Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Taas on tullut tänä kesänä kahteen kertaan ajettu maa melkein päästä päähän edestakaisin eri reittejä. Ei voi kuin ihmetellä niitä metsäkatopuheita ja puupeltopuheita. Metsämaiseman katkaisee vain ABC-asemat ja joku yksittäinen ”ennallistettu” mummon mökki, jossa majaa pitävät lähinnä metsäelävät. Metsät vaihtelevat nuoresta vanhaan ja kauniisti hoidettuja yksijaksoisia metsiä ei löydä hakemallakaan.
Olisi jo aikaisemmin pitänyt priorisoida nuorten koulutus metsätaloustukien edelle – tulevaisuuteen molemmat tähtäävät ja kokonaishyöty nuorten tulevaisuuden turvaamisesta on monta kertaluokkaa suurempi.
Verolakihan ei tunne tuollaisia kahden hehtaarin rajoja, vaan se tulkinta perustunee kumottuun (vanhaan) mhy-lakiin, jossa metsänhoitomaksu piti maksaa yli 2 ha:n tiloista. Kääntäen sitten kunnat ovat tulkinneet, että alle 2 ha tilat ovat tontteja, mikä ei perustu lakiin. Taas olisi MTK:lla oikeaa edunajamistehtävää, jos joku viitsisi, mutta vieläkin siellä ilmeisesti kaihertaa, kun metsänhoitoyhdistysten ”verotusoikeus” vietiin.
Nuakan tapauksessa varmaan on auttanut, jos tontti on kaavaan rajattu ja verottaja on kerrankin tulkinnut lakia oikein, eli kiinteistön käyttötarkoitus määrää verokohtelun eikä sen koko. Tästä on ymmärtääkseni myös oikeustapauksia. Näyttö metsätalouden harjoittamisesta on tukenut maanomistajaa.
Eläimet tulevat ihmisten perässä eikä luontokatoa karkuun.
Kuvio 3 ihan lopussa kertoo väestön keskittymisen kaupunkeihin.
90-luvulla kaupungeissa asui 64% nyt n. 75% – prosentuaalinen nousu n. 25% (11 %-yksikköä)
Musk on sen kokeiluillaan osoittanut, että kaikki on sähköisesti aivojen ohjaamaa fysiikkaa. Aivojen kontrolli on ohitettavissa/korvattavissa ulkoisella stimulaatiolla (kemiallinen tai sähköinen), jota muuten käytettänee ihan yleisesti monien neurologisten vaivojen hoidossa.
Odotan vain, että joku kertoisi mihin aihealueeseen metsätaloudessa tämä liittyy? Harrastus, sukupolvenvaihdos, sukupuolenvaihdos…?
Ei ole ihme, että Ylen metsäuutisointi on mitä on…
Poliittiset ideologiat ja aktivistit ohjaavat tuotettavaa sisältöä!! Ei ole tarkoituskaan luoda journalismia (oikeaa tietoa) vaan ajaa joidenkin määrittämää ”hyvää tavoitetta”.
Tähän olen päätynyt itsekin – hankintahakkuusta joutuu maksamaan ”harrastuslisää”, mutta erityisesti ensimmäisillä harvennuksilla ja vaikeammassa harvennuskohteessa kannattaa tulevaisuuden paremman tuoton vuoksi. Oman koneen hankinta ollut harkinnassa, mutta toistaiseksi työssäkäyvällä liian pieni käyttöaste, että kannattaisi hankkia.
Keljua on, kun joskus pisto on tullut selkään raivaussahavaljaan alle. Siellä se tuntuu paljon kauemmin ja pahemmalta kuin muualla. On saattanut vielä jäädä piikki sisään, mikä ei paranna tilannetta, kun ei selästä oikein pääse sitä kaivamaan.
Kyllä on ihan mielikuvitusta vetää johtopäätöksiä yrityskoon tai -muodon ja työn laadun välillä. Erästä metsuriluottamusmiestä lainatakseni: Hyvä ammattilainen tekee saman määrän hyvää jälkeä taksasta (urakka/tunti) riippumatta! Eli kyse on täysin sen kaverin osaamisesta ja ammattiylpeydestä, joka puikoissa on.
Tuossa vuosituhannen alussa taisi olla Aalto-yliopiston tutkimus metsäkonemarkkinoista. Tulokset olivat jota kuinkin sellaiset, että alaa vaivasi jäykkyys, eli yrittäjien sitominen urakanantajaan ja heikot mahdollisuudet vaihtaa urakanantajaa. Metsähallituksen kilpailutukset mainittiin alaa tervehdyttävänä mahdollisuutena. Tosin tiedämme, että kovan kilpailun vuoksi ei uskallettu aina antaa kannattavia hintoja.
Kannattavimmaksi todettiin 1-2 koneketjun yritykset, joissa isäntä on myös itse töissä koneella. En varmalla muista oliko sama tutkimus vai samoihin aikoihin tehty koneyrittäjien oma selvitys. Kannattavuuden kannalta tärkeää, että myyntityötä ja hallintoa hoitaa sen hyvin taitava henkilö tai taho.
Vaikea nähdä, miten alueyrittäjyys parantaa alan edellytyksiä noin laajemmin, kun ei se lisää jaettavaa, vaan pidentää ”ravintoketjua”. Tunnetusti ravintoketjun alapäässä olevat eivät ole kovin vahvoilla.