin metsiin? Jos ne olisi viety taimikoihin ja aukoille, olisi kansa huutaen vaatinut metsänhoitoa maisemien avaamiseksi ja vähintään sadaksi vuodeksi olisi siirretty eteenpäin kiista saako hakata vai ei? Meinaan uudistaa vai ei.

    isaskar keturi

    Planter – Kyllä valtuusto on mhy:ssä ihan sivusta katsoja. Saattaa olla, että osa valtuutetuista lukivat erottamisesta eka kertaa Iltalehdestä. Hallituksen asiat on valtuutetuilta salattuja, esim. pöytäkirjoja ei saa. Se siitä luottamuksesta ja luottamushenkilöistä, kun ajatus on, että valtuuston pitäisi vannoa uskollisuutta hallitukselle ja johdolle, että valtuutetuille kerrotaan mitään yhdistyksen operatiivisesta toiminnasta.

    isaskar keturi

    Kyllähän asia on niin tärkeä, että voisi koululakon järjestää (lintsata koulusta). Perhana kun oli penskana niin valistumaton, ettei älynnyt poissaolon selitykseksi keksiä ”lakko ympäristön puolesta”, vaikka ihan oikeasti tuli kouluttua metsissä tutkimassa kevään ihmeitä. Kai siitä nyt pääsisi jonkin laatulehden (IL/IS) lööppeihin.

    isaskar keturi

    Että joku haikailee vielä puunhankintayhtiöiden perään… Ei ole olemassa sellaista markkinarakoa firmojen metsäosaston ja metsän välissä. Ei onnistunut firmojen omat puunhankintayhtiöt (Tehdaspuu yms.), ei Metsähallituksen Forestia, ei Otso…

    Ainoa olemassa oleva rako perustuu jäsenten luottamukseen mhy:n toiminnassa jäsenen eduksi ja mo:n osaamattomuuteen/tietämättömyyteen puukaupasta. Toiselle kivijalalle kustaan tällaisilla tapauksilla, josta nyt uutisoitiin.

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 848)