Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
AJ keksi uudestaan Linkolan ratkaisun ongelmiin. Ukrainassa tätä nyt harjoitellaan ja itse kukin osallistumme koronaa levittämällä näihin talkoisiin. Paha vaan, että ihminen on kovin kekseliäs suojautumaan kaikilta omaa elämää uhkaavilta vaaroilta.
Mutta kun eilen kaupungilla kävelin, niin mielessäni totesin, ettei ole tulevilla sukupolvilla tulevaisuutta, kun melkein reunastaan 15-25 vuotiaat ajelivat sähköpotkulaudoilla. Seuraava ajoneuvo on sitten sähkörollaattori. Kyllä kaikki akkukäyttöiset härpäkkeet akkuporakonetta lukuun ottamatta pitäisi kieltää.
Helppoa olisi luetella turhia asioita…tai ainakin omasta mielestä turhia: katuvalot moottoriteillä ja asumattomilla tieosuuksilla (ajoneuvoissa hyvät valot), sähköportaat(jalat useimmilla ja loput hissillä), sähköpyörä alle 70 vuotiailla (pyörä muuten kulkee ihan polkemallakin), vesiskootteri ja moottorikelkka muilla kuin ammattikäytössä (soutuvene ja sukset keksitty aikaa sitten) jne. Olisiko raadilla jotain muuta, jollei lähdetä sirkushuveja kieltämään.
No, no, ei kait mehtäukko olisi sirkushuveja kieltämässä. Sehän on kuule YM, joka virittelee niitä maan kattavia moottorikelkkojen huviajeluverkostoja yksityismaille raharikkaita varten. Erähiihto on vanhanaikaista, ellei joku keksi sähkösuksia, ekologisen liikkumisen airueita, kuten sähköpyörää ylistetään (pari kuutiota kaivoslouhosta ja täysin vihreää päästötöntä sähköä, vain vailla).
Saapa nähdä, miten metsämaan hinnan kanssa käy? Toisaalta nousevat korot ja toisaalta inflaatio. Yksityisen osalta mennään usein korko edellä, jos pitää lainarahalla ostaa. Harva osaa vähentää inflaation vaikutusta.
Jos taas kassan pohjalle on kertynyt jotain, niin johonkin se on hyvä kiinnittää, kun 5-10% arvosta häviää joka vuosi, mikäli inflaatio jatkuu näin. Vaikuttaisi metsämaa kuitenkin pörssiosakkeita vakaammalta nyt.
Ketkä on syksyllä liikkeellä ostamassa ja joutuuko joku talousvaikeuksien vuoksi myymään? Perikuntien metsät voivat saada kyytiä.
”Hankala tyyppi” on aina jonkun mielipide. Jotkut vaan eivät jaksa ”piirileikkejä”.
Yhteistyökykyyn/kyvyttömyyteen liittyy paradoksi. Mitä kertoo sellaisen henkilön yhteistyökyvystä se, jos hän ei halua tehdä töitä ”yhteistyökyvyttömän” henkilön kanssa? Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, jos se edistää tuloksen tekoa.
Kyllä ”hyvät tyypit” tunnustuksensa ansaitsee, mutta ylikorostettu yhteishenki ja kiva työpaikka mentaliteetti pyllistää lahjakkaille, jotka sitten vaihtavatkin työpaikkaa, kun ei voi tehdä parastaan. Arvaatte sitten, kuinka tämä jätetty firma pärjää kilpailussa keskinkertaista tekemällä?
”Maailman luontopaneelin raportti: miljardit ihmiset ovat riippuvaisia luonnonvaraisista lajeista, siksi niitä pitää suojella
Joka viides maailman ihminen on riippuvainen luonnonvaraisista lajeista hankkiessaan toimeentulonsa ja ruokansa.</p>
Miljardit ihmiset hyötyvät päivittäin luonnonvaraisista lajeista. Näitä lajeja käytetään elintarvikkeina, energiana, materiaaleina, lääkkeinä ja monella muulla tavoin ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi.”Hiukan saa tällaiset julistukset hymyilyttämään. Epäilen, ettei kukaan maailmassa joitakin suurkaupungissa eläviä lukuun ottamatta ole tästä eri mieltä. Mutta johtopäätös, että metsätalous (ja siitä riippuvat ihmiset) pitäisi ajaa pohjoismaissa alas, hiukan ihmetyttää. Saattaa muutenkin johtopäätös olla hiukan kotoperäistä tai EU-tasolta peräisin. Tuossahan julistuksessahan on selvästi sisäänkirjoitettuna toteamus, että luonnon hyödyntäminen on välttämätöntä.
Siitä olen Timpan kanssa ehdottoman samaa mieltä, että kannattavuutta tulee tarkastella koko metsäomaisuuden (metsälö) kannalta eikä kuviokohtaisesti. Toiselta kuviolta saadaan tuloja toisen kuvion menojen kattamiseksi. Näinhän se reaalitalous muuallakin toimii.
aegolius se vasta pyörittelijä on 🙂 Sanoo, ettei tarvitse sijoittaa, mutta kuitenkin puhuu koron asettamisesta sijoitustuottojen tasolle. Tämä jos mikä on saivartelua – mikä on sijoitustuotto rahalle, jota ei sijoiteta? Se on nolla ja nyt inflaation aikaan jotakin miinus puolella.
Täällä somasti sotketaan talouslaskelmia ja käytännön tilanteita. On toki selvää, että jos ei nyt rahaa tarvitse ja hyviä sijoituskohteita ei ole, niin ei kannata kasvavaa metsää hakata.
Nyt kuitenkin kait keskustellaan Kujalan laskelmasta ja sen uskottavuudesta/perusteista.
Toisaalta kuten yllä aikaisemmin todettu, jokainen kohde on omansa ja tarkastelujakso riippuu omistajan preferensseistä. Tällaiset laskelmat, mitä nyt on tehty, ovat lähinnä propagandan arvoisia.
Tarkoittaako Jovain, että 3k€ jatkuvan kasvatuksen tuloa saadaan tuottamaan paremmin kuin 13k€ avohakkuutuloa, siksi, että se on jatkuvan kasvatuksen hakkuusta tienattu. Kyllä kannattavuuslaskelmissa aina on merkitystä milloin tulo saadaan ilman mitään spekulaatioita.
Laskelma herättää paljon asiallisia kysymyksiä. Miksi 50 vuoden tarkastelujakso? Miksei 30 vuotta? Ehkä siksi, että 50 vuodella jatkuva kasvatus saadaan paremmaksi. Näitä laskelmia katsellessa kannattaa aina muistaa se kasku siitä, paljonko on 2+2? Talouspuolella ratkaisun hakeminen alkaa kysymyksellä, paljonko sen halutaan olevan?
Mielenkiintoinen sijoittaja, kun korot eivät kiinnosta lainkaan??? avohakkuussa saadaan heti 10k€ 14 vuotta aikaisemmin käyttöön ja vielä 30 vuotta laskelman alusta avohakkuumallissa rahana oleva pääoma on suurempi. Nähtävästi ei hääppöinen sijoittaja, kun ei pysty sijoittamaan tuottoja kannattavasti.