Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Jaa 35 v kaikenlaista takana ja viimeiset parikymmentä enemmän tai vähemmän tietotekniikan parissa. Etätyö sopii. Saa sovitettua päivään muitakin askareita, kuten lenkillä käynnin ja polttopuun teon. Mukava on keskellä päivää käydä talvella pieni hiihtolenkki eläkeukkojen seurassa vetämässä.
Oma havaintoni lähipiiristä, että parhaassa kunnossa vanhana ovat ukot, jotka ovat tehneet koko elämänsä jonkinlaista ulkotyötä, kuten rajamiehet ennen ja pientilalliset, joiden leipä ei ollut kovan urakoinnin takana (esim. eukko palkkatöissä). Ysikymppisenä vielä pyörivät rankasavotassa. Toimistotyöntekijän kohtalo on karumpi, ellei pysty ja muista muutoin pitää kunnosta huolta. Tähän etätyö tarjoaa ylivertaisen mahdollisuuden toimistolle raahautumisen sijaan. Muutama klapi kahvitauon lomassa auttaa kummasti taas jaksamaan.
Perko – näin tekoäly vastasi väiteeseesi ”Tekoälyssä ei ole yhtään niin tyhmää algoritmiä joka hörhöttäisi puujalkajutuille.”
Tekoälyssä on monenlaisia algoritmeja, ja niiden älykkyydessä on suuria eroja. Vaikka tekoäly voi olla erittäin kehittynyttä monilla alueilla, on olemassa myös yksinkertaisempia algoritmeja, jotka eivät ole kovin älykkäitä. Näitä voisi kutsua “tyhmiksi” algoritmeiksi.
Esimerkiksi suodatusalgoritmit voivat olla melko yksinkertaisia. Ne voivat esimerkiksi suodattaa sisältöä tiettyjen sääntöjen perusteella, mutta ne eivät välttämättä ymmärrä syvällisemmin sisällön merkitystä. Tällaiset algoritmit eivät ehkä osaisi hörhöttää puujalkajutuille, mutta ne voisivat kyllä suodattaa niitä pois.
Toisaalta on myös monimutkaisempia tekoälyalgoritmeja, jotka pystyvät ymmärtämään monimutkaisempia asioita ja tekemään älykkäitä päätöksiä. Näitä käytetään esimerkiksi kuvantunnistuksessa, luonnollisen kielen käsittelyssä ja monilla muilla alueilla.
Joka tapauksessa tekoäly ei itse syrji, mutta jos historiallinen data, josta se oppii, on vinoutunutta, on sitä myös lopputulos. Algoritmi ei osaa kaivaa datasta moraalisia normeja tai korjata vinoumia.
Joten vaikka tekoäly voi olla älykästä monilla alueilla, on myös olemassa “tyhmiä” algoritmeja, jotka eivät ymmärrä syvällisemmin asioita. Puujalkajutuille hörhöttäminen voi olla juuri sellainen tehtävä, johon yksinkertaisemmat algoritmit voisivat soveltua!
Tolopainen sotkee nyt johtajien palkkaussysteemin ja työntekijän palkan. Johtajille maksetaan olemisesta ja sitten, jos saavuttaa asetetut tavoitteet, siitä bonukset. Työntekijän oletetaan saavuttavan asetetut tavoitteet sovitulla palkalla. Jollei näin käy, aletaan etsimään uutta tekijää.
”Nyt aika on toinen ja nyt nämä edellä mainitut ovat itsestään selvyyksiä. ” Taitaa metsurimotokuski viettää kaiken aikansa moton kopissa – valitettavasti jos vähänkään seuraa maailmanmenoa, työsuhteen minimiehdot eivät ole itsestään selvyyksiä tämän päivän Suomessa. Ja kun niistä luistetaan, niin yritetään sitten siirtää rajaa lähemmäksi toteutunutta tilannetta eikä korjata puutteita.
Kävin katsomassa. Valitettavasti kuviotiedot on vain minun kohdallani ihan roskaa.
Nyt taitaa olla jo enempi kyse cannabiksen viljelystä kuin metsänkasvatuksesta, kun puhutaan asunto-osakkeista. Näitä ei varmaan metsäveroilmoituksessa ilmoitella??
Niin palataan peruskysymykseen:
Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. (Yhdistylaki 5§)
Metsänhoitoyhdistyksen oikeuteen harjoittaa taloudellista toimintaa sovelletaan, mitä yhdistyslain (503/1989) 5 §:ssä säädetään. (20.12.2013/1090) (Metsänhoitoyhdistylaki 1§ 2. mom)
…ja tarkoitus on tarjota JÄSENILLEEN palvelua. Jos palveluja myydään kenelle vain, aletaan olla harmailla vesillä.
Ihan turhaan yritetään keksiä uusia veroja. Sitä olen minäkin selvästi nykyisiä korkeammilla veroprosenteilla pienemmällä palkalla aikanaan maksanut talon ja siinä sivussa pitänyt 5 hengen perheen leivässä – eikä heikkoakaan. Ei muuta kuin tuloverot 90-luvun tasolle ja järkeä raha kylvämiseen kaiken maailman höyhötyksiin.
Tornalla on eri tavoitteet – sen tarkoitus on kuitenkin viime kädessä SE:n omistamana taata puun saatavuus tehtaille. Silloin nämä ovat pieniä lisäkustannuksia eikä ylimääräisiä kustannuksia. Myös jalostaa parhaat palat myytäviksi tonteiksi, johon tavan metsänomistajalla ei resursseja.
Yksi tapa haarukoida tuota 9000 tonnin hehtaarihintaa:
– maan arvo non 1000/ha -> puuston ja muuksi arvoksi jää 8000/ha
– vähennyspohja 60% -> vähennyksen ulkopuolelle jää 2600e/ha puuston arvosta
– jos myisi nykypuuston, tuosta tulee verotuksen kautta ”tappiota” n. 800e/ha + metsänhoitokulut. Vastaa yli 10% kasvua
Millähän konstilla katetaan alkupääoman korko ja tuo viimeinen kohta?
Tämä ei ole mikään tieteellisesti pätevä laskelma, mutta vastaa jotenkin käytännön päätöksentekotilannetta kassavirta-ajattelulla.
Tarkoitin haastateltavan mahdollisuutta vaikuttaa juttuun.
Jatkakaamme myyräntyötä – josko väärältä tiedolta joskus putoaisi pohja pois, kun tarpeeksi kanavia kaivettu 🙂