Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Se on kyllä semantiikkaa ja nollasummapeliä, kuka oikeasti maksaa eläkkeet. Varat eläkkeisiin tulee kansantuotteesta. Se miten se sitten jaetaan eri osien suhteen (palkansaajakorvaukset ml. eläkemaksut, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo jne.) on sitten sopimuskysymys. Eli kulkeeko eläkkeet verojärjestelmän kautta valtion rahoittamana vai suoraan palkansaajakorvauksina, ei vaikuta bruttokansantuotteen suuruuteen. Valtio toimii vain tasaajana verojen kautta. Ja edelleen valtiolle jäisi omien työntekijöiden eläkkeistä huolehtiminen. Tietysti vaihtoehto, että jokainen huolehtii palkastaan omasta eläkkeestään. Tuskin sitä haluaa muut kuin vaurain kymmenes kansasta.
”Toisekseen työmarkkinajärjestöjen ei kuuluisi ohjata valtiontaloutta niin kuin nyt on tapahtumassa.” Hiukan täsmennystä…Miten työmarkkinajärjestöt pääsevät ohjaamaan valtiontaloutta?
Hallituksen roolia Suomen talouteen liioitellaan. Kuten Korkman taas eilen viisaasti kirjoitti markkinatalous on johtanut ihmiskunnan vaurastumiseen. Markkinatalous taas Adam Smithin ajatuksin perustuu vaihdantaan markkinoilla, jossa kaikki ajavat omaa etuaan. Toimiakseen tarvitaan myös kilpailua. Yhteiskunta (hallitus) pystyy lähinnä vaikuttamaan kilpailuun ja siihenkin pääasiassa epäsuotuisasti. Suomen talouden nousut ja laskut ovat lähes täysin riippumattomia hallituksen toimista.
Sen sijaan valtiontalous on riippuvainen hallituksen toimista ja ainoa todellinen keino valtiontalouden säätelyyn on verotuksen säätely, joka taas sekin voi sitten vaikuttaa kilpailuun yleensä vapaata kilpailua sekoittaen eli haitallisesti.
Valtion tehtävähän ei ole tukea markkinataloutta, vaan luoda ne palvelut, joille ei ole toimivia markkinoita (maksajia), kuten yleisinfra, peruskoulutus ja sosiaali- ja terveyspalvelut on katsottu tällaisiksi. Muutoin valtion pitäisi pysyä markkinoiden ohjailusta sivussa. Sitä on myös työmarkkinoiden säätely muussa tarkoituksessa kuin perusoikeuksien turvaamiseksi, joita Suomen perustuslain mukaan on mm. oikeus riippumattomaan toimeentuloon.
Verotus on nyt ainakin tuloverotuksen osalta selkeästi kevyempää kuin 80- ja 90-luvuilla ja silloinkin pärjättiin, joten en kovin vielä hirsipuita rakentelisi verotuksen kovuuden vuoksi. Se että suurituloiset häipyy, johtuu siitä, etteivät he tarvitse yhteiskunnan palveluita, koska pystyvät ne itse ostamaan. Tämäkin vapaata kilpailua.
Kapitalistin pahimmat painajaisethan ovat kaskun mukaan: painajainen no 2 = sosialismi toteutuu; painajainen no 1= vapaa kilpailu toteutuu.
Ei ole Tolopainen käyttänyt julkisia. Ensin pitää ohittaa terveyskeskuksen vaihde, sitten terveyskeskuksen hoitaja, sitten terveyskeskuksen yleislääkäri ja sitten sote-alueen erikoislääkäri…jos onnistuu. Sitten lopuksi nökötetään kuoleman rajalle jonossa. Sehän oli sote-uudistuksen tavoite, joka onnistui kohdallani (siis 40 v sitten), että nopea oikea-aikainen ja oikein kohdennettu hoito, niin ei sen koommin tarvitse asian kanssa lääkärissä käydä. Ja kunto vaan kasvaa iän myötä, kun on aikaa metsätöihin ja oman kunnon hoitoon.
