Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Perustuslaista takaisin metsälakiin. Jos Suomen metsäteollisuuden puuhuolto on sen varassa, että hakataan keskenkasvuisia metsiä aukoksi, niin varmaan paha puhua kestävyydestä. Hyvä puolet olisi alan imagon paraneminen: ei ainakaan hakata liian nuoria metsiä aukoksi; harvennushakkuiden määrä lisääntyy ja maisemat ja ulkoilijat kiittää; mahdollisesti jatkuvan kasvatuksen osuus kasvaa, mikä tyydyttäisi joitakin. Se mihin tämä ei auttaisi, on todella vanhat metsät. Siihen tarvittaisiin lisäksi kannuste mennä yli uudistusikärajojen.
Mitään kauhuskenaarioita tällaisesta muutoksesta on turha povata, vaikka näennäisesti valinnanvapaus vähenisikin.
Olenpa tamperelaisen kanssa harvinaisen samaa mieltä ja ihmetellyt, ettei uudistamisikärajaa ole vielä otettu takaisin.
AJ, en yrittänyt viedä keskustelua toisille raiteille, vaan laitoin esimerkin, miksi keskustelu ei ole avointa – valtavirrasta poikkeavat ajatukset tyrmätään liian nopeasti ja herkästi. Noista omien suojelukohteiden julkaisemisesta: minulle ei ole mitään haittaa, että minun suojelemani läntit saisivatkin jonkin virallisen statuksen – olenhan ne suojellut enkä soisi jälkipolvien linjaa muuttavan. Avoimuus ja metsänkäsittelytapojen sekä -ratkaisujen esittely toisi näkyväksi monimuotoisen metsänomistamisen ja tavoitteet. Ehkä hillitsisi vastakkainasettelua ”valistuneen luontoa kunnioittava jatkuvan kasvatuksen” ja ”tehometsätalouden” välillä, kun tehometsätalous ei ole mitään todellisuutta yksityismetsissä laajemmin tarkasteltuna esim. jo pitäjätasolla.
Kun jokainen jyrkästi puolustaa omaa kuplaansa, niin kuohunta ja riitely jatkuu.
Kyse ei välttämättä ole kieltämisestä, vaan on omaksuttu ajattelu, että asioita voitaisiin muka pitää/tehdä salassa. Tiedonsaantia ja kertomista rajoittamalla uskotaan saatavan ”pelivaraa”. Harhaluulo. Pelkästään avoimuudella on mahdollisuutta hankkia luottamusta.
Kaikki puheenvuorot, jotka ahtaasti omasta lokerosta tuntuu ”harhaoppiselta” jyrkästi kielletään ilman harkintaa. Esimerkkinä metsäalan raju usko tarpeeseen tehdä rajua nuorenmetsän hoitoa. Tämähän on tämänkin palstan vankin oppi. Kuitenkin hallittu hoitamattomuus tuottaisi monia hyötyjä: kovempi hiilensidonta metsikön alkuvaiheessa, luonnostaan syntyvä sekametsä, ”luonnollinen sukkessio” jne. En väitä, että nämä ylittää intensiivisen hoidon hyödyt, mutta asiaa ei edes tarkastella, koska se on ”harhaoppia”. Mitä kaikki raivaajat tekisivät, jollei saa metsäomistajille uskoteltua, että kuviolla on käytävä viikatteen tai raivaussahan kanssa muutaman vuoden välein?
Ja nyt sitten raivokkailla vastaväitteillä osoittakaa yllä kirjoittamani todeksi – kiitos.
Ennen motoristit pitivät nahkatakkia takaperin. Tähän liittyy se kasku, kaveri tuli motoristin onnettomuus paikalle ”Kyllä se vielä eli, kun tulin paikalle. Mutta kun käänsin pään oikein päin se lopetti hengittämästä.” – kevennys…
Itse suosin aina nahkahanskoja tai -rukkasia. Rukkaset kovemmalla pakkasella parhaat, vaikka muuten kömpelömmät. Heti uutena rasvaan nappanahkapinnat, niin kestävät kauemmin eikä kastu samalla tavalla.
Kaikissa vuoratuissa itsellä eniten ongelmana kastuminen sisältä päin, kun hikoan paljon kämmenselistä. Siksi aina pitäisi olla mielellään hengittävää materiaalia. Kuitenkin kosteilla keleillä on hyvät nuo wondergripit, kunhan varaa useammat mukaan.
