Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Paikallinen mhy tarjoutui vuosi sitten tekemään reilulla tonnilla ennakkoraivauksen, johon minulla meni aikaa n. 5 tuntia. Eli noilla taksoilla täystyöllistettynä pääsisi keskisuuren yrityksen toimarin kuukausipalkkoihin (22k€/kk). Ei muuten kukaan valittanut, että olisi raivaus tehty huonosti ja hakkuujälki tuli hyvä, joten raivaus oli ainakin riittävän hyvä.
Luonnonmetsät katosivat, kun ihminen alettiin katsoa luonnon ulkopuoliseksi toimijaksi.
”Ongelmana konsensuksen haussa ovat kuitenkin tilannekuvaa hämärtävät kehityskulut: ” tuskin. Ongelma on siinä, että kun toisella osapuolella (saatte arvata kumpi) ei ole mitään hävittävää, niin ei kannata sopia ennen kuin kaikki tavoitteet on saavutettu. Tästä on käytännön kokemuksia aina 80-luvun lopusta alkaen. Kun maalia on saatu siirrettyä vähän eteenpäin, niin sitten tavoitellaan toista siirtoa.
Voi h…i kun taas ollaan muka keksimässä jotain ihan uutta. Nämä periaatteet ovat olleet aivan samoja 90-luvun alusta asti, kun metsätalous AIVAN ITSE aloitti luonnonhoidon huomioimisen. Aika suoraan löytyvät mm. Metsähallituksen ympäristöoppaasta.
Periaatetason tavoitteet ovat kuitenkin mielestäni oikea tapa lähestyä asiaa, koska se vie haluttuun suuntaan, mutta ei määrittele yksityiskohtaisia keinoja ja antaa mehtäukolle ja Metsäkupsalle vapaat kädet toimia kuten aikovat.
Tarkoittaako AJ, ettei yhdistykseen pidäkään edunvalvojana ja jäsenen edun takaajana luottaa? Eli hölmö, joka uskoi mainospuheet? Ja oliko se AJ ollut jonkun yhdistyksen luottamushenkilö??
Ei menisi tuollaiset silmänkääntötemput läpi, jos tiukka paikka tulee. Noinhan ne yrittävät asiaa esittää, kun säännöistä puuttuu puukauppa. Kiinteistökaupassa välittäjän kanssa tehdään vain toimeksiantosopimus ja maksetaan toimeksiannosta – siis asuntoa ei makseta välittäjälle vaan kiinteistön myyjälle eikä välittäjä tilitä maksua myyjälle. Kyllä metsänomistajan puukauppa tapahtuu metsänomistajan ja yhdistyksen välillä.
Jos joku pystyy selittämään kikan, millä puu ei ole missään vaiheessa mhy:n omaisuutta, niin mielelläni sen kuulisin tai lukisin.
AJ kirjoittaa ”ymmärtääkseni useimmiten puun välittäjä eikä puun ostaja.” Mitenkähän tuon asian kanssa on, jos puukauppasopimus tehdään mhy:n kanssa ja rahat tulee sitten mhy:ltä? Mihin perustuu käsitys, että jos myy ostamansa tavaran eteenpäin, ei sitten ole sen kyseisen tavaran ostaja? Välittäjä ei tässä liene mikään juridinen termi, eli mhy on selvästi puukaupan osapuoli ja vastaa metsänomistajaan päin ostajan vastuista.
Noudatan AJ:n neuvoa ja siirryn käytännössä jatkuvasti kasvattamaan metsiäni samalla kuin metsät aloittelevat kasvuaan taas…ja jätän tämän turhan jaarittelun teille. Hyvää kesää!
Yritin tässä avata ajatusta, että jako jatkuvaan kasvatukseen ja avohakkuutalouteen ei ole mitenkään relevantti nykyajassa. Tätä korostaa vielä se, kun jatkuvan kasvatuksen määritelmissä on eroja riippuen lukeeko metsäfirmojen ohjeita, tutkijoiden kirjoituksia, tämän palstan kirjoituksia, metsälain tulkintaohjeita vai muuten vain saivartelijoiden näkemyksiä. Sana jatkuva(peitteinen) itsessään kertoo, mistä on kyse.
Sen sijaan pitäisi alkaa vertailla eri kasvatustapoja (jotka on kohtuu hyvin ja yksimielisesti määritelty) ristiin, niin alettaisiin saada ymmärrystä siitä, miten metsää kannattaisi eri tavoitteilla kasvattaa?
Niin vain kaatui taas saman vanhan inttämiseen ”eri-ikäisrakenteinen ><jaksottainen”
Minusta Timo Pukkalan määritelmä on kyllä tieteellinen ja perustuu muuhun kuin kinasteluun ”Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä”