<p>Niin kuin aikaisemmin kerrottu, ainoa oikea neliveto markkinoilta on Subaru, jossa on täyssynkronoitu neliveto koko ajan päällä, eli kaikki pyörät vetävät koko ajan samalla voimalla. Synkronoinnin pienet puutteet huomaa parkkihalleissa, joissa maalattu betonipinta – tyhjäkäynnilläkin jyrkästi kääntäessä renkaat vinkuu. Totta on, että renkaat kuluu kesällä nopeammin ja myös polttoaineenkulutuksessa kesällä mutkaisella tiellä nousua, kun ei se synkronointi kaikissa tilanteissa ole täydellinen.</p><p>Kuten aikaisemmin kirjoitin Subaru vien sinne asti kun maavara riittää (n 30cm kuorettumatonta lunta). Selvää on, jos lunta alkaa olla yli maavaran, ei löydy enää tarpeeksi pitoa. Samoin jos vierintävastus on jääkerroksen vuoksi suuri, niin pito ei riitä.</p>

<p>Niin talvella tarvitaan neliveto ja nastarenkaat, jos aikoo metsäteille. Neliveto on sitten muuta kuin hondan ns. nelivedot, joissa risteyksestä lähdettäessä kummasti vain etupyörät sutii ja takarenkaat ei edes pyöri, jos on liukasta. Subarulla pärjää, kun joka renkaassa sama voima koko ajan. 20-30 cm voi olla kuorettumatonta lunta tiellä ja vaivatta etenee.</p><p>Yksi tuttu aikanaan, kun oli niitä nastattomia talvirenkaita, oli pysäköinyt kuplansa vaaran päälle metsätiellä. Kun takaisin tielle, ihmetteli, missä auto. Siellä se oli notkon pohjalla, mutta onneksi tiellä, vaikka oli vaihde ja käsijarru päällä. Tuuli oli tehnyt rinteen kanssa tepposen.</p>

Se on kyllä semantiikkaa ja nollasummapeliä, kuka oikeasti maksaa eläkkeet. Varat eläkkeisiin tulee kansantuotteesta. Se miten se sitten jaetaan eri osien suhteen (palkansaajakorvaukset ml. eläkemaksut, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo jne.) on sitten sopimuskysymys. Eli kulkeeko eläkkeet verojärjestelmän kautta valtion rahoittamana vai suoraan palkansaajakorvauksina, ei vaikuta bruttokansantuotteen suuruuteen. Valtio toimii vain tasaajana verojen kautta. Ja edelleen valtiolle jäisi omien työntekijöiden eläkkeistä huolehtiminen. Tietysti vaihtoehto, että jokainen huolehtii palkastaan omasta eläkkeestään. Tuskin sitä haluaa muut kuin vaurain kymmenes kansasta.

Hallituksen roolia Suomen talouteen liioitellaan. Kuten Korkman taas eilen viisaasti kirjoitti markkinatalous on johtanut ihmiskunnan vaurastumiseen. Markkinatalous taas Adam Smithin ajatuksin perustuu vaihdantaan markkinoilla, jossa kaikki ajavat omaa etuaan. Toimiakseen tarvitaan myös kilpailua. Yhteiskunta (hallitus) pystyy lähinnä vaikuttamaan kilpailuun ja siihenkin pääasiassa epäsuotuisasti. Suomen talouden nousut ja laskut ovat lähes täysin riippumattomia hallituksen toimista.

Sen sijaan valtiontalous on riippuvainen hallituksen toimista ja ainoa todellinen keino valtiontalouden säätelyyn on verotuksen säätely, joka taas sekin voi sitten vaikuttaa kilpailuun yleensä vapaata kilpailua sekoittaen eli haitallisesti.

Valtion tehtävähän ei ole tukea markkinataloutta, vaan luoda ne palvelut, joille ei ole toimivia markkinoita (maksajia), kuten yleisinfra, peruskoulutus ja sosiaali- ja terveyspalvelut on katsottu tällaisiksi. Muutoin valtion pitäisi pysyä markkinoiden ohjailusta sivussa. Sitä on myös työmarkkinoiden säätely muussa tarkoituksessa kuin perusoikeuksien turvaamiseksi, joita Suomen perustuslain mukaan on mm. oikeus riippumattomaan toimeentuloon.

Verotus on nyt ainakin tuloverotuksen osalta selkeästi kevyempää kuin 80- ja 90-luvuilla ja silloinkin pärjättiin, joten en kovin vielä hirsipuita rakentelisi verotuksen kovuuden vuoksi. Se että suurituloiset häipyy, johtuu siitä, etteivät he tarvitse yhteiskunnan palveluita, koska pystyvät ne itse ostamaan. Tämäkin vapaata kilpailua.

Kapitalistin pahimmat painajaisethan ovat kaskun mukaan: painajainen no 2 = sosialismi toteutuu; painajainen no 1= vapaa kilpailu toteutuu.

Kyllä tällä palstalla kirjoittelijat ja kulloisetkin hallitusten intomieliset kehujat voi katsella peiliin, kun 30-40 vuodessa toimiva terveydenhuoltojärjestelmä saatu ajettua alas. Itse joskus nuorempana 80- ja 90-luvulla kun jouduin terveydenhuoltopalveluiden käyttäjäksi, niin kyllä pelasi. Ei muuta kuin soitteli suoraan yliopistosairaalan tohtoreille ja parissa viikossa ole leikkauksessa melkein ilmaiseksi. Nyt on ainakin 4-5 porrasta välissä ennen kuin löytyy joku, joka uskoo, että olet vakavasti sairas.

Jos tällaista romutusoperaatiota tieten yrittäisi, niin ei tässä ajassa edes onnistuisi. Mutta ymmärtämättömät hoitavat sen käden käänteessä periaatteella ”eihän tämä koske minua, niin mitä väliä”.