Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Siitähän kommentissani olikin kyse – tavoite pitää tehdä selväksi ja vielä katsoa, että sitä toteutetaan. Samalla yrittäjällä useita kuskeja ja ei näytä aina riittävän, että käy asian läpi ensimmäisen kuskin kanssa, kun ei yrittäjä itsekään aina ehdi leimikolle. En väittänytkään, että ongelmat ovat sääntö, mutta tällaista on käynyt, kun ei ehtinyt omilta töiltään opastamaan ja/tai vahtimaan.
Siihen en kyllä kokemuksellani luota yhtään, että kaupanteon yhteydessä sovittu valuu konekuskille asti. Tässäkin toki eroja ostomiesten välillä. Tärkeintä, että tuntee pelikentän.
Joo tietysti varainsiirtovero pitää olla kauppahinnan mukainen. Kyse on siis luottamuksesta eikä mistään määräyksestä. Usein kauppa on kaikin puolin sovittu ennen kaupantekoa, joten veron voinee maksaa etukäteen. Lisää voi maksaa, jos tulikin maksettua liian vähän.
Itsellä ollut aina sama menettely kuin motokuskilla.
Höpöhöpö…kyllähän vika on aina olosuhteissa… Kun on mäntyrunkoa toisen vieressä ja toisessa oksat maahan asti ja toinen oksaton 5 metriin sekä aluskavusto kaikki maata vasten, pitäisi tietää kumpi otetaan ja kumpi jätetään. Ei kaikki kuskit ole tunareita, mutta ei kaikki virheet olosuhteista johdu.
1. varmistaa kiinteistön asiakirjojen oikeellisuus
2. tarkastaa kaupan osapuolten henkilöllisyys.
3. olla läsnä itse kaupantekotilaisuudessa ja vahvistaa kauppa omalla allekirjoituksellaan.
4. tehdä tarvittavat ilmoitukset kiinteistön luovutuksesta Maanmittauslaitokselle.
Kolmanteen kohtaan liittyy se, että kauppasumma on maksettu ja tässä yhteydessä omissa kaupoissa kaupanvahvistaja on halunnut nähdä myös varainsiirtoverokuitin. Mikä estää varainsiirtoveron maksun etukäteen ennen kaupantekopäivää, jos kaupantekopäivä on tiedossa? Sehän tarvitaan ilmoitukseen.
Kyllä varainsiirtoveron voi maksaa kaupantekopäivänä kuten kauppasummankin. Vai mistä päättelet, ettei voisi? Ainakin ennen olen maksanut – en tosin ole tehnyt kauppoja muutamaan vuoteen.
Pystykarsinnan lopputuloksen kannalta iso ongelma on harvennushakkaajan ammattitaidottomuus. Kun olet karsinut lopputuloksen kannalta parhaat puut, jotka yleensä niitä lisävaltapuita, tulee tollo harventaja ja kaataa ne ja jättää karsimattomat isot susipuut kasvamaan. Pitää olla kepin ja haulikon kanssa vahtimassa hakkuuta, että konemies ymmärtää laatuharvennuksen merkityksen.
Ei nyt ihan mollata pystykarsintaa. Olen karsinut paljonkin 80-luvun alussa. Hyvin on saanut palkan työstä, kun on myynyt noita metsiä. Hyväkasvuista MT rinnemännikköä niin on saanut selkeästi keskihintaa parempaa hintaa, vaikkei ”karsintalisästä” ole puhuttukaan. Hyväkasvuisessa metsässä paras hyöty, kun kyljestyminen pitäisi tapahtua suhteellisen lyhyessä ajassa ja paksuuskasvua on niin paljon että oksatonta tavaraa on saatavilla.
Sahatavaran muodit vaihtelee joskus sattumanvaraisesti. 90-luvun alussa Ruotsiin ostettiin sinistynyttä tukkia, kun sinistyneestä puusta tehdyt sisustuselementit olivat muotia.
No toki järjestelmä voisi myös opastaa oikeaan toimintaa, mutta kuten kerroin – mml:n tehtäviin ei kuulu valvoa verotusta!
Itse olen aina maksanut samalla kertaa varainsiirtoveron ja kauppahinnan, koska varainsiirtovero on tiedossa, kun kauppahinta on tiedossa. Varainsiirtovero on omaehtoista verotusta, jonka voi maksaa milloin vain. Näin kaupanvahvistajan tehdessä ilmoituksen kiinteistövaihdannan järjestelmään, kaikki on kunnossa. Minulla on fiksu kaupanvahvistaja tarkastanut myös varainsiirtoveron maksun.
Toinen juttu on se, että isoja kauppoja ennen kannattaa verkkopankin asetukset laittaa niin, että voi maksaa summat kerralla. Nehän voi ainakin OP:llä itse asettaa.
Oppia ikä kaikki. Seuraavan kerran tietää.
Niin MML:han ei ole verottaja, eikä voi valvoa verovelvollisen ja verottajan välistä asiointia. Lakiin on vain kirjoitettu, että varainsiirtovero tulee olla maksettu ennen lainhuutoa. Asiantunteva/hyvä kaupanvahvistaja neuvoo ja tarkastaa myös varainsiirtoveron suorituksen ennen kuin tekee ilmoituksen MML:seen. Näin minulla on tehnyt.
Jonkun verran työmahdollisuuksia voi urkkia Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunastakin. Siellä on hila-aineisto. Sieltä suuremmat taimikkoalueet ja sitten samaisen palvelun karttatasoilta, onko niiltä jo saatu Kemera tai Metkatuki. Aineistot perustuvat Metsäkeskuksen aineistoihin. Yhteystietorekisteriä omilta kulmakunnilta voi koota kyselemällä ilmaiseksi samaisen laitoksen palvelusta ne 10 ilmaista kiinteistön omistajatietoa per vuosi. Mikä nyt parhaiten kenellekin sopii asiakkaiden tai töiden etsimiseen.