Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Huonosti oli Kalmari ja Mäkihakola valmistautuneet. Ei vanhat valitusvirret uudessa faktisessa tilanteessa päde. Olisi pitänyt olla paremmin perillä, mistä juuri nyt päätetään ja mitä tulossa. Muutoksiin liittyvän byrokratian ongelmien kuvaus olisi ansainnut enemmän tilaa. Pelkkä oman vanhan kannan toistaminen (me osataan ja tännehän ei muut tule + pakkosuojelu) ei edusta kunnollista keskustelua. Kun vain vähän aikaa seurasin, näytti, että toimittaja ja WWF:n edustaja olivat ainoat, jotka yrittivät käydä jotain keskustelua. Tosin WWF:n edustajan perusargumentti vapaaehtoisuudesta oli ontto, ilman todellista kuvausta mahdollisista vaihtoehdoista eli kuvausta eri valintojen seurauksista metsänomistajalle.
Selvyyden vuoksi todettakoon, etten ole WWF:n jäsen enkä millään tasolla kannattaja.
isaskar keturi 15.11.2021, 18:44Erään kirjoituksen, jonka lähteenä lienee Aino Juslen luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, luontokato on on luonnon monimuotoisuuden, elonkirjon heikentymistä. Se tarkoittaa yksilöiden määrän vähentymistä pahimmillaan sukupuuttoon asti mutta myös lajien geneettisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien köyhtymistä.
Tämä kaikki on nyt metsätalouden syytä. Ja koska metsät eivät ole Suomessa katoamassa lukuun ottamatta r.ritvan mainitsemaa rakentamista (sähkölinjat, tuulivoimalaitokset, rakennukset, tiet yms.) niin sitten ollaan huolissaan siitä, että luonto katoaa. Olen kyllä samaa mieltä, että tätä tapahtuu, mutta aivan eri syistä kuin metsätaloudesta. Analogia on vähän sama kuin, että ruokahävikki ei ole maanviljelijän vika. Ei turhat kiinalaiset pakkaukset rojun rahtaamiseksi maailman ääristä kaatopaikalle Suomeen dumpattavaksi ole metsätalouden vika.
Emma Kari tosin aika oivallisesti totesi jossain haastattelussa, että kukaan ei olisi uskonut kuinka paljon on saatu aikaiseksi varsin lyhyessä ajassa ja tämäkin kannattaisi muistaa. Samoin Emma Kari voisi muistella, millaista oli metsätalous 40-50 vuotta sitten ja ilmoita siitä muutoksesta, vaikka työtä vielä olisikin.
Mielenkiintoinen oli myös aamun Hesarissa Pukkalan vuodatus Suomen metsätalouden kauheudesta ja miten pitäisi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Perimmiltään menetelmät eivät ongelmia ratkaise, vaan kaikkien osapuolien vastuullinen toiminta. Pukkalakin voisi pohtia, voiko siihen luottaa, ettei pelkkä jatkuva kasvatus metsätalouden menetelmänä johtaisi taas samaan, johon se johti edellisellä jatkuvan kasvatuksen kaudella? Monimuotoisuus myös kasvatusmenetelmissä lienee tuottaa tiettyä resilienssiä (eiks oo hieno sivistyssana).
isaskar keturi 7.11.2021, 14:46Ymmärtääkseni inhimillisen toiminnan luonne ymmärretään ja pienet erot ilmoituksen ja toteutuksen välillä ei aiheuta ongelmia ja tulevat korjatuksi kuviotietoihin koneelta saadun toteutustiedon, automaattitarkistusten tai viimeistään seuraavan inventoinnin yhteydessä. Turhia ilmoituksia ja ilmoitusten päällekkäisyyksiä kannattanee välttää.
