Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Toivotaan hyvää itikkakesää – kyllä sinne mahtuu retkeilemään ilman suurempaa haittaa.
Ei hieskoivussa ole mitään vikaa puuna. Hiukan hidaskasvuisempi siemensyntyisenä ja lyhytikäisempi kuin raudus. Raaka-aineena yhtä hyvä ja Saastamoisen vaneritehtaan mielestä pohjoisen hies parempikin kuin raudus. Kävivät hakemassa Kolarista asti. Ongelmat liittyy enemmän syntytapaan vesasyntyisenä kuin puuhun muuten. Täydennyspuuna kannattaa ilman uuta jättää viimeiseen harvennukseen asti.
Niin, eiköhän saman tien mennä vaikka Brasiliaan tutustumaan, kun siellä kasvut ja hehtaarikuutiot ovat vielä isommat?
Scientistille noista ennallistamisista. Ymmärtääkseni Euroopassa on koko tämän vuosituhannen ollutkin vallalla pyrkimys alkuperäisiin puulajeihin, mutta sekään ei tapahdu hetkessä. Paljoltihan tämä tarkoittaa lehtipuumetsiin palaamista.
Jos on käynyt Keski-Eurooppalaisessa pyökkimetsässä, on helppo nähdä, mistä erot johtuvat kuutiotilavuuksissa.
Suorittava porras – kyllä joo välillä tulee kuva, että maaston muodot vaikuttaa kuin armeijassa. Jos laittaa joukkueen kävelemään rintamassa mäen yli, niin kaikki päätyvät mäen laelle 🙂 Olisiko niin, ettei käytetä jalkatyötä maastoon tutustumiseksi? Kiire hakkuulle ja maasto-olosuhteet tulevat yllätyksenä.
Myös sitä on parissa leimikossa käynyt, että osa kohteesta on jäänyt kokonaan hakkaamatta. Ikävää hakkaajan kannalta, kun kertymä jää pienemmäksi ja ikävää mo:n kannalta, kun harvennusta tarvitseva metsä jää ränsistymään. Jalkatyö tuossakin olisi auttanut.
Mikä on suhtautuminen jalkatyöhön? Keskimäärisen leimikon katsastukseen jalan ei mene kauaa aikaa – voisi tulla ajan säästönä turhan pääkäilyn välttämisessä myöhemmin.
Olen samaa mieltä – ajoura heti ensimmäisellä harvennuksella riittävän leveäksi. Jos ajourista nipistämällä saisi säästettyä vaikka 40 puuta niin, paljonko nuo 40 puuta ehtivät tuottamaan n. 15 vuodessa ennen seuraavaa harvennusta? 2-3 m3?
Suurempi ongelma oman kokemuksen näyttää olevan holtiton uritus, joka johtaa isoihin risteysalueisiin ja liian pieniin ajouraväleihin. Voiko joku enemmän töissä kiinni oleva kertoa, miksi tuo uraväli huojuu ja tulee ”huonoja” mutkia ja risteyksiä ennakkoraivattuun palstaan?
Kyllä uudempana osallistujana suurimpana ongelmana pidän sitä, että kaikki keskusteluketjut päätyvät jota kuinkin samoihin teemoihin: liikaa hirvieläimiä, liian alhaiset puun hinnat, huonoon työnjälkeen, luonnosta huolehtivien naiviuteen ja sitten toisten mollaamiseen.
Yhden keskusteluketjun jos jaksaa lukea läpi, niin kaikki on nähty.
Joitakin ihan mielenkiintoisiakin juttuja välillä tulee, kun vakiokirjoittelijoiden sijaan joku vähemmän esiintynyt kysyy jotain käytännön juttua – noista nöyrempi oppii jotain vaikka olisi pitkään asioiden parissa touhunnutkin.
Niin kyllä laissa ja asetuksessa on säädetty kasvatushakkuilla jäävälle puustolle minimirajat. Jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen, seuraa uudistamisvelvoite. Eli nyt vaan uudistamaan ne 60% tarkastetuista kohteista.
Ei pidä kaikkea uskoa (jos mitään), mitä lehdet kirjoittavat. Metsäkeskuksen omilla sivuilla tiedotetaan ”Yhdelläkään tarkastetulla kohteella korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista”
Enemmän lehdissä saa klikkauksia ”lain vastainen” ja ”luontokato” kuin ”ei noudata suosituksia” ”maailma muuttuu Eskoseni”