Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Metsikkö on ilmeisemmin sama asia kuin kuvio. Kuvio on metsäsuunnittelun termi ja metsikkö yleiskäsitteinen termi. Turvaudutaan metsälön osalta Wikipediaan: ” Metsälö on taloudellinen ja hallinnollinen käsite, jota käytetään saman omistajan hallussa olevien metsien tai muiden metsätalousmaiden muodostamista kokonaisuuksista. Metsälö voi koostua yhdestä tai useammasta kiinteistörekisteriin merkitystä tilasta.”
Leimikoita on metsätaloudessa kaikki hakkuualueet (korjuukohteet), siksi pitää erotella mistä hakkuusta on kyse.
PenttiAKH siis tarkoittaa, että jos kuvion kasvu kääntyy laskuun – alittaa siihen mennessä toteutuneen keskimääräisen vuosikasvun – jotain tarvitsisi tehdä. Vakiintunut käsitteistöhän on: metsälö=yksi yhtenäinen saman omistaja metsäalue; kuvio=nykyisin kaukokartoitusaikaan pääasiassa puustoltaan samanlainen yhtenäinen alue, jota voidaan metsänkäsittelyssä käsitellä yhtenäisellä tavalla (käsittelykuvio). Metsikkö on hiukan epämääräinen. Voi joskus tarkoittaa kuviota ja joskus metsälöä. Koska PenttiAKH totesi, ettei metsikössä voi olla suuria alueita, jotka alittaa keskikasvun, rinnastin sen kommentissani metsälöön, jossa toki ei voi joka kuvio ylittää keskiarvoa kasvultaan.
”talousmetsässä ei saisi olla kovin isoja sellaisia alueita, että vuosikasvu alittaa metsikön keskiarvokasvun.” Pentti AKH:n ajatukseen sisältyy sisäinen ristiriita – jos kaikkialla ylitetään keskikasvu, niin se johtaa eksponentiaaliseen kasvun lisäykseen. Kaikkialla ei voi ylittää keskiarvoa. Kasvatustoimenpiteillä ja harvennuksilla pitää pyrkiä siihen, että toimenpiteen aiheuttaman shokin jälkeen kasvu ylittää toimenpidettä edeltävän kasvun. Uudistushakkuun ajoitus on taas valinta ja arvokysymys – kuinka nopeasti ja millaisena haluaa realisoida kasvatuksen tulokset, ellei metsikköä uhkaa mikään bioottinen tuho
Metsänkasvatusta pitää aina ajatella metsälötasolla. Kuviokohtainen laskenta johtaa siihen samaan lopputulokseen kuin toimintolaskenta: jos laskee yhden mutterin vaihdon kannattavuutta, päätyy tulokseen, ettei sitä kannata uusia, vaikka seurauksena auto hajoaa. Joka kohta ei voi metsälössä olla koko ajan yhtä tuottava, eli täyttää tiettyä tuottavuusvaatimusta. Tämä kuviokohtainen laskenta on näiden metsätalouden laskelmien suurin heikkous, joka tulee hyvin havainnollistettua, jos tekee laskelmia suuremmille alueille. Mitä suuremmalle alueelle laskelmat tehdään, sitä helpompi on tehdä siitä kannattavaa määritettyjen rajoitteiden puitteissa.
Tuottovaatimus pitää tarkastella suuremmalla alueella. Yksityismetsätaloudessa metsälö tai metsänomistajan koko metsäomaisuus on järkevä taso.
Sama havainto Nostokoukun kanssa noista keskustelijoista – ei kait kukaan niille maksa noista lausunnoista??? Ainoita kuuntelemisen arvoisia kommentoijia on Ylen paikalliset kirjeenvaihtajat – tästä pitää nostaa hattua, Ylelle, että he osaavat hommansa. Muuten noiden ”asiantuntijoiden” kaava on sama kuin näiden ilmastonmuutosasiantuntijoiden – mitä enemmän huolta saa nostatettua, sitä enemmän työtä ja rahaa tiedossa huolen edelleen nostattamiseksi. ”Vastustan kaikkea pahaa ja kannatan kaikkea hyvää – nyt vain pitäisi päättää, mikä on hyvää ja mikä pahaa.”
Tuo ”kylän kerma” määrittyi ja määrittyy edelleen sillä, kenellä on valtaa suhteessa muihin niin, että sitä voi vielä tarvittaessa käyttää. Portsarikin on omassa valtakunnassaan kuningas. Ei ole mitään tekemistä minkään koulutuksen tai osaamisvaatimusten kanssa.
Suorittavaa työtä on monenlaista. Digitalisaatio on poistanut pankkitoimihenkilöiden ja verovirkailijoiden työn esimerkiksi.
Nostokoukku on ymmärtänyt väärin – tekoäly vie suorittavan työn työpaikkoja ja painopiste siirtyy korkeasti koulutettuihin tehtäviin, joissa tekoälyä koodataan ja kehitetään liike-elämän tarpeisiin. Tekoäly syö ensin suorittavaa työtä. Tälläkin hetkellä tekoälyn hyödyntäminen on laajempaa alemman koulutustason töissä, mikä on hiukan yllättävää ja yleisestä käsityksestä poikkeavaa. Harha ehkä tulee siitä, että asiantuntijat puhuvat siitä enemmän. Jos koodarit käyttävätkin tekoälyä, niin koodaaminen on suorittavaa työtä.
Kallelle toivon, että sitten viime metreillä hoitajana on se kuvitteellinen hoitaja, jolle kuvitteellisesti maksetaan liian suurta palkkaa. Vaihtoehtona tietysti se yksityisen sektorin hoitopaikka, joka maksaa kolme kertaa Kallen eläke.
Höpö höpö, kun ei selkeitä lukuja ymmärretä. Julkista taloutta ”rasitti” 1980-1989 keskimäärin 598 000 työntekijää (yksityinen sektori 1 431 000). 2023 julkista sektoria ”rasitti” 525 000, eli laskua 73 000, kun samaan aikaan yksityinen sektori kasvoi 336 000 työntekijää (1 767 000).
Metsähallitus on uusimuotoinen liikelaitos. Mielenkiintoista onkin, luetaanko Metsähallituksen väki kokonaan valtion tilastoinnissa yksityiseen sektoriin vai erotellaanko osakeyhtiöiden väki. Oli miten oli Metsähallituksen porukasta (1125htv) ei mikään viisari värähdä noissa kokonaisluvuissa, mutta noista syntynee se ero tilastokeskuksen ja valtiokonttorin lukuihin.