Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä MH esimerkin hyvyydestä, mutta jos aloittaja kysyi KOKEMUKSIA eikä arvailuja, niin ainakin MH:ssa on kokemusta. Se miten sitä on sitten käytetty on toinen asia.
Lienee selvää, että kuntan noston yhteydessä poistuu merkittävä osa eloperäisestä aineksesta ja sen myötä siitä riippuvaisista eliöstä, kuten mm. sienistä, joilla todistetusti merkitystä metsän kasvulle. Vaikutuksen suuruuteen sitten vaikuttaa metsätyyppi ja humuskerroksen paksuus ja muut ominaisuudet. Tämä viimeinen kappale oli loogista päättelyä – kokemuksia, joita voisin jakaa, itsellä ei ole.
Jos tästä aiheesta haluaa oikeaa kokemustietoa, kannattaa kysyä esimerkiksi Metsähallituksen Kittilän tai Pellon toimistoilta. Levin ja Ylläksen matkailukeskuksiin toimitettiin ainakin 90-luvulla tonneittain kunttaa…ja varmaan vieläkin.
Istutustyö omaan metsään on lahjoitus valtakunnan (EU?) hiilinieluille.
Miksi ylipäätään tällaisen ”kerhon” avaus ylittää uutiskynnyksen? Kyllä joka kepin perään ei kannattaisi rynnätä. Kyllähän näitä ehdottelijoita riittää, sano entinenkin likka.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon anekauppa käy joulun alla kiivaana. Luontojärjestöt kerjäävät rahaa metsien suojeluun tv-mainoskampanjoilla, joissa vedotaan metsien ”aivan keskeiseen” rooliin ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttäjänä. Kolikko luontojärjestöille elinkeinojen haittaamiseen, niin voi taas hyvällä omalla tunnolla tilata Temusta kertakäyttöroinaa, joka tuodaan valtamerilaivalla (joka tuottaa ilmastopäästöjä pienen kaupungin verran) kotiovelle.
Kyllä raskas lumi ja tuuli yhdessä on kuusikoille tappava yhdistelmä. Latvat valmiiksi tuulen kääntämät, jolloin lumi tarttuu tuulen tuomana vain kaartuneelle yläpinnalle. Siinä on äkkiä latva kannattelemassa melkoista kuormaa lumi+tuulen voima. Samaa oli muutama vuosi sitten kun tänne etelään tuli kerralla paljon märkää lunta. Tuossa lähimetsässä oli paljon latvoja maassa, eikä aina oikein tahtonut löytyä, minkä puun, kun saattoi olla kaukanakin rungosta.
Ettei asia olisi liian yksinkertainen, suojelukiinteistöjen osalta maastomerkinnätkin voivat olla virheellisiä. Lailla suojeltujen alueiden pätevät rajaukset ovat kyseisen suojelualueen perustamislain kartassa. Maastomerkinnöissä saattaa olla virheitä. Näitä on viime vuosina urakalla yritetty korjata ja yhdenmukaistaa.
Sellainen havainto toki on, että leimikonsuunnittelija tuppaa merkkaamaan rajan hiukan leimikonmyyjän hyväksi jos on vähänkään epävarma. Siksipä hyvä käydä nauhoitukset tarkastamassa, jos näkee rajalla leimikon. Jos saa vielä maanomistajan kiinni, niin yhdessä tuumin laittaa nauhoitus kohdalleen.
Meillä on tuossa kylätien keskellä pyykki metsäautotien liittymän kohdalla. Aika tuore tapaus tältä vuosituhannelta. Siinä ei ole mitään siirtopyykkiä. Eli jos jompaa kumpaa (kylätie tai metsäautotien liittymä) siirretään pitää tehdä pyykin tarkastus.
Pieniä rajaloukkauksia (1-2 puuta) en ole noteerannut kuin naapurille vinoilemalla, koska sitä sattuu silloin tällöin. Viheliäisiä on nyt kuvion reunalle jätetyt jättöpuuryhmät, jotka naapurin avohakkuun yhteydessä lähtevät melko varmasti, jollei rajalinja selvä – esim. juurikin kumpuilevassa maastossa. Kimmolle vielä – rajalinjallahan ei saisi olla puita, kuten moni täällä todistanut. Rajalinja on suosituksen mukaan 1,5 m leveä puuton kaista (75cm molemmilta maanomistajilta.) Uudistusta odottavassa metsikössä tuokaan ei lyhyellä pätkällä erotu selkeänä linjana.