Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Tietyt kulttuurimaisemat (kulttuurin muokkaamat elinympäristöt), joita Puuki tuossa mainitsi, ovat kaikkein uhanalaisia. Niillä on myös erittäin suuri merkitys paljon vouhkatun pörriäiskadon kannalta. Nämä eivät kuitenkaan erityisesti luontoväkeä huoleta, koska nehän on ihmisen (siis haitallisen) toiminnan aiheuttamia.
Aineettomilla hyödykkeilläkin on arvonsa ja siten parantaa metsätalouden kannattavuutta. Kahden viikon kuntokurssi jossain kylpylässä maksanee sellaiset pari tonnia. Kuitupuun hankintahakkuu 2 viikkoa käsipelillä tuottaa siis sen vaivaisen muutaman satasen kantorahatulon lisäksi 3-4 -kertaisesti aineettomana hyödykkeenä ja ilman veroa. Raitis ulkoilu ja parantunut terveys (kohtuullisella rehkimisellä) vielä vähän ekstraa. Päiväkaupalla poissa tuhlaamasta jossain muualla turhuuteen (kuppilat, kapakat, teatterit jne.). Hyvä lopputulos tuottaa onnellisuutta, joka on mittaamaton arvokasta. Ei prkl sitähän ollaan miljonäärejä muutaman vuoden jälkeen.
Mutta onneksi on hirvet, jotka ovat jakamassa pottia.
Aikaisemman kommenttini tarkoitus ei ollut sanoa, että vain meillä on ajatusvinoumia vaan se, että oma ajatusvinouma näyttää ”vastapuolesta” naurettavalta erityisesti, koska heilläkin on omat vinoumansa. Siis oman vinouman vahvistaminen (vahvistusharha) ei johda omien tavoitteiden toteutumiseen, vaan pikemminkin päinvastoin. Siksi kannattaa olla tarkkana todistelussaan, osuuko se aivan maaliinsa…vaikka olisikin totta.
Sinällään kannata Hämiksen ajatusta ja hakkuiden vaikutusta paikalliseen lajikirjoon. Mutta… Nykyisin kun on niin muodikasta puhua vaihtoehtoisista totuuksista, jota aivotutkijat nimittävät vinoumiksi ja vahvistusharhoiksi, tähän liittyy yksi vinouma. Kun luontoväki puhuu monimuotoisuudesta, he tarkoittavat koko ekosysteemitason luonnonkirjoa, joka esiintyy laajalla alalla (Suomi?) yhtäaikaisesti. Eli kyse on eri asiasta kuin lajien määrästä tietyllä ajalla ja paikalla hetkellisesti. Tämän avohakkuun jälkeisen vilinän esittely ei siis vakuuta luontoväkeä (meidän metsäväen ajatusvinouma). Merkitystä on enemmän sillä minkä lajien olemassa oloa ylipäätään hakkuin tehdyt avoimet alat ylläpitää, eikä niitä olisi ilman avohakkuita tai niitä olisi merkittävästi vähemmän
Puuki on oikeassa. Isolla osalla erityisesti suurten kaupunkien läheisyydessä on nopeusrajoitukset ja automaattinen nopeusvalvonta, terveisin nimim. ”kameran välähdys”. Pitää olla tarkkana, missä kaahaa ja erityisesti miten.
mettämies – jeps, Hamina sai Googlen, mutta UPM oli menossa Kotkaan
Ettei kävisi kuten suuren lännen valloituksessa – häntä koipien välissä tappiot niellen takaisin… Tosin sinne kun tehtaan laittaa, niin sen sulkeminen on niin kallista, että kyllä se on Suomessa tehdas sitten lopetettava ja puut kärrätään sitten Suomesta Hollantiin. Ai niin Suomihan on EU-strategioissa suunniteltu suojelu- ja virkistysalueeksi ja savujen nielijäksi (=hiilinielu).
Oli muuten Kotka se toinen pitäjä, joka kuitenkin onnistui Googlen palvelinkeskuksen saamaan.
Niin meni se UPM:n tehdaskin vapaamielisempään maahan. Mitähän tapahtuisi, jos metsänomistajat laittaisi UPM:n puolen vuoden puunmyyntisulkuun? Lähtisikö loputkin tehtaat vai kääntyisikö suunta?
Mutta hienoa, että meillä on vihreitä maailmantuskaa ja -vastuuta kantavia ministereitä. Saadaan saastuttava auringonlaskun ala ajettua ulkomaille saastuttamaan ja hiilijalanjälkeä kasvattamaan.
Vaikea sanoa ilman historiankirjoitus, kuka ymmärsi mitäkin ja millä tavoin väärin, mutta noin minä asian hahmotin.
Puuki En ottanut kantaa sinun ehdotukseesi vaan Tolopaisen ajatukseen ”Ei kannata olla liian ahne verottajan suuntaan.”
Huolellinen sisäluku vähentää tekaistuja ristiriitoja 🙂