Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset

Monimuotoisuuden kannalta kannatettavimpia ovat sopivaan maastonmuotoon jätetyt monikerroksiset eri puulajien ryhmät. Tulee huomioitua maisema sekä monimuotoisuus ja monikerroksisilla ryhmillä oikeassa kohdassa paremmat mahdollisuudet pysyä pystyssä. Oikeassa kohdassa suojaavat myös monimuotoisuuden kannalta arvokasta kenttäkerrosta. Ei kait sillä väliä vaikka muodostuisivatkin omaksi kuviokseen – yleensä koon vuoksi eivät.

Aina se raja jossain kulkee – ja kaikilla sama.

MT:ssä hyvä yliö Peltovuorelta Yliö: Metsien leimaaminen päästölähteeksi on perusteetonta ja vaikeuttaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä – Mielipide – Maaseudun Tulevaisuus

Ollaan siinä peruskysymyksessä, johon täälläkin sorrutaan – asian vatkaaminen ja käsitteiden kanssa sekoilu tai uudelleen määrittely kiihtyvällä vauhdilla ei muuta tosiasioita. Mitä useampi kokki, sitä somempi soppa.

Ei taida Visakallo olla tuolla merkitystä. Tuo perustuu hyvän metsänhoidon suosituksiin ja tuettavan kohteen tulee olla tämän mukainen. Siellä taitaa olla rajana 20 ylispuuta, jota suurempi määrä haittaa puuston kasvua. Paradoksaalista että ministeriö suunnittelee nyt niitä ”tulosperusteisia” tukia, joissa taas sitten kannustettaisiin jättöpuiden säästämiseen eli lisäämiseen?!?

Nyt kyllä täällä kirjoitellaan asioista, joilla harvalla jos kenelläkään kirjoittelijoista on riittävää tietoa. Kaukokartoituksella tuotettu tieto perustuu tarkkaan ja vähemmän tarkkaan mittaukseen/inventointiin. Käytössä yhtäaikaa monia menetelmiä, joista kutakin pyritään käyttämään siihen, missä ne ovat parhaimmillaan. Eri tarkoituksiin hiukan eri menetelmiä. Metsäkeskuksen aineisto tuotetaan laserkeilauksen, ilmakuvauksen ja maastokoealojen perusteella ja tarkennetaan paikoitellen eri tavoin saaduilla toteutustiedoilla. Näiden kombinaationa tuotetaan tilastollisin menetelmin paras mahdollinen kaukokartoituksella saatava tieto. Valitettavasti tieto pitää esittää paljolti vanhakantaisilla nykyisiin menetelmiin sopimattomilla tavoilla ja suureilla, että tämänkin palstan lukijat ymmärtävät, mitä ne tarkoittavat. Siksi tarkka mitattu tieto korvataan näistä johdetuilla kuviotiedoilla, jolloin luonnollisestikin tiedon tarkkuus kärsii hiukan. Ei myöskään ole rahoitusta kaikkein tarkimpiin mittausmenetelmiin sekä niissä voi tullaan myös muita rajoitteita.

Koska tulokset perustuvat tilastollisiin menetelmiin, ne ovat arvioita, kuten Korhonen ja Mehtätalo ovat todistaneet. Voivat kuviotasolla olla kuitenkin tarkempia kuin huonon arvioija, jonka senkin tulos perustuu arvioon, ellei mitata jokaisesta puusta useita eri tietoja (mm. pituus ja läpimitta eri korkeuksilta). Kasvukykyä tämäkään ei vielä kerro. Kasvukyvyn esittäminen on aina ennustamista ja voidaan tarkasti mitata vain jälkikäteen toteutuneesta kasvusta.