Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Kaiken maailman tietäjiä niitä onkin – oikeen lehtiin kirjoitetaan ”Jään läpi tunkee jotain mustaa mönjää.” Kuten kaikki keväällä jäillä verkolla kulkijat täällä etelässä tietävät ja SYKEn tutkija (Knuutinen) kirjoitti X:ssä, kyse on aivan tavallisesta ilmiöstä, jossa suunta on aivan toiseen suuntaan. Se musta mönjä on sateiden mukana alas tullutta nokea (mustaa hiiltä) joka sitten virtaa kaikkiin avantoihin ja railoihin ja jää sitten siihen ”mönjäksi”. Tätä moskaa on joka kevät verkkoavannoissa viimeisillä jäillä. Tänä vuonna kyllä erityisen paljon jostain syystä. Varmaan nämä viime päivien sateet on puhdistanut ilman niin hyvin, että tuli enemmän kerralla alas.
Taisi olla edellinenkin metsäteollisuuden lakko lahja teollisuudelle, niin ei tarvinnut lomauttaa. Mikähän on tämän hetken todellinen tilanne…tietävät vain tehdaspamput…
Eräs maahanmuuttaja tiivisti vuosia sitten vaaleihin perustuvan edustuksellisen demokratian hyvin. Toimittaja kysyi, etteikö nyt kannata äänestää maahanmuuttajaa kunnanvaltuustoon, kun heitä on paljon ehdolla. Kaveri vastasi ”Ei mitä hyöty. Se nähty, kun pääse sinne, aja vain oma etu.” Tuntuu pätevän kantaväestöönkin ja ehkä siksi vaalipuheet ja teot eivät aina käy yksiin, kun vallanpitäjän näkövinkkelistä asiat näyttäytyvät toisin.
Ollaan ihan perusasioiden äärellä: onko systeemi ihmisiä varten vai ihmiset systeemiä varten. Pamautetaan terveydenhuoltopiste johonkin ja sitten ihmiset etsikööt itselleen paikan sopivasta kohdasta sen mukaan, miten arvelevat palvelua tarvitsevansa…vai toisinpäin???
Niin luulisi, mutta vaikka ei ole muuta maataloustuloa, pitää tehdä maatalouden veroilmoitus ja siinä sitten se verotetaan maatalouden tulona. Tällöin tulo jakautuu ansio- ja pääomatuloiksi maatalouden nettovarallisuuden (varat – velat) mukaan. Jos nettovarallisuus on pieni, pellon vuokratulo tulee verotetuksi ansiotulona. Kun nettovarallisuus on vain peltojen verotusarvo, niin iso osa on ansiotuloa. Nykyisellään ansiotulo on toki valtaosalle kevyemmin verotettua kuin pääomatulo, ellei katso sitä marginaaliprosentin mukaan.
Kyllä mielenkiintoisinta on, kun pellon vuokraamisesta joutuu maksamaan ansiotuloveroa – se on kovaa työtä, kun pankkitilin saldon katsomiselle saadaan satojen eurojen hinta.
”Löysin sittenkin.” jeps, todellinen etsiminen olikin, mutta joo löytyvät. Kuten todettu taulukkomuotoinen tieto kannattaisi esittää taulukkomuodossa.
Ei näköjään aihetta, jonka tuoksinassa jotkut eivät alkaisi kohkaamaan suomi24 tasoista hölötystä????
Niin palvelu sinällään on aivan ainutlaatuinen ja loistava verrattuna tilanteeseen, ettei tällaista olisi. Lisäksi kiitollinen, että tällainen saadaan verovaroin kustannettua. Keskustelun aiheena taisi kuitenkin olla uudistus eli mitä mieltä uudesta versiosta? Ei niinkään itse palvelun hyödyllisyydestä.
Palvelua on varmaankin kehitetty kohti maallikkojen tapaa hahmottaa ja sitä kautta hyödyllisyys/käyttökelpoisuus vanhan ammattilaisen näkökulmasta ei ole parantunut. Edelleen kaipaisin pohjapinta-aloja, joiden mukaan kuitenkin harvennusmallit on tehty. Olisi tärkeä apu harvennusten ajoitukseen…tosin sillä varauksella, että luotettavuus on, mitä kaukokartoituksella voidaan saada.
Kyllä on joo palvelun päivitys, mutta hienollakaan autolla ei tee mitään, jos moottori puuttuu tai on viallinen. Virheelliset tiedot tulevat aiheuttamaan kaikenlaista harmia mm. metka-tukia haettaessa. Paha hakea nmh-tukea, jos tiedoissa alue on aukeaa…
Päivitykset kulkevat tiettävästi omaa latuaan, mutta jokin kätevä keino virheellisyyksien korjaukseen pitäisi olla. Aika monella kuviolla onkin ollut aikaisemmin huomio ”Tarkasta kuviotiedot” Mitäpä sitä tarkastamaan itselleen, kun tietää oikeat ja tietää, että palvelussa väärin.
Omasta mielestä tärkeä tieto ripoteltu liian hajalleen – vanha taulukkomuotoinen esitystapa sopi paremmin. Puutteena edelleen pohjapinta-alan puuttuminen kuviotiedoista.
Käytin microsoftin copilottia, joka käyttää ajantasaista tietoa internetistä. Taisin kysyä jotenkin ”Minkälainen on liito-oravakannan tilanne” Johdattelevat kysymykset johtaa sitä mukaileviin vastauksiin. Kun kysyit onko liito-orava vaarassa kuolla sukupuuttoon, tekoäly haki vastauksia, jossa esiintyy ”vaara” ”sukupuutto” ”kuolla”. Siis nämä kielimalleihin perustuvat tekoälyt hakevat sanoja, jotka esiintyvät kysymyksen mukaisessa kontekstissa ja todennäköisyyksiä noudattaen muodostavat lauseita – mikä sana todennäköisesti seuraa opetusmateriaalissa viimeistä sanaa?
Tekoälyn käytössä on tärkeää esittää kysymykset oikein, koska se tuottaa valmiin vastauksen, eikä hakutuloksia kuten google, joista sitten itse pitää päätellä vastaus.