Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
”Vaikka sopimukselle olisi kirjattu esimerkiksi se etuosto-oikeus, niin ei sillä ole mitään todellista merkitystä, vaikka kuinka koetettaisiin sopimukseen vedota” Paitsi jos sopimukseen on kirjattu ehdon rikkomisesta jokin seuraamus. Tämän kanssa sitten voi halutessaan mennä käräjäoikeuteen, mutta intressit pitää olla jo todella suuret ja ongelmia alkaa olla sitten jo muuallakin. Sopimisessa on sisältö ja muotovapaus ja niitä tulkitaan viimekädessä käräjillä. Lakien vastaisia ehtoja ei voi olla tai ne ovat pätemättömiä.
Asunto-osakeyhtiöitä säätelevät eri lait. Yhtymä taas on verotusta varten muodostettu tai muodostunut omistajien yhteisomistus, jossa kaikki jakaantuu osuuksien mukaan. Muu kuin osuuksien mukaan tehty kulujen tai tulojen jako tai maksut on lahjaa tai kauppaa tai korvausta kuluista, joiden kanssa tulee olla varovainen. Siinä ei sitten verottajan kanssa keskinäiset sopimukset paina mitään, ellei jaolle ole asiallista perustetta. Päätöksenteosta voidaan sopia luultavasti vapaasti, mutta tällöinkin pätevämpi olisi selkeä valtakirjan muotoon tehty paperi. Meillä Suomi.fi-palveluun tehty valtuutus hoitaa metsään liittyvät asiat. Tätä varten tarvittiin osakkailta valtakirja DVV:lle.
Jos kaksi luonnollista henkilöä tekee sopimuksen, ettei myy omaisuuttaan ennen kuin kysyy toiselta, se lienee mahdollista, mutta mitä siitä seuraa, jollei toimi sopimuksen mukaan? Tuskin mitään, kun ei ole mitään lakia taustalla kuin pelkkä yleinen sopimusoikeus. Riippuu tietysti sopimusehdoista.
Viimeinen Neuvostojohtaja Breshnevkin oli Ukrainasta lähtöisin. Sehän se ryssiä kismittääkin, kun puolet merkkihenkilöistä on muualta kuin emo Venäjältä ja näistäkin puolet varmaan Ukrainasta. Pitäähän maan ”kehto” saada takaisin vaikka tuhoamalla se.
Lopettakaa hyvät ihmiset tässä yhteydessä vihjailevat kommentit Nurmijärven onnettomuuteen liittyen, kun ette tunne tapahtuman yksityiskohtia. Onnettomuuksia ja vahinkoja vaan sattuu paremmillekin.
Ajat ja tavat muuttuneet. Nämä raivokkaasti yksityistietään suojelevat ovat varmaan osaltaan vaikuttaneet kuntapäättäjien ratkaisuihin. Meilläkin päin oli yksi yksityistie, jonka omistajat häiriköivät satunnaisia käyttäjiä, vaikka kunta teki hoitotyöt. Satunnainen henkilöautoliikenne tuskin aiheuttaa merkittävää haittaa tielle. Kaiken marjastajien ja metsästäjien liikenteen torppaaminen ei ole tarpeen…eikä niistä ennen välitetty.
Jos olisi asiallinen tapa maksaa käyttömaksu läpiajotiestä säännölliselle käyttäjälle, niin joku varmaan maksaisikin. Nyt tällaisissa tienomistajien lähestyminen on lähinnä agressiivista. Itse olen kerran saanut tiekunnalta asiallisen yhteydenoton tienkäytöstä ja lupasin maksaa, mutta päättivät sitten olla perimättä, koska käyttö niin vähäistä.
Meillähän on edunvalvontaa varten valittu kansanedustajat ja mepit, Ne maksetaan jo veroista. Jollei ne tajua ajaa Suomen etua, niin on MTKn turha pyristellä. Kyllä MTKn vaikutusvalta on laskussa kaupungistumisen myötä.
Taitaa olla hiukan ongelmallinen tällainen sopimus, kun verottajan näkökulmasta menot ja kaikki tulot jakautuu/jaetaan yhtymän osuuksien mukaan osakkaille. Tällöinhän selkeintä on, että kaikki hankitaan ostopalveluna ja kulut menee osuuksien mukaan, ellei tuloilla pystytä kattamaan.
Kuten r-i edellä kirjoitti, lähinnä toivoa, että asioista voidaan käytännössä sopia ja jotain suuntaviivoja voi ennakkoon sopia.
Itsellä kanssa sopuisa yhtymä – johtunee, että teen kaiken itse. Töitä (suunnittelu, kirjanpito, istutus, maanmuokkaus, hankintahakkuu jne.) en veloita – harrastusta. Jos Metkatukia, niin nehän on kuluihin, eli tekijä pitäköön tuet. Tulot (tilille jäävä) jaetaan osuuksien mukaan.
Muutamia kymmeniä viestejä sitten Panu oli vielä asiassa (Metka-tuet) ja huolehti tuen muutoksista tämän vuoden (2025) alusta. Media on ymmärtänyt asiat väärin. Asetus astuu voimaan, mutta muutokset astuvat voimaan vasta 2026 alusta.
Lahjathan ovat kolmessa vuodessa 4999,99 euroon asti verovapaita. Ei mitään ongelmaa tuon puitteissa korvata kuluja lahjana.
Näyttävät olevan pääosin valtion sisäisten kiinteistönhallintajärjestelyiden kautta Metsähallitukselle ja lähinnä luontopalveluille rasitteeksi päätyneitä vanhoja rakennuksia mm. linnoitussaarilta. Vastaavia rakennuksia myyty suurin piirtein euron hinnoilla Sisä-Suomen kunnissa. Arvo perustuu vain loistaviin paikkoihin, kun tunnetusti valtio on osannut ottaa omaan käyttönsä parhaat kohteet aikanaan, kun maita on jaettu.