Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Tolopaisen kanssa samoilla linjoilla. Harmaalle vedetyillä vähennyksillä ei pääse rikastumaan, mutta voi kiinnittää tarkastajan huomion. Tästä on esimerkkejä, miten ”kaikki mökkimönkkärit metsäverotukseen” kampanja johti siihen, että nyt ei tahdo asiallisiakaan traktoreita metsäkalustoon ilman perusteluja. Kun toimii ohjeiden mukaan asiallisin oikein kohdistetuin vähennyksin, saa harjoittaa toimintaansa kaikessa rauhassa laillisesti.
Metsäalalla ei valitettavasti pelkkä talousosaaminen riitä. Sen johtopäätöksen on helppo tehdä, jo pelkästään seuraamalla kirjoittelua täällä. Markkinat ovat niin kummalliset ja suljetut, ettei voi kuvitella olevansa vapailla markkinoilla. Edelleen pohjalla ajattelu, että valtio (yhteiskunta) turvaa toiminnan erilaisilla poikkeusjärjestelyillä kaikissa poikkeustilanteissa. Käytännön toimintaa pyöritetään Woltin kaltaisen näennäisyrittäjyyden varassa, jossa yrittäjän liikkumatilan ja valinnanvapaus on mitätön – ja samalla tavalla metsänomistajan toimintavapauksia on todellisuudessa rajoitettu samojen koplauksien avulla.
Ei riitä pelkkä talousosaaminen mhy:n hallinnossakaan.
Samassa veroilmoituksessa ilmoitettavat pidän samassa mapissa.
Jos kuivahkon kankaan metsä syntyy luontaisesti (metsäpalon tai myrskyn seurauksena), siellä on kyllä runkoluku lähtöjään suuri. Eli Gla kuvailee juuri tavan, miten kuvaus on syntynyt. Tehdään mielikuvitusleikki, joka vastaa kuvauksen tekijän näkemystä luonnontilaisesta metsästä – valitaan niin sanotusti rusinat pullasta: hoidetun metsän, harsintametsän ja luonnontilaisen metsän parhaat puolet monimuotoisuuden kannalta. Sitten aletaan ihmettelemään kuin tällaista sekasikiötä ei tahdo löytyä.
AJ on oikeassa. Mihin tällaista kartoitusta uhanalaisista luontotyypeistä voi käyttää. Koko tarkastelun lähtökohta on käytännön kannalta lähinnä kummallinen: luodaan tutkimustietoon perustuen kuvitteellinen luontotyyppi, johon valitaan tutkimuksista kartoittajien mieltymysten mukaan ominaisuudet. Tämän pohjalta kuvaillaan ”päiväuni” luontotyypistä ja hämmästytään, kun sellaista ei sitten luonnosta löydykään. Syvästi järkyttyneenä julistetaan sitten kuvitteellinen luontotyyppi erittäin uhanalaiseksi.
Ihan vain yhtenä yksityiskohtana kuivahkojen kankaiden uhanalaisuuden perusteeksi on todettu yli 40 cm puiden vähyys. Kysyä voi, että kuinka paljon ylipäätään hoitamattomaan (harventamattomaan) kuivahkon kankaan metsään ja kuinka monen sadan vuoden kuluessa voi kasvaa 40cm puita. Ja kun tällaisia puita (mäntyjä) alkaa kuivahkolla kankaalla esiintyä, niin näinköhän niissä enää on lehtipuita sen paremmin lahoja kuin eläviäkään.
Kohta se lakkoilu sataa metsäyhtiöiden laariin, jos puun saanti takkuaa ja tuotanto sen myötä.
Kiinnostavampaa on, mikä vaikutus tällä on erityisesti kaakkoisen Suomen puun hintoihin ja kysyntään. Tiedetään, ettei se Venäjän puu aivan erityisen halpaa tehtaan portilla enää ollut.
Sen verran näistä huoltokatkoista kokemusta, että Visakallon on parasta varata parikin konjakkipulloa, että varmasti riittää koko katkon ajalle…ja sitten katkolle…
Vanhana paikkatieto- ja suunnitteluasiantuntijana pidän tätä paikkatiedoista erilaisin mielikuvituksellisin analyysein luontokohteiden ARVAAMISTA paikkatiedon väärinkäyttönä. Mitä ihmettä Syke luulee saavuttavansa näillä? Minkä ne kuvittelevat jääneen huomaamatta? Tuollaiset analyysit ovat kuin taloustiede – tulokseksi saa mitä haluaa. Hoidettu runsaspuutoinen metsä on suojeluarvoinen, koska siellä paljon järeää puuta, ja hoitamaton ryteikkö on suojelunarvoinen, koska se on hoitamaton jne.
Metsähallituksen maat on moneen kertaan koluttu erilaisin kartoituksin. Joka kerta tehty vääntöä, mikä suojellaan ja mikä ei. Aina on kuitenkin suojeltu osa. Kyllä ne siellä oy:ssä tietävät, että taas (yleensä parhaita) hakkuumahdollisuuksia rajataan, jos joku kartoitus tehdään. Hyvä että suojelevat meidän kansallisomaisuutta ja verorahoja suojelulta.
Aika naivia uskoa, että tällaisessa palvelussa (pitkäaikaishoito) yksityistäminen jollain tavoin parantaisi hoidon tasoa. Turha kuvitella nykyisillä maksuilla. Aivan yhtä naivi ajatus kuin se, että mhy metsäpalveluiden välittäjänä alentaisi metsänomistajan kustannuksia sekä parantaisi palvelun laatua.
Kyllä on parasta huolehtia, että jalat ja kädet toimii ja noutaja tulee metsätöissä. Aivot on nykyaikana aivan yliarvostettu elin, kuten vähänkään ympärille katsellessa on helppo havaita.
Vakuuttamisen perusideahan on (liikennevakuutusta lukuun ottamatta, joka pakollinen), että maksetaan ennakkoon pieniä summia sellaisen vahingon varalta, johon oma vastuunkantokyky ei riitä. Tämä usein unohtuu. Esim. tonnin autossa ei todellakaan kannata pitää kaskoa, koska siinä ei ikinä tule saamaan vakuutusrahojaan takaisin. Ihmiset pitää tavan vuoksi vakuutuksia asioista, joiden kustantaminen omasta pussista olisi useinkin järkevämpää (taloudellisempaa). Siinä kyllä bisnes, joka on saanut myytyä itsensä aivan turhiin tarpeisiin. Satunnaiset erikoislääkäritarpeet varsin mainiosti kustantaa itse ja jos tulee isompaa, niin julkisen yliopistollisissa sairaaloissa saa kohtuu hinnalla parasta hoitoa, mitä saatavilla on. Aikuisia perillisiä varten en vakuutuksia (”kuoleman varalta”) pidä.