Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Olen kyllä ollut vähän sitä mieltä, että hankintahakkaajat moottorisahatyössä voisi vapauttaa kantokäsittelyvelvoitteesta ja tehdä siitä vapaaehtoista. Satunnaiselle hankintahakkaajalle melkoinen showstopperi, kun paras aika muuten sellaiseen pieneen hankintahakkuuseen olisi syys-lokakuu ja tahtoo olla, ettei eteläisemmässä Suomessa lain ehdot tuolloin vielä täyty. Meitä hankintahakkuita tekeviä on niin vähän, ettei niillä torjunnoilla juurikääpäongelmaa poisteta. Kukin omalla harkinnallaan ja riskillään, kunhan ei hakkaa naapurin rajalla, että juuriyhteyksien kautta pääsee leviämään naapurin metsään.
Kyllä ilmastollakin on vaikutusta ja se on jo hiukan erilainen Lapissa. Esim. runsaat sulamisvedet ylhäältä rinteestä pitää pohjoisessa kauemmin rinteen kosteana, jolloin siihen alkaa muodostua kunttaa. Paksu kuntta eloperäisenä aineksena taas pidättää vettä. Tämä yhdessä vähäisemmän puuston kanssa edistää rinteiden soistumista. Toki valumaesteillä on merkityksensä, muttei selitä sitä, että esim. äskettäin otsikoissa olleella Aalistunturilla on suota lähes 150 metriä varsinaisen jänkän yläpuolella ja rinne laskee yhtämittaisesti suolle päin.
Keski-Euroopassa alavilla alueilla (esim. Puola ja Alankomaat) peltoalueilla ojien varsilla olevilla pajukoilla on ratkaiseva merkitys vesitaloudelle. Iso osa Puolan pohjoisosista on merenpinnan alapuolella ja Hollantilaisten satoja vuosia sitten tuomalla viljelytekniikalla maat saadaan pidettyä viljelykunnossa.
Nämähän on nämä erilaiset kelkka-, mönkijä- ja moottoripyöräreitit sekä myös metsiin tehty huvitteluun tarkoitetut sähköpyöräreitit niitä aivan välttämättömimpiä ilmastomuutoksen ehkäisemäksi <sarkastinen huomautus>. PS. sähköpyörä hyötykäytössä auton korvaajana ja vanhemman väen liikuttajana hyvä keksintö.
Jos se on tuo vihreä linja, niin näyttää meillä päin menevän pikiteitä pitkin. Kyseinen pikitie ennestään mäkisenä ja mutkittelevana sekä hyväkuntoisena motoristien suosiossa. Nätisti käyttäytyvät, kun oikeasti vaarallisia paikkoja useita.
Tähänhän voi jokainen myös vaikuttaa kuluttajapuolella – ei valitse tuuli- eikä aurinkoenergiaa sähkön energialähteeksi sähkösopimuksissaan. Ei kysyntää, niin ei kannata rakentaa. Nyt vaan on saatu väki uskomaan, että on niin ökölökistä että… Sitten voikin hyvällä omalla tunnolla ajella sähkövempaimilla ihmettelemään hakkuiden tuhoja ja puupeltoja.
Kaikesta sitä ongelma saadaankin. Kun taas viime viikon raivasin, niin totesin, että raivauksen jälkeenkin joka hehtaarille jäi 5-8 puulajia: aina on ainakin kuusta, mäntyä, hieskoivua, rauduskoivua ja pihlajaa. Lähes aina myös harmaaleppää, tuomea ja raitaa. Haapaa on hiukan harvemmassa. Sama tilanne on ympäröivissä vanhemmissa kasvatusmetsissä. Lähinnä yksilajista metsää päästään vain synkissä kuusikoissa, mutta kyllä niissäkin on joka hehtaarilla ainakin koivua ja pihlajaa sekä yleensä tuomea ja leppää. Ei meidän nurkilla sekametsää estä minkäänlainen sahan kanssa heiluva työhullukaan.
Sehän on selvää: kun metsä PALAA, se on ok, mutta kun metsää POLTETAAN, se ei ole ok. Ympäristöväen mielestä kaikki muu maailman väestö on vaaraksi luonnolle. Siksi fanaattisemmat eivät tee lapsiakaan, vaikka jokainen sukupolvi vuorollaan vastaa omasta luontovaikutuksestaan. Eli ns. ympäristösuojelija ei tee omaa vaikutustaan luontoon yhtään pienemmäksi ilman lapsia, mutta jättämällä sähköskuutin parkkiin voi vähän vaikuttaa.
Tämä on jännä tämä ajatuskulku siitä, kuka maksaa eläkkeet. Kun raha on kerran vaihtanut omistajaa, niin vain se pystyy sen laittamaan eteenpäin. Eli jollain ”ansaintalogiikalla” raha vaihtaa omistajaa (esim. yrityksiltä valtiolle) ja kulloinkin maksaja on se, jolla rahat on. Täällä kuulutetulla logiikalla ”Valtion ja kuntien työntekijöiden palkat ja eläkkeet maksaa joka tapauksessa yksityinen sektori.” julkisen puolen työntekijöiden kauppaostoksetkin maksaa tämä mystinen ”yksityinen sektori” – näkis vaan yritysjohtajat kassalla maksamassa toisten ostoksia.
Puolustelematta millään tavoin Purran kirjoituksia, kun kaikki rasismiin viittaava on etovaa, Purra kuitenkin ensi kommenteissaan kertoi motiivin ”oli turhautunut”. Kuulostaa mitättömältä motiivilta, mutta joidenkin sosiologien mukaan äärikirjoittelu on juuri paljolti peräisin siltä kansanosalta, joka on turhautunut ja kokee, ettei ole vaikutusvaltaa omiin elinolosuhteisiinsa. Tällaiset kirjoitukset on ainoa keino saada äänensä kuuluville, vaikkei se mihinkään vaikuttaisikaan. Tästä syystä olisikin tärkeää, että kaikenlaisia näkemyksiä kuultaisiin, koska se vähentää ääriajattelua.
<p>”kumpi on luontoarvoiltaan monipuolisempi, peltona viljelty lehto, vaiko sama alue peltoviljelyn jälkeen metsitettynä?”</p><p>Monipuolisuutta luo vaihtelu ja tätä mielestäni S. Vuokkokin yrittää kertoa. Kun tuossa Vuoksen varrella metsitettiin peltoja, jotka vaihteli alueelle tyypillisesti hiekka-, savi- ja turvemaan lakuista, joista osa ollut karjalaitumena. Viljavuus- ja maalajikartan mukaan valittiin mäntyä, koivua kuusta ja lehtikuusta, niin vot olipa monimuotoisuusvaiheita ennen kuin alkoi varsinaiseksi metsämaaksi muuttua. Ei vielä kolmen kymmenen vuoden jälkeenkään ole aivan tyypillinen metsän aluskasvillisuus. Alueella ramppasi jos jonkinlaista perhos- ja kasvitutkijaa ihmettelemässä lajeja, joita ei paljoa tavata normaalisti sen paremmin luonnonmetsissä, talousmetsissä kuin pelloillakaan.</p>