Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Pakottavaan lainsäädäntöön liittyy paradoksi, jossa laki säädetään niitä varten, jotka toimivat ei-toivotulla tavalla, mutta lakeja noudattavat vain ne, jotka toimisivat muutoinkin oikein. Siitä syystä lainkäyttöä ei kannattaisi tuhlata asioihin, joissa pääasiassa toimitaan oikein ja väärin toimivat eivät aiheuta merkittävää haittaa kenellekään muulle kuin itselleen.
Kiertoajan pidentämisvaatimus on tällainen aihe. Pääasiassa uudistaminen tehdään, kun se on järkevää, eli kasvu (hiilensidonta) on selkeästi hiipunut. Mihinkään merkittäviin vaikutuksiin ilmastonmuutoksen hillinnässä yksittäisten metsänomistajien ”ennenaikaiset” avohakkuut ei johda.
Lahopuun ja vanhojen metsien lisäämistä voisi jotenkin kieli poskella verrata sairaiden vanhusten osuuden lisäämiseen. Vanhat on viisaampia, aiheuttaa vähemmän ongelmia ja kun vanha kuolee, niin se tarjoaa tilaa nuoremmille – hyviä juttuja. Molemmat on eduksi yhteiskunnalle, joten ei kun lisäämään vanhusten ja vanhojen metsien osuutta!
Minä tykkään liukulumikengistä. Pääasiassa toimii kuten lumikengät, eli niillä kävellään. Varmaan eroa eri merkkisissä suksissa, kuinka voi liu’uttaa. Kantavat hyvin pehmeässäkin lumessa (145cm pitkät); riittävän ketterät metsässä, jollei ihan risukkoa; eikä tartu joka paikkaan. Viikko sitten kävin viimeksi ennakkoraivauspalstalla niillä. Mukana kulki raivaussaha, kombikannu ja reppu vajaan kilometrin matkan suuntaansa. Lunta oli 30-50cm höttölunta. Raivattavassa kohteessa puuston alla toki selvästi vähemmän. Oli lämmöt kohdallaan jo ennen raivauksen aloitusta. Raivatessa ei voi käyttää.
Lenkkeilyt hoidetaan aina voidelluilla perinteisen suksilla. Liukulumikengillä voi käydä ihastelemassa maisemia ja emännän kanssa ulkoillessa.
Ahlvikin ja Pihlaisen kirjoituksessa ei ole metsätalouden kannalta mitään uhkakuvaa. Heidän ehdotus tähtää maankäyttötavan muutoksen aiheuttamaan haittamaksuun, eli jos metsämaata raivataan rakennusmaaksi tai tuuli- ja aurinkovoimaloiden vuoksi. Hyvä uutinen – lakkaa holtiton metsien siirtäminen tehottomaan energiantuotantoon.
Bingin tekoälyllä selvitettynä ei ole sähköyhtiöllä oikeutta ilman eri lupaa liikkua moottoriajoneuvolla maastossa
Kyllä, sähköyhtiöllä on oltava lupa liikkua moottoriajoneuvolla maastossa 1. Maastoliikennelupa on tarkoitettu kaikelle ja erityisesti toistuvalle maastossa tapahtuvalle moottorikäyttöiselle maastoliikenteelle 1. Luvan saaneen moottoriajoneuvolla maastossa liikkuvan tahon tulee edelleen pitää huolta siitä, että maastossa liikkumisesta ei synny vältettävissä olevaa tarpeetonta vahinkoa tai haittaa luonnolle, ympäristölle, kiinteistölle tai elinkeinoille 1.
Lupahakemukseen tulee liittää kartta toiminta-alueesta, maanomistajan kirjallinen suostumus, selvitys turvallisuusnäkökohdista ja suunnitelma siitä, miten mahdolliset maastovauriot on tarkoitus korjata ja alue siivota tapahtuman jälkeen 1. Lähetä hakemuspyyntö moottoriajoneuvolla tapahtuvasta maastossa liikkumisesta kunnan ympäristöviranomaiselle kunnan kirjaamon kautta joko sähköisesti tai paperisena tulosteena 1. Liitä mukaan tarvittaessa myös tarvittavat maanomistajien luvat ajamiselle heidän maastossaan 1.
