Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Tuskin kukaan haluaa palata aikaan, kun metsätyönjohtajaisä kantoi poikapoloa repussa työmaalla ja tyrkkäsi välillä makkaranpalaa ruuaksi, kun lasta ei voinut äidin työpaikalle viedä. Tietty kasvoihan tuosta varmaan työtäpelkäämätön kansalainen, kun pienestä pitäen töissä kulki.
Suomessa perustuslaki takaa kaikille riippumattoman toimeentulon. Se on sitten vaan avioliitossa hoidettu niin, että pakotetaan lailla puoliso elättämään tuloton puoliso, niin se ei sitten ole riippuvainen puolison hyväntahtoisuudesta 🙂
Kyllä ministereillä kiirettä piisaa, kun aikovat oikein itse panna kansallisen metsästrategian toimeen…
Mielenkiintoista myös, että aiemmin talousteema on pyörinyt talouden tukemisessa ja Sipilän vipuvaikutuksineen (joita odotellessa). Nyt puhutaan suoraan valtiontalouden tilanteesta ja sen supistuksista.
Pikkaisen sivutaan vihreää siirtymää, mutta senkin raadollisuus alkaa näkyä luontokatona ja luontoa kuluttavan teollisuuden siirtymisenä kehittyviin maihin – mehän ei enää kehitytä.
Ei ole kerta tai kaksi, kun puupinot tien varressa ja tilitys eivät vastaa toisiaan. Huomautuksen jälkeen korjattu, mutta kuinka moni metsänomistaja pinoja tutkailemalla tietää, mitä pinossa on saati osaa verrata niitä tilitykseen?
Todennäköisesti on. Suomen metsäkeskus on muodostunut yhdistämällä alueittaiset metsäkeskukset, jotka niin ikään olivat yksityisoikeudellisia laitoksia, ja historia ulottuu metsälautakuntiin. Metsäkeskukset pystyivät tekemään valtionavun lisäksi liiketoimintaa, joten niillä oli myös ”omaa rahaa”. En tiedä tarkkaan, mutta metsäkeskukset on varmaan historian saatossa saaneet myös lahjoituksia. Usealla paikkakunnallahan on ns. metsätaloja ja maaseututaloja tms., jotka on aikanaan rakennetettu metsä- ja maatalouden organisaatioille ja maksajana on olleet paikalliset kyseiset organisaatiot, alan toimijat ja luultavasti saatu myös lahjoituksia. En tunne historiaa tarkkaan, mutta tuon suuntaista. Joku vanhoissa metsäkeskuksissa tai niiden johtokunnissa toimineista voisi tietää.
Sitä en tiedä, kuinka paljon omaisuuden ylläpito vie rahaa ja poikkeaako se siitä, jos olisivat vuokralla. Taitavat kyllä myynti-ilmoitusten perusteella pyrkiä mahdollisuuksien mukaan eroon noiden omistuksesta. Silti omaisuuden vastikkeeton luovutus ei yleisen taloustiedon mukaan ole hyvä kauppa luovuttajalle, ellei ne sitten sattumalta ole iän, kunnon tai sijainnin vuoksi arvottomia.
”Jos näin on, että Rane omistaa metsänsä itse eikä Metsähallitus, niin silloinhan olisi järkevää siirtää ne juuri Metsähallitukselle. Ranen on turha käyttää resurssejaan metsänhoitoon.” Jännää miten tällä palstalla yleensä kiihkoillaan metsänkasvun sosisalisoinnista, mutta taitaa olla ajattelu kuten sosialismissa yleensä: ”toisten omaisuus on yhteistä, mutta minun on minun”
Onhan Metsäkeskuksella kiinteistöjä ja muuta omaisuutta. AJ, sepä se – voiko lakkauttaa, jäisi nähtäväksi. Lainsäädäntöä muuttamalla voi varmasti ottaa julkiset hallintotehtävät pois ja lopettaa rahoituksen. Mitä jäisi Y-tunnuksen ja kiinteistöjen lisäksi jäljelle, onkin mielenkiintoista nähdä, jos tämä etenee.
Oheisesta VM:n ohjeesta voi aika selvästi lukea, että vaikka mmm käyttää ohjausvaltaa valtionavun käyttämisestä ja tehtävistä on säädetty lailla, juridisesti Metsäkeskus ei ole valtion omistama.
Organisaatiomuodon valinta valtiolla – rahastot, julkisoikeudelliset laitokset ja säätiöt (vm.fi)