Näytti löytyvän ohjeet tähän. Sen perusteella, jos yli 0,5 hehtaarin laajentuminen, niin pitää tehdä korvaava mki. Jos poikkeama yli 2ha, pitää tehdä uusi mki. Näissäkin tarkastus itse asiassa pitäisi tehdä ennen hakkuuta ja hakkuun voi aloittaa 10pv kuluttua ilmoituksesta.
isaskar keturi 7.11.2021, 11:18Pahoittelen aikaisempaa kolminkertaista kirjausta, kun sivut ilmoitti duplikaatista ja kommentti ei näyttänyt tallentuvan.
Siitä veronalaisuudesta on verottajan selkeät ohjeet
”Jos vahingon- tai vakuutuskorvauksella korvataan elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja taikka korvaus muuten saadaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulon sijaan, vahingonkorvaus on kyseisen tulolähteen yritystuloa (laki elinkeinotulon verottamisesta 5 § ja 50 § sekä maatilatalouden tuloverolaki 5 §).”
”Veronalaisen pääomatulon sijaan saatu vahingonkorvaus on veronalaista pääomatuloa.”
Omaisuuteen kohdistuvat vahingon- ja vakuutuskorvaukset – vero.fi
isaskar keturi 6.11.2021, 21:24Sellainen fakta, että mikään ei oikeuta moninkertaisiin maksuihin. Kun vahingon kärsijä on muu kuin sopijapuoli, homma menee täysin vahingonkorvauslain mukaan. Puukauppasopimuksissa on ehtoja, että sovitun alueen ulkopuolisesta hakkuusta hakkuuoikeuden haltija korvaa ”tuplahinnan”- Tämä koskee siis vain sopijapuolia.
Itse olen tyytynyt siihen, kun joku kohtuullinen korvaus tulee eli sellainen molemmille sopiva pyöreä summa. Sehän on sitten myös puukauppatuloa ja alv-velvollisen tulee muistaa alv.
isaskar keturi 6.11.2021, 21:24Kun vahingon kärsijä on joku muu kuin sopijapuoli, korvaukset menee täysin vahingonkorvauslain mukaan – mikään ei oikeuta moninkertaisiin maksuihin. Puukauppasopimuksissa on usein ehtoja, että sovitun alueen ulkopuolisesta hakkuusta hakkuuoikeuden haltija korvaa ”tuplahinnan”- Tämä koskee siis vain puukaupan sopijapuolia.
Itse olen tyytynyt siihen, että joku kohtuullinen korvaus tulee eli sellainen molemmille sopiva pyöreä summa. Se on sitten puukauppatuloa ja pitää muistaa alv.
isaskar keturi 6.11.2021, 21:23Niin se vaan on. Vaikka kaveri kuinka viittilöisi, että anna tulla vaan, niin kyllä se päälleajaja vastuussa on.
Sellainen kuriositeetti, että mikään ei oikeuta moninkertaisiin maksuihin. Kun vahingon kärsijä on muu kuin sopijapuoli, homma menee täysin vahingonkorvauslain mukaan. Puukauppasopimuksissa on ehtoja, että sovitun alueen ulkopuolisesta hakkuusta hakkuuoikeuden haltija korvaa ”tuplahinnan”- Tämä koskee siis vain sopijapuolia.
Itse olen tyytynyt siihen, kun joku kohtuullinen korvaus tulee eli sellainen molemmille sopiva pyöreä summa. Sehän on sitten myös puukauppatuloa alveineen.
isaskar keturi 6.11.2021, 12:32Kyllä korvausvastuu on puun korjaajalla eli virheen tekijällä. Harvoin näistä riitaa saa, kun kerran puut on viety ja yleensä summat melko pieniä. Yhteyttä korjaajaan ja kohtuullinen korvaus kantojen perusteella.
isaskar keturi 5.11.2021, 10:10Niin ylipäätään MOTsta tuli tunne, että oli metsätalousmyönteinen, mutta asioita ei uskallettu sanoa vihervasemmistolaisen aatteen vallitessa suoraan. Siksi jäi vähän sekava kuva.
isaskar keturi 5.11.2021, 09:44Koulussahan vetyä (vetypommi) tehtiin nakkaamalla natriumpala veteen.