Toimi näin:
- Liitä lupahakemukseen kartta toiminta-alueesta, maanomistajan kirjallinen suostumus, selvitys turvallisuusnäkökohdista ja suunnitelma siitä, miten mahdolliset maastovauriot on tarkoitus korjata ja alue siivota tapahtuman jälkeen.
- Lähetä hakemuspyyntö moottoriajoneuvolla tapahtuvasta maastossa liikkumisesta kunnan ympäristöviranomaiselle kunnan kirjaamon kautta joko sähköisesti tai paperisena tulosteena.
- Liitä mukaan tarvittaessa myös tarvittavat maanomistajien luvat ajamiselle heidän maastossaan
Silkkaa välinpitämättömyyttä toimijoilta. Maastoliikennelain rikkominen on poliisiasia, eli poliisin tulisi puuttua viran puolesta lain rikkomuksiin ilman rikosilmoitusta. Näin vaikka luvan kanssa saisikin ajaa.
Itsellä kävi kerran niin, että sähköyhtiö kävi poistamassa linjan päälle kallistuneen puun ja siinä samassa kaatoi toisenkin tukkikokoisen puun johtokadun ulkopuolelta. Minusta öykkärimäistä toimintaa mennä kaatelemaan puita sopimatta asiasta, koska maanomistajan yhteystiedot varmasti heillä saatavilla.
Samalla tavoin täällä saa pään sekaisin ilman fyysisiä haittavaikutuksia kunhan välillä käy sahaa ulkoiluttamassa.
Yllätti itsenikin, mutta syynä lienee lasten myötä virinnyt aktiivinen kilpasuunnistusharrastus ja hiukan laiskempi jakso siinä 30-35 iässä.
Ei kyllä armeija-aikana tehty parhaita tuloksia, kun armeija oli erikoisjoukoissa kuluttavaa aikaa. Päällimmäisenä tunteena väsymys.
Kestävyyskunto kasvoi saman kympin maastojuoksutapahtuman perusteella 35 vuotiaasta 55 vuotiaaksi asti ja sen jälkeen taittui. Nykyisin kone vasta käynnistyy 5 kilometrin jälkeen.
Liikkuvuudesta ja voimasta pitää pitää vanhemmiten huolta. Voimaa saa metsätöissä, mutta liikkuvuus vaatisi oman panostuksen.
Pohjat on tehty lapsena, jolloin juuri ja juuri ehti ”ulkotöiltään” sisälle syömään.
Vaikka en ole ollut koskaan lakossa, enkä varmaan menekään, koska en juuri kannata lakkoilua, pitää kuitenkin kommentoida näitä puheita lakkoilusta ulkoparlamentaarisena demokratiaa heikentävinä toimina. Voidaan kysyä, että millä ryhmillä on oikeus vaikuttaa valtioon ja sen politiikkaan vaalien välillä? Jollei työntekijöiden yhteisöt (ammattijärjestöt) saa pyrkiä vaikuttamaan, niin miksi sitten työantajajärjestöt saavat vaikuttaa esim, maalailemalla kauhukuvia talouskehityksestä? Miksi elokapina saa istua Mannerheimintiellä eduskunnan edessä. Miksi MTK saa lobata. Miksi puolueet saavat tehdä ohjelmiaan, varjobudjettejaan ja vaikuttaa meidän valitsemien kansanedustajien päätöksentekoon puoluekantojensa mukaan? Se että eri ryhmillä on erilaiset keinot käytettävissään, ei tee asiasta eroa – kukin käyttää niitä keinoja, jotka kokee tehokkaimmiksi. Se on vapaan yhteiskunnan tunnusmerkki.