Metsuri motokuski – tässäpä se väärinymmärrys on. Kaikki peitteinen metsänkasvatus on jatkuvaa kasvatusta. Nyt jostain syystä vastakkain asettelun ja turhan riidan ylläpitämiseksi jatkuva kasvatus on näissä some-keskusteluissa rajattu vain erirakenteisen metsän kasvatukseksi, jota se ei tieteellisen määritelmän mukaan ole. Erirakenteisen metsän kasvatus on vain yksi jatkuvan kasvatuksen muoto. Paradoksaalista on, että pienAUKKOhakkuu kuitenkin katsotaan jatkuvaksi kasvatukseksi  niissäkin piireissä, jotka edellyttävät erirakenteista metsää…

Palataanpa perusasioihin – Jatkuva kasvatus ei edellytä erirakenteista metsänkasvatusta. Myös jaksottainen kasvatus voi määritelmän mukaan olla jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvan kasvatuksen yksinkertainen määritelmä on, että alalla on koko ajan kasvatettavaa puustoa niin, että se pysyy peitteisenä. Siis aivan pientä taimikkoa ylispuuston poiston jälkeen ei ehkä voida katsoa jatkuvaksi kasvatukseksi.

Turhaa vastakkain asettelua ylläpitää vaatimus erirakenteisesta metsästä.

Tämä keskustelu jatkuvasta kasvatuksesta noudattelee kiusallisesti keskustelua kitkarenkaista. Ne jotka ajelee vähän ja hyvillä teillä, katsovat säännöllisesti tarpeelliseksi moittia niitä, jotka ajavat paljon haastavissa oloissa ja haluavat maksimoida turvallisuuttaan. …kele jokainen tehköön niin kuin parhaaksi katsoo, kun lupa on, ja jättäköön kaikenlaisen julistuksen ja mustamaalauksen sikseen. Kyllä tänne mahtuu jatkuvaa kasvatusta ja aukkoa. Yksittäisen päätöksentekijän näkökulmasta avohakkuu on lähes aina tavalliselle metsänomistajalle päätöksentekohorisontilla kannattavampi: avohakkuun tulot- miinus uudistuskulut => jäänee aina käteen enemmän kuin jatkuvalla kasvatuksella, jos käsitellään jota kuinkin sama ala. Teoreetikot sotkee suotta ihmisten päät enemmän tai vähemmän spekulatiivisilla talouslaskelmilla (paljonko haluat tuloksen olevan?) PS. Ajan myös kitkoilla ja ajoin nastattomilla jo 80-luvulla, jolloin niissä ei ollut muuta ero kesärenkaisiin kuin karkeampi kuvio. Kyllä niillä pärjää, mutta eivät todistetusti ole yhtä turvalliset kuin nastat.

Jeps, kun ongelmia kuuntelee, niin kovin hyvin ei ole töitä organisoitu – tulee mieleen. Pitäisiköhän jonkun muun kuin lääkäri- tai hoitajakoulutuksen saaneen hoitaa töiden järjestely? Esimerkiksi kodinhoitajien risteily pitkin pitäjiä (miten tukea tarvitseva omaishoitaja asian kertoi) ei kyllä vaikuttanut minkään logistiikkaoppien mukaan järjestetyltä.

Kyllä mehtäukko voisi käydä kokeilemassa sitä sandaaleilla hiihtelyä vaikkapa yksi päivä ensihoitajan perässä – voi olla, että alkaisi tehdä mieli takaisin metsätöihin ja saappaat jalassa. Aika kapoinen on kuva sairaanhoitajien työsarasta tälläkin palstalla. Onhan siellä todellisiakin ongelmia palkkauksessa. Yksi on muistakin vuorotöistä tuttu lisäsysteemi, jonka seurauksena ei oikein todellista käteen maksettavaa palkkaa tiedä. Ovat itse takertuneet lisiin ja toisaalta halutaan peruspalkkaa kokonaisansion tasolle – lisistä luopumatta.

Mutta turha huudella huonosta palvelusta julkisella. itse olen terveydenhoitoa sattuneista syistä tarvinnut. Kalle Kehvelilläkin voisi tulla ikävä, jos ei voisi luottaa siihen, että lähes ilmaiseksi käydään kannon vierestä hakemassa, jos haveri sattuu. Kannetaan sairaalaan, kursitaan kokoon, opetetaan käyttämään hiilikuitujalkaa, kuntoutetaan takaisin töihin ja lähtiessä muistutellaan, että seuraavalla kerralla sahaa edes tähän hiilikuitujalkaan eikä siihen terveeseen.

Että eiköhän lopeteta täältä sivusta huutelu ja arvostelu.

Kevennykseksi: Mitkä on yritysjohtajan kaksi hartainta toivetta? Toisena – Julkinen hallinto purettaisiin sotkemasta vapaita markkinoita. Ensimmäisenä – Hallinto rakentaisi kunnollisen yritystoimintaa tukevan infrastruktuurin ja tukisi kunnolla yrittämistä.