Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Puuki ”Kun ollaan yhteismarkkinoilla, niin työt loppuu sieltä ensin missä on eniten ongelmia jotka tuo lisäkuluja…” Ehkä noinkin, mutta myös niin että työt loppuu ensi sieltä, missä niiden lopettaminen on halvinta. Esim. monessa keskisen Euroopan maassa tehtaan lopetus on työntekijöiden suojan vuoksi firmalle niin kallista, että ensin kannattaa harkita sen lopettamista täällä kehitysmaassa.
PS. Tämä keskustelu on taidettu käydä jo aikaisemmin. Valistunut metsänomistajahan ottaa luonnollisestikin heti yhteyttä paikalliseen metsästysseuraan sopiakseen vuokrasopimuksesta, jolloin mitään ongelmia määräajoista ei synny.
”Mahdollinen irtisanomisaika alkaa raksuttaa siitä hetkestä ,kun nimet ovat kauppakirjassa.” Ei ala – vaan siitä hetkestä, kun uusi omistaja on saanut tiedon vuokrasopimuksesta. Eli pitää olla uusi omistaja (eli kauppa tehty) ja saatu tieto vuokrasopimuksesta. Jos myyjä ei ole sitä syystä tai toisesta kertonut, silloin tietoa ei ole saatu. Kuolinpesässä esim. voi olla, ettei kukaan tiedä vuokrasopimuksesta ja tällöin tieto ei välity uudelle omistajalla kaupan teon yhteydessä. Tällöin määräaika alkaa sitten vasta siitä hetkestä, kun uusi omista tiedon saa.
Gla ”Jollei uusi omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuksesta tiedon saatuaan, vuokrasopimus pysyy voimassa.” Tuohan siis tarkoittaa, että 3 kuukauden määräaika alkaa kulumaan, kun ostaja on saanut sopimuksesta tiedon. Jos ei ole tietoa saanut kaupanteon yhteydessä tai muutenkaan (metsästysseuralta itseltään, naapurilta tms.), ei määräaika voi kulua loppuun! Jos joku väittä, että et ole reagoinut määräajan puitteissa, hänen täytyy pystyä osoittamaan, että olet tiedon saanut?
Miten rakennat oikeaa kokonaiskuvaa, kun arvostetut tutkijat puhuvat ilmiselvää lööperiä asioista, jotka voisi ja pitäisi selvittää ennen kuin niistä mitään julkisuuteen lausuu. Tämähän on se ongelma – palstojen lukijat muodostavat omaa kokonaiskuvaa näistä lausunnoista. Ei sitten tarvitse ihmetellä ”vihreää vyörytystä” metsätaloutta kohtaan, jos tällainen ”omasta lokerosta” esiintyminen on ok.
AJ – viittaan kyllä mm. Mäkipään lausuntoihin uudisojituksista valtion tuella ja sen valvonnan puutteesta ja Soimasalon arvailuihin kasvun vähenemisestä. Vastaavia esimerkkejä tulee kiihtyvää tahtia.
Rane – Ei muuta kuin entiset pois ja uutta tilalle – metsälakihan ei tässä ole esteenä. Jos pöljät maksavat istuttamisesta, niin voihan niitä taimia istuttaa lähes rajattomasti – aika paljon niitä on taimitarhallakin/hehtaari.
Tutkijoilla näyttää nykyisin olevan enemmän esittää mielipiteitä kuin tutkimustuloksia. Ja eihän sitä tutkimukselle jää aikaakaan, kun pitää niitä mielipiteitä kirjoitella. Aikanaan vielä yliopistossa opetettiin, että ensin tutkitaan ja sitten kerrotaan tuloksia – eikä päinvastoin. Aika noloa ja surkeaa tutkijaetiikkaa edustavat nämä päivälehtien palstoilla arvailujaan esittävät ”tieteentekijät”.
Totta, pienten rehevien järvien pohjassa on melkoiset nielut. Muistan pentuna kun koivet oli jo puolta metriä pitkät, niin ei saatu järven pohjassa tungettua jalkoja liejun läpi kivennäismaapohjaan asti. Ja keskikesälläkin lieju oli kylmää kuin mikä.
Parhaillaan on käynnissä luonnonvalintaprosessi (korona), jossa pelkän uskon varassa elävät tulevat jäämään selvään vähemmistöön. Loput sitten jatkavat tutkittuun ja mitattuun tietoon perustuvaa kestävää uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa elämäänsä tyytyen vähempään kuin aikaisemmin.
Jos ilmastomuutoksen torjunnassa saataisiin edes samassa määrin kaikki talkoisiin (oman kulutuksen arviointi) omalta osaltaan kuin koronatoimissa (rokotukset, maskit ja muu tilanteen huomioiva käyttäytyminen), niin hommassa saatettaisiin pärjätä.