Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras – kyllä joo välillä tulee kuva, että maaston muodot vaikuttaa kuin armeijassa. Jos laittaa joukkueen kävelemään rintamassa mäen yli, niin kaikki päätyvät mäen laelle 🙂 Olisiko niin, ettei käytetä jalkatyötä maastoon tutustumiseksi? Kiire hakkuulle ja maasto-olosuhteet tulevat yllätyksenä.
Myös sitä on parissa leimikossa käynyt, että osa kohteesta on jäänyt kokonaan hakkaamatta. Ikävää hakkaajan kannalta, kun kertymä jää pienemmäksi ja ikävää mo:n kannalta, kun harvennusta tarvitseva metsä jää ränsistymään. Jalkatyö tuossakin olisi auttanut.
Mikä on suhtautuminen jalkatyöhön? Keskimäärisen leimikon katsastukseen jalan ei mene kauaa aikaa – voisi tulla ajan säästönä turhan pääkäilyn välttämisessä myöhemmin.
Olen samaa mieltä – ajoura heti ensimmäisellä harvennuksella riittävän leveäksi. Jos ajourista nipistämällä saisi säästettyä vaikka 40 puuta niin, paljonko nuo 40 puuta ehtivät tuottamaan n. 15 vuodessa ennen seuraavaa harvennusta? 2-3 m3?
Suurempi ongelma oman kokemuksen näyttää olevan holtiton uritus, joka johtaa isoihin risteysalueisiin ja liian pieniin ajouraväleihin. Voiko joku enemmän töissä kiinni oleva kertoa, miksi tuo uraväli huojuu ja tulee ”huonoja” mutkia ja risteyksiä ennakkoraivattuun palstaan?
Kyllä uudempana osallistujana suurimpana ongelmana pidän sitä, että kaikki keskusteluketjut päätyvät jota kuinkin samoihin teemoihin: liikaa hirvieläimiä, liian alhaiset puun hinnat, huonoon työnjälkeen, luonnosta huolehtivien naiviuteen ja sitten toisten mollaamiseen.
Yhden keskusteluketjun jos jaksaa lukea läpi, niin kaikki on nähty.
Joitakin ihan mielenkiintoisiakin juttuja välillä tulee, kun vakiokirjoittelijoiden sijaan joku vähemmän esiintynyt kysyy jotain käytännön juttua – noista nöyrempi oppii jotain vaikka olisi pitkään asioiden parissa touhunnutkin.
Niin kyllä laissa ja asetuksessa on säädetty kasvatushakkuilla jäävälle puustolle minimirajat. Jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen, seuraa uudistamisvelvoite. Eli nyt vaan uudistamaan ne 60% tarkastetuista kohteista.
Ei pidä kaikkea uskoa (jos mitään), mitä lehdet kirjoittavat. Metsäkeskuksen omilla sivuilla tiedotetaan ”Yhdelläkään tarkastetulla kohteella korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista”
Enemmän lehdissä saa klikkauksia ”lain vastainen” ja ”luontokato” kuin ”ei noudata suosituksia” ”maailma muuttuu Eskoseni”
Nyt on taas uutisoitu MAANKÄYTTÖSEKTORIN muuttumisesta päästölähteeksi. Metsät kasvavat edelleen enemmän kuin niitä hakataan ja siitä huolimatta metsätalous nimetään syylliseksi??? Taitaa tämä Ylen uutisen lause paljastaa koko ajattelutavan tai ideologian pohjan ”Tämä johtuu siitä, että tarkentuneiden tietojen mukaan puustobiomassan kasvu ei ole alentunut niin paljon kuin pikaennakon laskennassa oletettiin.” Eli oletettiin! Ei laskettu, ei arvioitu, ei tutkittu, vaan oletettiin 🙂 Ja kuka oletti? Ollikainen? Sama lause pitää sisällään myös sen faktan, että puustobiomassa kasvaa edelleen ja siitä huolimatta laajan yleisön mielessä uutisoinnin vuoksi metsätalous on päästölähde.
Hesarissa joku ihmisraunio kirjoitti, miten pitää olla kiitollinen EU:lle siitä, että Suomessa on arvokkaita luontokohteita säilytetty, kun EU suuressa viisaudessaan on näitä naturia ja muita luontodirektiivejä säätänyt. Mistähän tämä järjen jättiläinen on kuvitellut EUn ne luontokohteet tänne taikoneen? Kyllä kiitollisuus pitää osoittaa niille maanomistajille ja Metsähallituksen paikallisille ammattilaisille, jotka ovat nämä kohteet aivan itse vapaaehtoisesti omalla kustannuksellaan jättänyt rajumman metsänkäsittelyn ulkopuolelle vaalien sukupolvista perintö ns. kirveenkoskemattomista metsälänteistä.
Nähtävästi AJ nukkui ne kurssit, jotka minä olin hereillä vaikka eri kurssilla oltiinkin. Lahopuista opetettiin, että niitä aiheuttaa ikääntyminen ja metsän tuholaiset kuten maannousema ja ukkoniluri pari mainitakseni. Sitten opetettiin, että ne pitäisi korjata pois, ettei niistä leviä tuhoja muihin puihin. Noin niin kuin pelkistetysti. Enemmän pelättiin sitä, että niitä on metsissä liikaa kuin liian vähän, kun silloin 80-luvun alussa kohkattiin metsätuhoista, joka tappaa viimeisetkin erämaat Sallaa myöten.