Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Viimeisenä kommenttina tähän korruptiosta puukaupan tilityksiin harhautuneessa keskustelussa voisi esittää kysymyksen:
Miettiköön kukin tykönään, miksi Virossa, jossa pohjoismaisilla metsäfirmoilla ei ole omaa korjuuorganisaatiota ja kaikki puu pitää ostaa tienvarresta, puun tienvarsihinta on moninkertainen Suomeen verrattuna. Varmaahan on, ettei puun korjuukustannukset Virossa ole moninkertaiset Suomeen verrattuna. Voisiko kauppatavalla ja rakenteilla olla tähän jotain osaa, vai onko se puu niin paljon parempaa lahden toisella puolella?
Selvyyden vuoksi – minä en tiedä syytä, kun en asiaa ole tutkinut, eikä minulla ole asiaan mitään ennakko-oletusta. Ihmetys vain…
Ollaan muuten eksytty aika kauas korruptio esiin kaivamisesta…
EDIT kerron tyhmemmällekin ymmärrettävässä muodossa: alv ei ole mikään tekijä kuviossa, koska se on nollasummapeliä, eli sillä voi tehdä tiliä vain rikolliset tekaistuilla laskuilla. EDIT
EDIT ALVn käsittelystä ole Jovainin kanssa eri mieltä kuten edellisestä viestistäni voi lukea ”Alvi kulkee läpi, jos käsitelty oikein”, mutta muilta osin puukaupan ja korjuun kytkentä pystykaupan tapaan pitää sisällään asioita, joilla ei ole keskenään suoraa kytköstä. Siten se tarjoaa ostajalle paikan sumplia kulueriä vähemmän ymmärrettävällä tavalla. Tästä ole Lauri Vaaran kanssa samaa mieltä. Se että onko Vaaran johtopäätökset oikeat, on sitten eri asia.
EDIT
Jätkä, sanopa, mitä virheitä löydät kirjoituksestani? Muuta kuin, etten suoraan täysin tyrmää Jovainin ajatuksia…
Ei se Jovain aivan hakoteillä ole. Lauri Vaarahan tästä aikanaan kirjoitteli paljonkin ja teki tutkimusta. Kyse on siitä, miten yhtiö hinnoittelee korjuu osana puukauppaa ja käsittelee tilityksessä. Alvi kulkee läpi, jos käsitelty oikein, mutta korjuukustannusten vähennysoikeus jää firmalle, kuten Jovain kirjoitti. Se ei näy kuluna pystykaupan tilityksessä, mutta vähentää tilitettävää kantorahaa. Tuskin firmat vähentävät vain ”nettokulun”. Tosin Pystykaupalla saatavalla kantohinnalla ei ole suoraa yhteyttä korjuukustannuksiin, koska se ei suoraviivaisesti tule tapauskohtaisella: kantohinta=puun markkina-arvo – korjuun ja kuljetuksen kustannukset
”Stora Enso alkaa valmistaa tuulivoimaloiden lapoja puusta (kyseessä varmaan jokin komposiitti).” Kyllä ne liimapuusta tehdyt lavat kesti aikanaan lentokoneissakin, niin miksi ei tuulimylly lavassa. En kyllä tiedä, onko aikoneet komposiittia käyttää?
”Miten Jovainin hahmottelema korjuuosuuskunta poikkeaisi nykyisestä mhy-korjuupalvelusta? Tekisikö puun myyjä itse työnjohdon?” Se olisi Suomen yhteiskuntajärjestyksen (lainsäädännön) mukainen tapa hoitaa asia. Suomessa on oikein säädetty laki yhdistyksen muuttamiseksi osuuskunnaksi juuri tällaisia tarkoituksia varten (Laki taloudellista toimintaa harjoittavan yhdistyksen muuttamisesta osuuskunnaksi, 26.5,1989/502
Ongelmallista itsessään on jo se, että yhdistys toimii markkinoilla kilpailijana, kun yhdistysmuoto ei lähtökohtaisesti ole Suomessa sallittu yritystoiminnan harjoittamisen järjestämismuoto. Yhdistysten ”oy:t” ovat lähinnä vain tämän kiertämiseksi tehtyjä järjestelyitä, jotka entisestään monimutkaistavat asiaa metsänomistajan kannalta. Kuka onkaan ostaja ja kuka myy mitä kenelle?
Kun Tolopainen on Suomen kansantalouden kankkulankaivon nyt löytänyt, niin sitten vaan ryhdikkäästi kieltäytymään kaikesta julkisesta lääkäri- ja hoitopalveluista. Näin omalta osaltaan edistää myös kansantaloutta, kun ei turhia vaivoja hoidella, niin onpa pois rasittamasta yhteiskuntaa.
Yksityislääkärien ihanuudessa muistettava, että ihan kaikkia vaivoja ei Suomessa yksityisellä pysty hoitamaan.