Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Niin kertauksena: suo -> ojikko -> muuttuma -> turvekangas
Kaikki vakiintuneita ja hyvin määriteltyjä.
Niinhän se on, jos lukee vain tutkimukset, joiden mukaan lahopuu on vain lisääntynyt. Tässä toisenlainen tulos
Tutkimuksen tarkoitus on yleensä aina vilpittömästi hakea uutta tietoa tutkimusaiheesta, eli sinällään itse tutkimusvaihe on aina ”puolueetonta”.
Ensimmäinen ongelma on tutkimushypoteesissa. Ei niinkään, että olisi tavoite osoittaa hypoteesi oikeaksi, mutta hypoteesi vaikuttaa tutkimuksen järjestelyihin, mikä taas väistämättä vaikuttaa siihen, minkälaisia tuloksia saadaan.
Toinen ongelma on tutkimuksen johtopäätökset. Johtopäätöksiä esittävät tutkijan lisäksi muutkin. Tutkijalla itselläänkin oma lähtöhypoteesi ja arvot väistämättä vaikuttaa johtopäätösten tekoon.
Eli tutkimus itsessään ja kuka sen rahoittaa ei ole ongelma vaan se, miten tulokset selitetään ja miten niitä käytetään. Tästä Heikki Smolander kirjoittikin mainiosti vastikään vissiin MTn yleisönosastolla.
Em. syistä olisikin syytä tarkastella eri taustoilla ja eri tekijöiden tekemiä tutkimuksia ja niiden tuloksia, eikä valita oman viiteryhmänsä tuloksia.
Oikein mielenkiintoinen on esimerkiksi tämä lahopuun määrä. Ekologisissa ja uhanalaisuuksia kartoittavissa tutkimuksissa todistellaan, miten lahopuut on vähentyneet ja aiheuttavat uhanalaistumista, kun samaan aikaan metsätalouden inventoinnit osoittavat lahopuun lisääntyneen. Paras tutkimusaihehan olisi tässä nyt, miksi tulokset poikkeavat tällä tavoin?
Niin onhan se rakennetuille alueille tulossa se latvusdirektiivi, joka kyllä aiheuttaa vipinää keskisessä Euroopassakin. Suomi pärjää tässä verrattain hyvin.
Minä laajentaisin tätä monimuotoisuuden säilyttämisen vaatimusta. Miksi se 30% suojeluvaatimus kohdistuisi vain metsäkiinteistöihin? Kaikilla kiinteistöillä 30% jätettävä luonnontilaan – koskee myös asuinkiinteistöjä. Jäähän edelleen 70% tontista asuin- ja puutarhakäyttöön. Näin saataisiin aivan ainutlaatuinen luontokohteiden verkosto läpi maan myös asutuille alueille. Samalla saisi kaupunkivihreät tuntumaa näihin suojeluvaatimuksiin.
Venäjän Karjalassa torakoiden ja russakoiden torjunnassa käytettiin sisätiloissa tyllejä (lintu) lemmikkinä. Söi tuhohyönteiset tehokkaasti.
Koivukuitupino väärässä paikassa ja pamahtaa kiinteistövero 🙂 ?
Petri Heinonen (nykyisin tutkija) kirjoittelee samoilla linjoilla kuin Seppo Vuokko
Tutkijan mukaan metsien hiilinielut eivät ole romahtaneet | Verkkouutiset
Petriltä löytyy muitakin hyviä kirjoituksia/kannanottoja.
Itse harkitsin, että jos alkaa lupia ja muita kyselemään, niin oma mielenkiinto ehtii lopahtaa ennen kuin homma tehty. Jos taas vaativat poistamaan, ei ole iso tappio, kun luvissa on kuitenkin säästänyt. Lukittava kota ja rauhallinen erämaapaikka ei minkään läpikulkutien varressa. Jos joku vieressä olevaa tulipaikkaa käyttää metsästysreissullaan (oman seuran mies) niin ole hyvä vaan. Polttopuuta kyllä löytyy kaikkien tarpeisiin lähistöltä.
Kun kunta siitä nyt verottaa, niin lienee heillekin ok.