Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukku – ero (n. 175 000) tulee varmaan siitä, että tuossa valtion tilastoinnissa valtion uusimuotoiset liikelaitokset ja kuntien liikelaitokset lasketaan yksityiselle sektorille. Tämä lienee perusteltua, koska eivät rasita verovaroja. Eli ilmeisesti valtion tilastoinnissa julkiseksi sektoriksi luetaan verovaroin kustannettava toiminta. Perustellusti nuo liikelaitoksetkin voi katso julkiseksi sektoriksi, koska ovat julkisesti omistettuja. Jos näkökulmana on täälläkin esillä oleva näkökulma, jossa julkisen sektorin työn tekijöitä pidetään kulurasitteena, niin silloin valtion tilastointi on perustellumpi.
Samoihin lukuihin nojanneen tilastokeskuksen ja valtionkonttorin esittämät tilastot – toisenlainen tulkinta rajanvedosta vain.
En tiedä, mistä Tolopainen tietonsa imuroi, mutta itse käytän virallisia lähteitä. Eri tilastot sisältävät eri asioita ja siksi tarpeen mukaan voi valita omaa asiaa edistävät luvut. Tuo aikaisempi esittämäni paljastui pelkästään valtionhallinnon piirissä oleviksi työntekijöiksi tarkemmin tutkittuani. Tässä on valtiokonttorin tiedot kaikesta työvoimasta 1970-2023. Se on sama johon perustui se mitä kerroin alkuun. Koko julkisenhallinnon koko on reilu 500 000 eikä Tolopaisen reilut 700 000. Tyollinen-tyovoima-ja-palkansaajat-sektoreittain-1970-2023.xlsx
Siitä selvästi näkyy, että 70-90 työvoima kasvoi, mutta työn tehostuminen puri sen jälkeen 2020-luvulle asti. Sen jälkeen lähti nousuun. Miksi? En osaa sanoa, eikä vähällä vaivalla löytynyt.
Taloutta ei saada kasvuun jättämällä yhteiskunnan tehtävät tekemättä.
Tilastokeskuksen fakta julkisen hallinnon työvoimasta on, että 2009 vuoden lopussa oli 115 000 työntekijää ja 2024 lopussa 119 000 työntekijää – nousu siis n. 3,5%. 2009-2020 oli laskeva trendi (käytiin lähellä 100 000), joka kääntyi taas pieneen nousuun 2020-luvulla.
Julkisen talouden ongelma ei ole työvoima vaan hyödyttömät kehityshankkeet, joihin pumpataan mitä mielikuvituksellisimmin perustein kymmeniä miljoonia vuosittain, sekä tarpeettomat yritystuet, joita oikeistohallitus perustelee yritysten elinvoimalla ja vasemmistohallitus työpaikkojen pelastamisella. Lopputulos on sama – raha siirtyy veronmaksajilta pääomatuloihin.
Kannattaisi Tolopaisenkin tutustua asiallisiin tietolähteisiin vaihtoehtoistotuuksien sijaan
Tuossa selkeä kuva tilastokeskuksen mukaan Julkisen sektorin koko on viidesosa Suomen taloudesta – Talous – Turun Sanomat
Puheet julkisen sektorin kasvusta ovat vahvasti liioiteltuja. Julkisen sektorin kustannukset ovat pysyneet jota kuinkin samana viimeiset 15 vuotta ja ovat merkittävästi pienemmät kuin 90-luvun alkupuolella laman jäljiltä. Työvoiman määrä julkisella sektorilla on melko tasaisesti laskenut 90-luvun alusta lähtien, mutta on 2020-luvulla noussut takaisin 5 vuoden takaiselle tasolle. Miksi? Sille en löytänyt selitystä. Erityisen nopeaa kasvu on kuntasektorilla, jossa työvoiman määrä on kasvanut liki viidenneksen 2000-luvulla.
Elämä siirtyisi siten täysin nykyisten harrastusten pariin puuduttavasta palkkatyöstä 🙂
Euroopan mittasuhteet ovat monelle tuntemattomat. Kurskista Ukrainan länsirajalle on suurin piirtein sama matka kuin Ukrainan länsirajalta Ranskan itärajalle. Kukaan ei ole turvassa, jos Venäjä pääsee vauhtiin.
No onneksi ei tullut ostettua Virosta metsää, kun pakkosuojelevat siellä. Tuostahan vihreät ottavat oppia. Puun vienti taitaa kääntyä Suomesta ja Ruotsista Baltian maihin samalla, kun molemmat haaveilevat halvasta puusta muualta. Vaikka eihän se Viron puu ole halpaa ollut, mikä taas kirpaisee metsänomistajia siellä vielä enemmän. Tuostahan sitä voivat Suomen politikot katsoa kohta mallia, miten käy kun kaikki suojellaan. Saatiin oikein laboratoria ihan naapuriin.
Tämä on varmaan teollisuus- ja markkinointihistoria suurin epäonnistuminen, kun metsäteollisuus ei saa korjattua selluteollisuuden mainetta. Sellu on yksi maailman monikäyttöisimmistä raaka-aineista (näet ympärilläsi lukuisia tuotteita, joissa sellua); se on uusiutuvaa; nykyisellään oikein tehtynä varsin saasteetonta teollisuutta; monissa käyttökohteissa käyttöikä pidempi kuin pitkänä tavarana (komposiittituotteet). Siitä huolimatta sitä pidetään alhaisen jalostusasteen tuotteena, joka pilaa ympäristön???
Mehtäukolle – kun itse homman hoidin, oli kyllä niin byrokraattinen, ettei mitenkään onnistu päivässä. Hulluinta minusta oli, ettei sähköinen valtuutus onnistunut, vaan piti todellakin olla allekirjoitetut valtakirjat, joita DVV:llä tutkivat mikroskoopin kanssa – ei kelvannut, kun yksi oli allekirjoittanut mustalla musteella, joka on virallisesti kelvollinen allekirjoitusväri. Pitivät sitä kopioituna. No olihan se kopio, kun oli skannattu 🙂
Hyvä jos on siitä kehittynyt.