Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Menninkäinen oikeassa – en katsonut noita päiviä, kun oli noussut taas ajankohtaiseksi jonkun kommentin perusteella. Alkuun maksoi kait 60 euroa.
AJ tuon kirjoittikin 10§ kohde ei riipu siitä, onko se merkitty vai ei, vaan laissa 10§ mainitut kohteet on aina lain perusteella rauhoitettuja. Ei siinä kysellä maanomistajan tahtoa sen paremmin kuin nopeusrajoitusten muuttamisesta. Se on vain kaikkien etu, että mahdolliset kohteet on metsään.fi:hin merkitty, niin ei vahingossa riko lakia. Se on vähän sama kuin sairauden olemassaolo ei ole riippuvainen siitä, onko se diagnosoitu vai ei ja siksi kannattaa hakeutua oireiden takia lääkäriin diagnoosia varten.
PS. metsään.fi on kokonaan ilmainen Suomen metsäkeskuksen palvelu, joten kyseessä lienee joku muu verkkopalvelu.
Tämä vihreän siirtymän tuoma (kuviteltu) talouskasvuhan se onkin juuri vaarallinen kok+vihr yhdistelmässä. Kokoomuksen ylimieliset pamput saadaan uskomaan, että tässä se on talouden tulevaisuus. Mutta kun investoinnit vihreään siirtymään on tehty (2035 mennessä?), ei se enää mitään kasvua tuota jos mitään muutakaan… Kukaan ei varmana tiedä, kunhan arvaillaan. Kovin on lyhytnäköistä siihen nähden, että metsätalous ja -teollisuus on ollut hyvinvoinnin perusta koko itsenäisyyden ajan.
tamperelainen – kyllä, karmaiseva skenaario on, että Orpo ottaa vihreät hallitukseen saadakseen ”viherleiman”. Vihreät ajavat vihreää politiikkaa yhtä häikäilemättömästi kuin suojelujärjestöt omaa asiaansa…ja lähtevät kyllä hallitukseen, jos päästetään, koska ymmärtävät, että se on ainoa keino saada lisää suojelua.
Vihreät tuhosi kannatuksensa vihreällä katastrofilla ja keskusta sillä, ettei pystynyt suitsimaan ilmastopaniikkia, vaikka Taalas olisi ollut asiapuolella tukena.
Mitä luulette? Äänestetäänkö vuoden 2023 luontokuvaksi vihreiden kannatustolppa?
Kiitos AJ, termit eivät olleetkaan vakiintuneet 🙂 Nyt ollaan määritelmissä lähempänä ymmärrettävää ja oikeaa nielua. Aikaisemmin hiilinieluna puhuttiin myös metsiin varastoitunutta hiilivarastoa, eli hiilivaraston ja nielun jako on selkiytynyt, mikä hyvä. Yksinkertaistettuna metsien (metsämaan) hiilinielu on hiilivaraston kasvu. Liekö sitten nyt vain poliittisesti tarkoituksenmukaista.
Mutta kaikki tyynni metsien käyttö ei tunnukaan olevan Ollikaisen puheissakaan enää niin pannassa kuin vähän aikaa sitten.
Nyt on Panulla puurot ja vellit sekaisin ” Hiilinielut ovat prosesseja, aktiviteetteja tai mekanismeja, jotka poistavat hiilidioksidipäästöjä(United Nations 1992)” Panu kuvasi hiilitaseen, joka on eri asia. Kivaa hämmentää vakiintuneita termejä ja aiheuttaa tahallisia väärinymmärryksiä.
Kun tuo ”faktan tarkastus” on niin muotia, niin miksei vallipuheista tehdä seuraavaa faktan tarkastusta:
– Hiilinielu on sama kuin metsiin sitoutuva hiili+sinne varastoitunut hiili
Onko hiilinielu romahtanut? Ei ole – metsien kokonaishiilivaranto kasvaa joka vuosi noin 10 milj. puukuutiota. Hiilivaraston kasvu on hiukan hidastunut.
Anteeksi epätäsmälliset luvut, mutta en jaksanut nyt tarkkoja oikeita tarkastaa eikä se ole faktavirheen kannalta olennaista.
Todellakin kuten tuolla edellä todisteltiin, Taalas on fiksu. Hyvin selkeästi sanoi, ettei Nasa MITTAUSTULOKSEN ja laskelmien välillä ole mitään ristiriitaa. Päinvastoin kuin Ollikaisen joukot, luottaa enemmän mittauksiin kuin malleihin, eikä yritä todistella mittaustuloksia virheellisiksi. Tosin tasapuolisuuden vuoksi täytyy sanoa, että Ollikaisenkin viime esiintyminen pyrki jonkinlaiseen maltillisuuteen kannanotoissa hakkuisiin.
AJ anteeksi hiukan pelkistävä lausunto. Jonkin verran myös solujen lisääntymistä pituuskasvun aikana tapahtuu, mutta valtaosin kasvu perustuu jo silmussa olleiden solujen kasvuun. Lähteenä, mitä yliopiston kasvifysiologian luennoilla opittu.
”Päätesilmut syntyy syyskesästä ja keväällä solukoissa solunjakautuminen.” Kaapolla kasvifysiologia vähän hakusessa? Päätesilmuissa on jo kaikki solut. Keväällä tapahtuu vain solujen koon kasvua. Siksi edellinen vuosi määrittää seuraavan vuoden kasvun osittain. Toisen osuus tulee alkukesän kasvuolosuhteista, kuinka isoiksi solut venyvät. Sen sijaan paksuuskasvua tapahtuu läpi kasvukauden myös uusien solujen kautta.
Juurten kasvua tapahtuu myöhäiseen syksyyn lehtipuilla. Verson kasvu tuottaa juurten kasvua edistävää hormonia. Siksi havupuiden juurten kasvu on vähäisempää syksyllä.