Kuivatuksessa näppärä konsti on työntää tyhjä vessapaperirullan hylsy tai vastaava rullan pätkä hanskan sisään, niin kuivuvat ihan normaalisti uunin reunalla yön aikana. Pitävät hanskan suun auki, niin se pääsee sisältäkin kuivumaan. Kartonkihylsy ei estä kuivumista kartongin alla. Kestävät käyttää muutaman kerran samassa tarkoituksessa, Vahvempia hylsyjä pitää lyhentää, mutta minun käsinekoolla vessapaperihylsyn voi pitää kokonaisena
Tuohon Kehvelin 5 hehtaariin. Ruotsissa taitaa mennä juuri niin, että lasketaan juurikin, että esim. 1000 hehtaaria ja 10 hirveä pitäisi vähentää => jos sinulla 100 hehtaaria saat hirven ampua. Ei erillistä hakemista tai mitään muuta ”hirvihallintoa” välissä. Eli maanomistajat liittävät alueitaan hirvilupien saamiseksi tai metsästysseurat vuokraavat alueita. Mitä enemmän aluetta siitä suoraviivaisesti enemmän kaatolupia.
Tässä ollaan siinä klassisessa virhe vai vahinko? Virhe on, kun toimii tieten vastoin ohjeita ja sääntöjä ja siitä sitten seuraa jotain ongelmia. Vahinko taas tulee, kun tekee kaiken tavanomaista huolellisuutta ja ohjeita sekä sääntöjä noudattaen ja silti syntyy epätoivottu tulos. Kaikista vahingoista ei pitäisi heti alkaa vaatimaan hirttotuomiota.
Lappeenranta on tarttunut toimeen ja koulussa Ylämaalla opetetaan hirvestystä.
Tämä onkin hyvä juttu. Allekirjoittanutkin ajoi Vaalimaan tiellä Ylämaalta tullessa yhden hirven hengiltä. Aika arvaamaton ja kallis tapa rajoittaa hirvikantaa.
Olen tuota AJ esitystä esittänyt ihan ”virallisestikin”. Siihen liittyy tiettyjä ongelmia. Netti on siitä ”kiva”, että kerran sinne laitettua ei pois saa. Sama liittyy tähänkin. Jotta tällaisella olisi mitään käyttöä tai uskottavuutta, pitäisi tiedot olla julkisesti saatavilla. Sitten jos kartalle on piirretty alue vapaaehtoisesta suojelusta, joku alkaa kehittelemään keinoja, ettei sitä milloinkaan missään tilanteessa hakattaisi – se siitä vapaaehtoisuudesta. Lisäksi paikalla alkaisi kulkemaan väkeä, joka saattaisi aiheuttaa ympäröivälle alueelle metsänomistajan omaa käyttöä haittaavaa toimintaa.
Tämä ilmiö toistuu kaikkialla. Metsälain mukaan suojeltu Natura-alue oli varmaan vitsi.
Suojelurajaukset on tarkoituksella epämääräisiä. Esim. AJn mainitsemassa rantojensuojeluohjelmassa rajausten sisällä on merkittäviä vesialueita, jotka nyt tulkitaan rahoitetuiksi rantojensuojeluohjelman perusteella vaikka rantaan olisi kilometri matkaa…
Muutoin kyllä riskilläkin saattaisin omat suojelemani alueet merkitä julkiseen palveluun, jos tällainen olisi tarjolla.
Nähtävästi metsäyhtymän muodostumisen ja y-tunnuksen perustamisen jälkeen tietoa ylläpitää patentti- ja rekisterihallitus, vaikka metsäyhtymä muodostuu verottajan aloitteesta.
”Metsäyhtymä syntyy, kun vähintään kaksi henkilöä omistaa yhdessä metsää. Metsäyhtymä muodostuu esimerkiksi silloin, kun metsä on vanhempien ja lasten tai sisarusten yhteisomistuksessa. Verohallinto muodostaa tällaisesta metsäkiinteistön omistuksesta metsäyhtymän. Samat omistajat muodostavat kaikkien samoin osuuksin omistamiensa tilojen osalta yhden metsäyhtymän.”
Hyvä tieto ”tsto”