Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Itse katsoin Sitran lukuja keskiverto suomalaisen päästöistä ja käytin tätä laskuria CO2-muunnin – OpenCO2.net
Kovat on keskimääräiset kasvut Puukilla, kun keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki on n. 12 kuutiota puuta (10300 kg CO2e~12 kiintokuutiota puuta).
Edelleen taitaa olla yli 10% suomalaisista metsänomistajia suoraan, kuolinpesissä tai verotusyhtymissä. Löytyyköhän vastaavaa maailmasta?
Olen sitä mieltä, että jokainen vastatkoon omista hiilinieluistaan! Eli voisi esittää tilaston, kuinka monta hiilineutraalia tai -negatiivista henkeä koko väestöstä (%) kussakin maassa on. Suomi perhemetsätalousmaana pärjäisi aika hyvin.
Kyllä itse olen luopunut metsänhoidosta kuusta valitessa. Jossain vaiheessa heräsin ajattelemaan, että aikuiselämäni aikana ehdin ottaa 50-80 joulukuusta, joten sillä ei hääppöistä harvennusalaa tehdä. Lisäksi meillä päin joulukuusi ostettuna maksaa 40-100 e, nykyisin kelvolliseen pitää pulittaa vähintään 60 e. Eli kuusesta pitäisi saada reilu kuutio tukkipuuta ja vähän kuitua (nettoarvona), että saisi vastaavan hyödyn kuin joulukuusena.
Otan siis parhaan näköisen vaikka suuremman kuitupuukokoisen puun latvasta…omasta metsästä.
”lähes peltomaan veroisia – monesti voivat ollakin entistä peltomaata.” Mielenkiintoistahan olisi laittaa puhe metsäkadosta siihen historialliseen perspektiiviin, jossa todellisuudessa taitavat pellot olla kadonneen Suomessa erityisesti syrjäseuduilla. Tämän voi helposti todeta Karttaikkunan historiallisista ilmakuvista. Omista metsistänikin jonkinmoinen ala on ollut vielä 70-luvulla metsälaidunta tai suoniittyjä. Tuollainen metsälaidun, jossa karja on vuosia laiduntanut, se on hyvä metsänpohja. Myrskyn vuoksi joudun yhden ennen aikojaan uudistamaan, niin 40 vuoden ajalla keskikasvu oli 10 mottia/v/ha (kuusi, kertymä kolmesta hakkuusta hiukan alle 400 kuutiota). Osin kyllä tuon laidunnuksen seurauksena maapohjaltaan jopa lehtoa.
Hienoa tällainen eri maantieteellisten alueiden metsien vertailu. Vertailun vuoksi voi myös todeta, että Saksassa yksi yksittäinen puu (yksittäisen tammen arvo voi olla huutokaupassa kymmeniä tuhansia euroja) voi tuottaa paremman tuloksen kun Suomessa kaikki puut hehtaarilla parhaimmallakaan paikalla.
Hmm…mehän kaikki tiedämme, että ikääntyessä puiden lustot kapenee. Alkaako metsät olla liian vanhoja?
Mutta joo, metsäekologisia ja fysiologisia selityksiä tälle on helppo listata useita. Suojeluväki nostanee framille ne, joiden takia katastrofinappula pitää painaa pohjaan. Sitten toinen porukka nostaa esiin ne, joiden vuoksi ei kannata olla mistään millään tavalla huolissaan. Todelliset syyt jäävät tutkijoiden mappeihin marginaalihistoriaksi.
Jo 90-luvulla Ruotsalaisen keskisuuren sahan omistaja sanoi, että Suomen sahojen ongelma on, että Suomessa metsäammattilainen ostaa hyviä leimikoita (ei hyviä puita), joista sahuri yrittää sahata hyviä lankkuja ja sitten myyntimies myydä ne, jos joku tarvitsee. Ruotsissa sahamies käy valikoimassa ostettavat puut (leimikot) sen mukaan, mitä myyntimies on saanut myytyä.
Siis tämä on sahan omistajalta itseltään kuultua ja menestyi vallan hyvin.
Kehua pitäisi, niin keskustelijoiden uskon lujuutta asiassaan pitää kehua. Aloitat mistä vaan tai todistat mitä vaan, niin päädytään samoihin vanhoihin lopputuloksiin, kuten kmetsuri kirjoitti.