Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
EDIT ALVn käsittelystä ole Jovainin kanssa eri mieltä kuten edellisestä viestistäni voi lukea ”Alvi kulkee läpi, jos käsitelty oikein”, mutta muilta osin puukaupan ja korjuun kytkentä pystykaupan tapaan pitää sisällään asioita, joilla ei ole keskenään suoraa kytköstä. Siten se tarjoaa ostajalle paikan sumplia kulueriä vähemmän ymmärrettävällä tavalla. Tästä ole Lauri Vaaran kanssa samaa mieltä. Se että onko Vaaran johtopäätökset oikeat, on sitten eri asia.
EDIT
Jätkä, sanopa, mitä virheitä löydät kirjoituksestani? Muuta kuin, etten suoraan täysin tyrmää Jovainin ajatuksia…
Ei se Jovain aivan hakoteillä ole. Lauri Vaarahan tästä aikanaan kirjoitteli paljonkin ja teki tutkimusta. Kyse on siitä, miten yhtiö hinnoittelee korjuu osana puukauppaa ja käsittelee tilityksessä. Alvi kulkee läpi, jos käsitelty oikein, mutta korjuukustannusten vähennysoikeus jää firmalle, kuten Jovain kirjoitti. Se ei näy kuluna pystykaupan tilityksessä, mutta vähentää tilitettävää kantorahaa. Tuskin firmat vähentävät vain ”nettokulun”. Tosin Pystykaupalla saatavalla kantohinnalla ei ole suoraa yhteyttä korjuukustannuksiin, koska se ei suoraviivaisesti tule tapauskohtaisella: kantohinta=puun markkina-arvo – korjuun ja kuljetuksen kustannukset
”Stora Enso alkaa valmistaa tuulivoimaloiden lapoja puusta (kyseessä varmaan jokin komposiitti).” Kyllä ne liimapuusta tehdyt lavat kesti aikanaan lentokoneissakin, niin miksi ei tuulimylly lavassa. En kyllä tiedä, onko aikoneet komposiittia käyttää?
”Miten Jovainin hahmottelema korjuuosuuskunta poikkeaisi nykyisestä mhy-korjuupalvelusta? Tekisikö puun myyjä itse työnjohdon?” Se olisi Suomen yhteiskuntajärjestyksen (lainsäädännön) mukainen tapa hoitaa asia. Suomessa on oikein säädetty laki yhdistyksen muuttamiseksi osuuskunnaksi juuri tällaisia tarkoituksia varten (Laki taloudellista toimintaa harjoittavan yhdistyksen muuttamisesta osuuskunnaksi, 26.5,1989/502
Ongelmallista itsessään on jo se, että yhdistys toimii markkinoilla kilpailijana, kun yhdistysmuoto ei lähtökohtaisesti ole Suomessa sallittu yritystoiminnan harjoittamisen järjestämismuoto. Yhdistysten ”oy:t” ovat lähinnä vain tämän kiertämiseksi tehtyjä järjestelyitä, jotka entisestään monimutkaistavat asiaa metsänomistajan kannalta. Kuka onkaan ostaja ja kuka myy mitä kenelle?
Kun Tolopainen on Suomen kansantalouden kankkulankaivon nyt löytänyt, niin sitten vaan ryhdikkäästi kieltäytymään kaikesta julkisesta lääkäri- ja hoitopalveluista. Näin omalta osaltaan edistää myös kansantaloutta, kun ei turhia vaivoja hoidella, niin onpa pois rasittamasta yhteiskuntaa.
Yksityislääkärien ihanuudessa muistettava, että ihan kaikkia vaivoja ei Suomessa yksityisellä pysty hoitamaan.
Katsotaan, kun tämä sote oikein laukeaa silmille. Palkat yhtenäistetty, koko byrokratia kasassa ja juuri rakennettuja terveyskeskuksia aletaan myymään pilkkahinnalla pois. Tosin kassavajetta saadaan helpotettua, kun palkanmaksujärjestelmät eivät toimi ja hoitsut joutuu tekemään pari kuukautta talkoolla tai metsärahojen turvin…
”Eikö tämä ole myös se ihmemies, joka tuhosi Suomen talouden?” vipuvaikutusta ja taksia odotellessa…
