Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Metsänkäyttöilmoitus ja hakkuuilmoitus ovat sama asia. Hakkuuilmoitus oli edellisen yksityismetsälain termi, joka on nyt korvattu metsänkäyttöilmoituksella. Tarvitaan siis vain yksi ilmoitus – metsänkäyttöilmoitus
Metsänkäyttöilmoitus | Metsäkeskus (metsakeskus.fi)
Metsäkeskuksen sivut on hyvä lähde moneen kysymykseen.
isaskar keturi 7.12.2021, 11:02Tämä ”jatkuva kasvatus/aukkohakkuu” keskustelu tuntuu kovasti muistuttavan ”kitkarengas/nastarengas” keskustelua. Kitkoilla ajavilla on hirveä tarve todistella kitkojen (jatkuva kasvatus) ylivertaisuutta ja pyrkiä kieltämään toinen vaihtoehto. Kun taas nastoilla (aukkohakkuu) ajavat pyrkivät puolustamaan nastojen etuja omaan tarpeeseensa ja hyväksymään muiden valinnat…tosin hiukan epäillen ja ihmetellen (mitä järkeä ottaa riskejä, kun on turvallisempi vaihtoehto olemassa?).
Tälläkin palstalla useimmat aukkohakkuun kannattajat näyttävät hyväksyvän jatkuvan kasvatuksen ja itsekin sitä kokeilevan joissakin kohteissa. Mutta tiedättekö ketään jatkuvan kasvatuksen kannattajaa, joka hyväksyisi aukkohakkuun? Saatikka käyttäisi sitä jatkuvan kasvatuksen rinnalla?
isaskar keturi 5.12.2021, 15:00Uudistuskypsän metsän hankinta ei näin kohtuu hyvien puunhintojen aikaan ole millään tavalla järkevää. Paremman tuoton saa melkein sijoittamalla rahat mihin tahansa muualle. Oikein olet laskenut, että rahan muuttaminen puuksi, jonka sitten muuttaa rahaksi takaisin ei ole kannattavaa, vaikka saa metsävähennyksen, koska verottaja vie osansa ja sitten vielä uudistuskulut. Eli todellisuudessa sijoituksesta häviää heti merkittävä osa. Pitää maalla olla muuta arvoa, jos nykyisiä hintoja maksaa varttuneista metsistä.
isaskar keturi 2.12.2021, 14:03”Luonnon omat ekosysteemit eivät tarjoa tuollaista yltäkylläisyyttä” Siis Kurkin mielestä ihminen ja ihmisen toiminta ei kuulu osaksi luontoa. Tällä päätelmällä kovimman luonnonsuojelijat ja Linkola oli oikeassa ja metsätalous on lopetettava heti.
Kyllä kokonaisuus muodostuu luonnosta mukaan lukien ihminen ja ihmisen toiminta. Ehkä ne hyönteiset oli aikaisemmin jossain muualla mutta maatalouden myötä siirtyivät pihoille, kuten on nyt tehnyt moni muu laji. Oravia taitaa olla enemmän pihapiireissä kuin metsissä. Ketut siirtyvät kaupunkien apajille jne. Eli luonto muuttuu alati, mutta on koko ajan läsnä sellaisena kuin sattuu silloin olemaan.
isaskar keturi 2.12.2021, 08:42Luontokato käsitteenä sisältää sisäisen ristiriidan, joka ei ole mahdollista. Se on pelkästi tiettyyn tavoitteeseen ja tunteeseen vetoava käsite, jolla on tarkoitus pelotella ihmisiä. Toki tarvetta pelotteluun on, mutta jos pelko kanavoituu kuten tavallisesti syyllisten etsimiseen muualta kuin omasta toiminnasta, homma on vain ja ainoastaan vahingollista.
Aloitin tämän ketjun juuri sillä, että voiko luonnon MUUTTUMISESTA käyttää käsitettä luontokato? Luonto on aina ja tässä sellaisena kuin se on! Asian ytimessä oltaisiin jo puhuttaisiin aikaisempaan tapaan lajikadosta. Nyt maailmalla on rinnalle tullut huoli rakentamattoman luonnon pinta-alan vähenemisestä, mikä juurikin tarkoittaa metsäkatoa. Kun meillä ei ole varsinaista metsäkatoa, niin sitten nousee tämä luontokato otsikoihin, vaikka kyse lähinnä lajikadosta. Ensin vähenee yksilömäärät ja sitten laji häviää – näinhän se toimii.
Itse olen kyllä erityisen huolissani hyönteiskadosta. Ei tarvitse paljon aikaperspektiiviä, kun tajuaa, että se on lähinnä maatalouden muutosten seurausta. Ennen maatalojen pihat kuhisivat hyönteisiä syöviä lintuja (mm. pääskysparvit olivat valtaisat). Nyt sonta umpioidaan ja kaikki on niin steriiliä, niin missäs ne hyönteiset lisääntyisivät. Laitumet on kuin nurmikenttiä jne. En moiti tästä maanviljelijöitä, vaan totean muutoksen.
isaskar keturi 1.12.2021, 19:44Tolopainen on uudestisyntynyt Linkola, joka on sitten edellisen elämän jälkeen kuitenkin muuttanut suhtautumistaan suojeluun 🙂 Eli pieni kirkastuksen hetki on välissä ollut…
isaskar keturi 1.12.2021, 16:13Mutta onhan sitä kuitenkin edistytty siitä, kun vuosi sitten esitettiin hiiliveroa metsänomistajille, jos käyttävät omaisuuttaan. Tästä kirjoitin jo aikaisemmin, että kukahan ne kompensaatiomaksut kerää, joiden pohjana luultavasti käytettään sinun ja minun hiilinieluja?
isaskar keturi 1.12.2021, 10:14Mitä pienemmälle alalle tavoitteet asetetaan, sitä mahdottomammiksi ne tulevat. MELA-laskelmalla tämä hyvin havainnollistuu. Kun samoilla rajoitusehdoilla lasketaan hakkuusuunnite kunnille erikseen ja koko valtakuntaan, tulee valtakunnallisella laskelmalla merkittävästi suurempi suunnite kuin kuntakohtaiset suunnitteet summaamalla.
Tietysti pitäisi ”tieteellisin perustein” asettaa tavoitteet (lue ”rajoitteet”) niin, että ne tukevat tavoiteltavaa hyötyä. Mutta kuka on oikeutettu tavoitteiden asettamiseen – ilmastopaneeli? Onneksi ei.
Toisaalta onhan jo nyt kuviokohtainen suojelutavoite (säästöpuut) olemassa.
isaskar keturi 30.11.2021, 10:56Koneyrittäjien mukaan metsäkoneala työllistää n. 6500 henkeä. Tämä vastaa 300 uudella n. 22 v. työuraa alalla. Jos on lisätarvetta, niin päästäneen nopeasti yli 25 v. työuraan, joka varmaan lähempänä todellisuutta kuin 35 v. Monet alalle tulevat ovat jo lapsuusiän selkeästi ohittaneet ja/tai eivät pysy koko aikaa alalla.
Pimeä metsä yksin ei houkuttele kaupunkilaispoikia sen enempää kuin kaupunkilaistyttöjäkään.
isaskar keturi 29.11.2021, 14:49Tuosta Jätkän kommentista tuli mieleeni, että jokseenkin viheliäinen on tapa, jossa jotkut jättävät säästöpuuryhmän kuvion reunaan. Jos kuvio sattuukin olemaan rajalla, niin tosi helposti naapurin puolella hakkuussa siipaistaan sinunkin tukit. Minulta meni näin kerran muutama reilun kuution kuusi.