Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
AJ:llä aika sinisilmäinen kuva journalismista. Nimimerkillä kokemusta, toimittajalla on usein ennakkoon käsikirjoitus, jota tukemaan hän käyttää keräämäänsä materiaalia. Sopivasti joitain osia jättämällä pois tai muuttamalla järjestystä asia saa aivan toisen käänteen kuin haastateltava on kertonut. Televisiossa ja radiossa tähän ei voi vaikuttaa. Kerran telkassa tuli kaksi kuvattua pätkää eri järjestyksessä kuin ne oli kuvattu. Lähetyksestä sai sen käsityksen, että kommentit olivat yhteydessä toisiinsa, vaikkei näin ollut.
Painettuun mediaan pitää erikseen vaatia, että saa tekstin tarkastettavaksi, ja tällöinkin oikeastaan voi korjata vain selvät asiavirheet – käsikirjoitus ei muutu. Parhaan painetun median jutun saa kirjoittamalla sen lähes valmiiksi itse, jolloin ”käsikirjoitus” tulee toimittajalle annettuna. Toimittaja vain höystää juttua.
Nämä siis perustuvat omiin kokemuksiin.
Näyttää perintövero- ja lahjaverotaulukot menevän samalla askelluksella ja marginaalin veroprosentti joka kynnyksellä lahjaverossa 1% enemmän. Siihen 5000 verottoman hyötyyn vaikuttaa sitten lahjan/perinnön suuruus, koska mitä suurempi omaisuus, sen pienemmäksi sen merkitys hiipuu tuon prosentin eron vuoksi. Tosin jos lahjasta ehtii nauttia pitempään, verovapaan osuus on aina 5000/3 vuotta.
Monta liikkuvaa tekijää optimoimiseksi.
Leppänen – Joo ei se lahjaveron ja perintöveron ero ole kuin prosenttiyksikkö.
Lahja katsotaan aina ennakkoperinnöksi, jos lahjan saamisen ja antajan kuoleman välillä on alle 3 vuotta
Visakallo – niin ymmärsin, että keskusteluketjussa olisi kyse siitä, millä metsäTALOUDELLISILLA perusteilla kannattaa aloituksessa kerrottuja hintoja maksaa – vastaus on: ei millään.
Peksi – siis oliko oikeasti kyse ennakkoperinnöstä? Maatalouden harjoittaminen maatilan sukupolvenvaihdoksessa tarjoaa näköjään juuri noita etuja pelkkään metsätilaan nähden.
Hienosti taablattu.
Jaa…ostin vielä vajaa kymmenen vuotta sitten Etelä-Karjalasta hyvää metsää parin tonnin hehtaarihinnalla. Puun arvo ei ole nelinkertaistunut ja metsätalouden uhkatekijät ovat moninkertaistuneet. En kyllä keksi rationaalista syytä hinnan nousulle muuta kuin tässä välissä korot oli hyvin alhaalla. Sekin on kohta korjattu samalle tasolle takaisin.
Jos yhdistää tuon suunnitelmallisuuden ja kestävyyden periaatteet, niin suunnitelma pitää tehdä kuviokohtaisen suunnitelman (kuvion puuston tilanne) mukaan. Varsinaista sapluunaa tai laskennallista suunnitetta ei keskusteluketjussa kerrotuilla tiedoilla voi tehdä…arvailla voi. 10 vuoden suunnitelma tulee helposti katsomalla realisoitavissa olevat hakkuut 10 vuoden kuluessa ja luvun voi jakaa tasaisesti vuosille, koska 10 v sisällä kuvion optimikäsittelyaikaa voi huoletta siirtää eteen- tai taaksepäin.
Kestävän metsätalouden perusta on:
1. Harvennukset ajallaan, kun metsän kasvu ja terveys sen vaatii. Vuosi sinne tänne ei haittaa.
2. Uudistushakkuita voi tehdä, kun isännän kukkaro vaatii. Jopa vuosikymmen sinne tai tänne ei haittaa, jos metsä terve.
Suunnite sitten löytyy tienvarresta pinosta. Turhaa sitä on laskeskella tai ainakaan laskelmien mukaan lähteä toteuttamaan.
Metsävähennys on sellainen, että 60% metsätilan kauppasummasta saa hakkuiden yhteydessä puun myyntituloja verotta eli ilman pääomatulon veroa.
Metsälahjavähennys on taas uusi vähennysmuoto, jossa lahjan saaja saa lahjaveron verran hakkuiden yhteydessä puun myyntituloja verotta eli ilman pääomatulon veroa. Tässä linkki metsälahjavähennys laskuriin Metsälahjavähennyslaskuri (metsakeskus.fi)
Joo muiden kokemuksella voi mennä pahasti pieleen, jos lähtötilanne onkin eri. Mutta jotain periaatteita: perintö (ennakkoperintö) rintaperillisille on parempi kuin lahja; osuuksien vaihdot kauppana, niin saa metsävähennyksen. Nämä perustuu omiin kokemuksiin.