Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Aikanaan jollain kurssilla metsäopiston opettaja antoi iskemättömän ohjeen: Ensin harvennat niin harvaksi, että vähän hirvittää. Sitten kuuntelet viikon naapurien ihmettelyjä ja haukkuja liian harvasta kasvatusasennosta ja siitä kimpaantuneena harvennat vielä saman verran pois, niin alkaa olla kohdallaan.
Tää on kyllä yhtä turha joka syksyinen keskustelunaihe kuin koiranpaskat keväällä yleisönosastoilla…
Suurin ongelma on minun mielestäni Panunkin sanoma päättömästi risteilevät ajourat ja turhat pistot. Samoin toisinaan päättömästi risteilevät ajourat tiheässä ensiharvennuskuusikossa saattaa päätyä liian lähekkäin. Pahimmat tapaukset itselläni, että kymmeniä metrejä kaksi ajouraa menee vajaan 10 metrin päässä toisistaan. Virheen huomattuaan konemies on sitten urien välin jättänyt kokonaan harventamatta. Tästä sain kyllä sitten korvauksia.
Jatkuvan kasvatuksen tulevaisuus selviää nyt lähivuosina. Kirjanpainajien esiintymät ovat nyt sillä tasolla, että tulee käytännössä koko maan kattavasti testattua harsittujen kuusikoiden kestävyys luonnontuhoja vastaan. Kumpi pärjää paremmin jatkuvan kasvatuksen metsät vai aukkojen reunametsät? Toivottavasti joku tutkijan planttu älyää nyt perustaa riittävän laajat ja kattavat seurannat aiheesta.
Sama kokemus kuin Pakkalalla. Verottajalla on hyvät järjestelmät. Itsekin tein sellaisen koottavan kodan taukotuvaksi metsään. Kulut metsäverotukseen metsätalouden rakennelmana, niin kiinteistöveroa menee nimikkeellä ”Metsätalouden tuotantorakennukset” 2,6 euroa. Mitään lupia en siihen hakenut. Pieni kulu hyötyyn nähden (verovähennys ja hyvä tukikohta keskellä metsäpalstaa).
Yksi mielenkiintoinen näkökulma asiaan liittyy: kuinka monen suomalaisen aikuisen elämään tuollainen juhliminen kuuluu? Eli mitä kansanosaa Marin edustaa? Ei kuitenkaan opiskelijoita, missä ikävaiheessa itse saattoi tuollaiseen juhlintaan osallistua, koska opiskelijoiden asiat ovat aika kurjassa kunnossa tässä maassa tällä hetkellä.
Keskusteluhan kumpuaa vain siitä, että jotkut haluavat kieltää avohakkuun (jaksollisen kasvatuksen). Sama juttu, kun nasta/kitka-keskustelu viriää aina, kun joku höyrypää haluaa omaan uskoonsa ja elämänpiirinsä kokemuksiin perustuen kieltää nastat.
Kyllä tätä vähän samaa ajan takaa kuin Suorittava porras: ratsastetaanko tässä katteettomilla mielikuvilla ”JATKUVA kasvatus”, kun kuitenkin todellisuudessa keskustellaan vain yhden uudistamiskerran välttämisestä. Ilmastonmuutoksen perspektiivissä ei kyllä ole yhtään mitään merkitystä millä tavalla tässä seuraavan 10 vuoden aikana metsiä uudistetaan. Merkitystä on vain sillä, missä kunnossa metsät on nyt ja tulevaisuudessa – niin hiilensidontaa kuin muiden hyödykkeiden tuottamista varten.
Onko AJ:llä tai muilla enemmän tutkimustietoa seuraavilla tietoa jatkuvan kasvatuksen seurantatuloksista yli puusukupolvien? Nimittäin tuntuu tämä keskustelu pyörivän jatkuvan kasvatuksen sijaan seuraavan sukupolven aikaan saamisessa eli uudistamisen välttämisessä JATKUVAN kasvatuksen sijaan. Onko jatkuvalla kasvatuksella tulevaisuutta esim. 4. puusukupolveen asti (200 – 300v. eteenpäin)?
En tiedä, mitä Puuki ajaa takaa, mutta eniten on hulluja – jumalan on pakko rakastaa hulluja, kun niitä on niin paljon.