Kyllä tällä palstalla kirjoittelijat ja kulloisetkin hallitusten intomieliset kehujat voi katsella peiliin, kun 30-40 vuodessa toimiva terveydenhuoltojärjestelmä saatu ajettua alas. Itse joskus nuorempana 80- ja 90-luvulla kun jouduin terveydenhuoltopalveluiden käyttäjäksi, niin kyllä pelasi. Ei muuta kuin soitteli suoraan yliopistosairaalan tohtoreille ja parissa viikossa ole leikkauksessa melkein ilmaiseksi. Nyt on ainakin 4-5 porrasta välissä ennen kuin löytyy joku, joka uskoo, että olet vakavasti sairas.
Jos tällaista romutusoperaatiota tieten yrittäisi, niin ei tässä ajassa edes onnistuisi. Mutta ymmärtämättömät hoitavat sen käden käänteessä periaatteella ”eihän tämä koske minua, niin mitä väliä”.
<p>Niin lähti tapansa mukaan laukalle tämä ketju. Toivottavasti aloittaja osaa poimia itseään hyödyttävät neuvot, jos niitä sellaisiksi voi nimittää.</p>
<p>Oma ohjeeni kysyjälle on ”Älä hättäile”. Kyllä ne puut siellä pysyy. Tee lepistä ja muista lehtipuista vähitellen polttopuuta sitä myöten kun jaksat ja tarvitset. Helppoa hommaa, kun käytännössä vain kaataminen, pätkiminen ja pilkkominen. Kannattaa aloittaa suuremmista puista, niin polttopuuta riittää maailman tappiin, kun pienemmät jatkaa kasvuaan. Tietysti jos haluaa ”siistiä” jonkin nurkan, voi toimia päinvastoin, eli kaataa pienimpiä. Isot havupuut mukaan lukien lehtikuuset antaisin olla maisemaa koristamassa.</p>
Talouslaskelmia on vaikea tehdä ilman tarkkaa tietoa omistajan preferensseistä ja muusta tilanteesta, koska yleiset talousmallit huonosti sopivat tavallisen ihmisen tavoitteisiin. Siksi lähtökohtana helpostikin tehdään päätökset ns. ”hyvän metsänhoidon” periaattein, eli kasvava terve metsä. Jos uudistamisen jälkeen ei jää mitään käteen, eli uudistamiskulut ylittää hakkuutulot, niin ei kannata uudistaa.
Kitumaat on kuin RKP – vaa’ankieliasemassa. Kitumaa rajaukset on vaihtuneet vuosien saatossa, eikä vain AJ:n mainitseman ojituksen tai muiden metsäparannustöiden vuoksi. Metsähallituksella on merkittävä osa kitumaista ja niiden rajauksia on muutettu mm. kasvumallien tarkentumisen myötä sekä kartoitustarkkuuden muuttuessa. Sitten kun kitumaa siirretään metsämaaksi, sen laskennallinen kasvu pomppaa…ja päin vastoin. Eli se mihin piirretään kitumaan ja metsämaan sekä toisaalta joutomaan ja kitumaan (puustoinen suo muuttuu avosuoksi) on iso vaikutus valtakunnallisiin kasvulukuihin, koska rajakilometrejä on paljon.
Täytyy sanoa, että nyt en ymmärrä, mitä AJ haki ”kettu ja pihlajanmarjat” vertauksella. Siinähän kyse oli siitä, että kettu moitti marjat, kun ei itse niitä pystynyt tavoittamaan. Minulla kyllä on kaikki palvelukanavat halutessani käytettävissä, vaan ei tahdo löytyä niistä sellaista osaamista, jota tarvitsisin.
Metsäkeskuksen puolustukseksi julkisen hallinnon pöhöttymisestä täytyy kuitenkin todeta, että siellä taisi olla lähes 800 ihmistä töissä, kun 2012 aloitti. Nyt vajaa 600 ja siitäkin 100 saa lähdöt uutisten mukaan. Kuitenkin samaan aikaan on luotu metsään.fi ja metsävaratieto, johon kaikki toimijat pohjaa toimintaansa ja omat verkkopalvelunsa. Ei huonosti…vai?