Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Nyt Tolopaiselta alkaa pettää kontrolli kokonaan. Hoito- ja opetusalan suurimpia ongelmia on työvoiman karkaaminen yksityisen sektorin töihin.
Lomat on sitten vähän myytti. Julkisella puolella ei ole käytännössä lainkaan pekkasia, jotka joissakin yksityisissä työpaikoissa saa pitää vapaapäivinä. Pekkaset ja lomat yhteensä on saman verran kuin julkisen pitkät lomat.
Siitä olen samaa mieltä. että menot pitää sovittaa tuloihin ja jos tuloja (veroja) ei voi kasvattaa, ei menotkaan voi rajatta kasvaa. Pohjoismainen yhteiskuntamalli ei kuitenkaan kestä myöskään merkittävää julkisen sektorin alasajoa ilman vakavia seurauksia. Sixten Korkman kirjoitti hyvin tiistaina hesarissa kolumnissaan Suomen verotuksesta ja miten se liittyy meihin kaikkiin.
Odotetaan nyt pystyykö työmarkkinajärjestöt tarttumaan ehdotukseen luoda toimiva palkkamalli.
Mistä tämä Tolopaisen kauna julkista sektoria kohtaan poikii? Jäänyt joku virka saamatta. Älä huoli, tällaisia viranhaltijoille kostajia on maa täynnä. Jotkut oikein työkseen tehtailevat valituksia.
Typerää asettaa julkinen sektori ja yksityinen sektori vastakkain ja väittää, että yksityinen kustantaa julkisen. Julkinen edustaa yhteiskuntaa ja luo yksityiselle toimintaedellytyksiä kuten Tolopaisen mainitseman koulutuksen, joita ei markkinaehtoisesti pystyttäisi toteuttamaan.
Esitetyssä palkkamallissa ei erotella julkista ja yksityistä vaan vientiteollisuus ja muut.
Hallituksen esittämästä palkkamallista. Miksi jättää loistava idea puolitiehen. Mallista tulisi täydellinen, kun marjapoimijoiden annettaisiin sopia lääkäreiden palkat ja lääkärit sopisivat hitsareiden palkat ja it-insinöörit sopisivat hoitajien palkat ja metsurit sopisivat leipureiden palkat ja autonkuljettajat sopisivat metsäinssien palkat jne. Kyllä alkaisi löytyä palkkamalttia.
Ja apu löytyy onkelmaan kuin onkelmaan – vaikka auton korjaus halvemmalla ja nopeammin kuin huoltoaseman maksulliset palvelut 😉
Muutenkin maaseudun huoltsikat pitäisi julistaa unescon aineettomaksi kulttuuriperinnöksi siinä missä saunominenkin.
Taas meni sivuun luonnon monimuotoisuudesta, mutta monimuotoisuutta kuitenkin aakkosketjun jyrätessä.
Mutta tuo edellinen meni sivuun aiheesta – anteeksi. On näyttöä siitä, että uhanalaiseksi lajiksi saattaa päätyä vain siksi, että kartoittajat eivät ole löytäneet esiintymiä. Liito-oravia olikin vaikka kuinka paljon, kun alettiin todella kartoittamaan havaintoja. Länsi-Lapissa tutkija kirjoitteli lehteen, miten on löydetty x kpl uhanalaisen tikankontin esiintymiä. Kahvipöydässä lueteltiin heti lonkalta 3 kertaa enemmän tikankonttipaikkoja.
”Tänään viimeistä päivää 99 euroa!!!!” Tarkoittaa, että huomenna niitä saa 80 eurolla, kun kukaan ei niitä ostanutkaan ja kyseessä artikkeli, josta halutaan eroon.
”Julkisella puolella palkankorotukset pitäisi määräytyä valtion maksukyvyn mukaan ja se koskee etenkin isopalkkaisia virkamiehiä, joiden ylisuuret palkat ovat iso ongelma.” Jos valtio olisi yritys, se hinnoittelisi palvelunsa oikein. Yrittäjäkään ei ajelisi ilmaiseksi valtion kustantamilla teillä.
Valtion vertaaminen yritykseen on täysin hedelmätöntä, koska tarkoitus ja toimintaperiaatteet ovat aivan toiset.
Tuosta olen samaa mieltä, että joidenkin palkkojen tasoa ja tasoeroja hallinnonalojen välillä on vaikea ymmärtää. Tosin täytyy ymmärtää, että myös valtiolla tarvitaan osaavaa väkeä tai se kostautuu meille kaikille. Tällöin palkkataso pitää olla kokonaisuus huomioiden vastaavalla tasolla kuin samoissa tehtävissä yksityisellä. Ymmärrätte varmaan, jos korkeaa osaamista vaativaa työtä pitäisi tehdä siivoojan palkalla, niin ei tarvitse ihmetellä, jos asiat ei valtiolla suju.
Visakallolle – harva tietää taas, että ravintolassa vaaran vastuu siirtyy vasta nauttimisen jälkeen. Esimerkki: menet pikku hiprakassa tiskiltä hakemaan olutta ja palaat pöytääsi. Jos olut kaatuu matkalla, saat hakea ilmaiseksi uuden. Piti oikein ameriikkaan mennä itsekin, että tuon ystävällinen jenkki minulle opetti. Sama nimittäin pätee myös Suomessa.
Mielestäni koko ”taimikon laatu” on turha käsite. Metsän alkuvaiheen kehityksen onnistuminen katsotaan vasta ensiharvennusta ennen. Hyvinkin monenlaisesta taimikosta saa aivan hyvän nuoren metsän aikaiseksi oikealla käsittelyllä ja käytettävissä olevan puuston oikealla valinnalla. ”Taimikon huono laatu” heijastelee edelleen vanhanaikaista käsitystä täystiheästä yhden puulajin taimikosta.
Nostokoukku – Ihminen on osa luontoa, mutta sama tässä kuin monessa muussakin – kun ei asia meille kuulu, kumpi pärjää, niin parempi pysyä sivussa. Tässä kyseisessä tapauksessa ei oikein voi edes katsoa, että kumpikaan osapuoli olisi varsinaisesti hyötynyt ihmisen toiminnasta. Tosin metsäpeuroja on siirtoistutettu, mutta taitaa olla altavastaaja.