Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Käveleminen (marssi) on tutkitusti fysiologisesti raskaampaa liikuntaa, johtuen siitä, että se ei hyödynnä tukielimistön kimmoisuutta ja valmista liike-energiaa. Se tarkoittaa sitä, että lenkkareilla hankittu juoksunopeus ei tuo etua marssilla. Ja kun kävely maastossa (esim. metsällä, metsätöissä, marjassa yms.) on vähentynyt, niin marssikunto on heikentynyt. Ei siis kerro kunnosta vaan marssikunnosta ja juoksukunnosta.
Uintikunto onkin hyväksi, koska se heijastelee keskivartalon kuntoa, mikä on avain myös juoksuun ja hiihtoon. Itse voin vastata tähän kysymykseen ”Jaksatko uida 300m” kuten yksi sotaveteraani kysymykseen ”Jaksatko kävellä 800m?” – veteraani vastasi ”Kyllä sitä aina päivän jaksaa kävellä”
Jo 80-luvulla erikoisjoukkojen komppaniapäällikkö sanoi, että cooperin testitulosten paraneminen on kääntäen verrannollinen marssikestävyyteen, eli cooper-tulokset lenkkitossut jalassa oli kasvanut toistakymmentä vuotta ja samaan aikaa marssikestävyys heikentynyt. Eli vähän painoa päälle, maihinnousukengät jalkaan ja maasto-olosuhteisiin niin alkaa painaa.
”Minä olen luullut, että ampumataidolla olisi merkitystä.” ampumataito on huipputasolla korvien välissä – jokainen osaa teknisesti ampua keskelle
Kyllä voi meidän järvestäkin…kunhan koukkaa pinnalla olevan mönjän alta tai eri kohdasta. Ei vedessä mitään vikaa.
Meilläpäin Uudellamaalla tuo noki tulee joka vuosi siinä vaiheessa, kun lumet jään päältä on sulanut ja sadevedet jään päällä painuu avantoihin. Tuo tekee myös verkkoavannot petollisiksi, kun aurinko ottaa hyvin tuohon mustaan ja sulattaa avantoa nopeasti suuremmaksi. Joskus tulee jopa sivuavantoja verkkoavannon viereen, kun joku mönjäkierre jää pyörimään avannon viereen kasatun jääröykkiön taakse.
Hämmästytti, että ihan viralliset tahot (pelastuslaitos) alkoivat tuota jonain ympäristökatastrofina uutisoimaan ja tutkimaan mönjää. Onhan siinä varmaan kaikenlaista tavaraa, mitä taivaalta tulee.
Kaiken maailman tietäjiä niitä onkin – oikeen lehtiin kirjoitetaan ”Jään läpi tunkee jotain mustaa mönjää.” Kuten kaikki keväällä jäillä verkolla kulkijat täällä etelässä tietävät ja SYKEn tutkija (Knuutinen) kirjoitti X:ssä, kyse on aivan tavallisesta ilmiöstä, jossa suunta on aivan toiseen suuntaan. Se musta mönjä on sateiden mukana alas tullutta nokea (mustaa hiiltä) joka sitten virtaa kaikkiin avantoihin ja railoihin ja jää sitten siihen ”mönjäksi”. Tätä moskaa on joka kevät verkkoavannoissa viimeisillä jäillä. Tänä vuonna kyllä erityisen paljon jostain syystä. Varmaan nämä viime päivien sateet on puhdistanut ilman niin hyvin, että tuli enemmän kerralla alas.
Taisi olla edellinenkin metsäteollisuuden lakko lahja teollisuudelle, niin ei tarvinnut lomauttaa. Mikähän on tämän hetken todellinen tilanne…tietävät vain tehdaspamput…
Eräs maahanmuuttaja tiivisti vuosia sitten vaaleihin perustuvan edustuksellisen demokratian hyvin. Toimittaja kysyi, etteikö nyt kannata äänestää maahanmuuttajaa kunnanvaltuustoon, kun heitä on paljon ehdolla. Kaveri vastasi ”Ei mitä hyöty. Se nähty, kun pääse sinne, aja vain oma etu.” Tuntuu pätevän kantaväestöönkin ja ehkä siksi vaalipuheet ja teot eivät aina käy yksiin, kun vallanpitäjän näkövinkkelistä asiat näyttäytyvät toisin.
Ollaan ihan perusasioiden äärellä: onko systeemi ihmisiä varten vai ihmiset systeemiä varten. Pamautetaan terveydenhuoltopiste johonkin ja sitten ihmiset etsikööt itselleen paikan sopivasta kohdasta sen mukaan, miten arvelevat palvelua tarvitsevansa…vai toisinpäin???
Niin luulisi, mutta vaikka ei ole muuta maataloustuloa, pitää tehdä maatalouden veroilmoitus ja siinä sitten se verotetaan maatalouden tulona. Tällöin tulo jakautuu ansio- ja pääomatuloiksi maatalouden nettovarallisuuden (varat – velat) mukaan. Jos nettovarallisuus on pieni, pellon vuokratulo tulee verotetuksi ansiotulona. Kun nettovarallisuus on vain peltojen verotusarvo, niin iso osa on ansiotuloa. Nykyisellään ansiotulo on toki valtaosalle kevyemmin verotettua kuin pääomatulo, ellei katso sitä marginaaliprosentin mukaan.