Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Mikä lienee kuusettumisen vaikutus kanalintukantoihin? Jos oikein muistelee, niin kuusikoista ei ole saanut kuin jonkun pyyn joskus, mutta nekin vähintään sekapuustoisesta osasta. Tai milloin olette tavanneet metson tai teeren kuusikossa, jossa vain kuusia?
Olen joskus tuuminut, että joku voisi tehdä sellaisen klipin, jossa näytetään, mihin kaikkeen puuta käytetään. Kaveri istumaan aamukahvipöytään. Ensin häviää hesari kädestä; sitten sokerit leviävät pöydälle, kun pussi häviää; sitten tuoli alta; sitten pöytä häviää; sitten katto, seinät ja lattia häviää; lopulta kaveri istuu ulkona kahvikuppi kädessä ja siitä sitten alkavat viskoosia sisältävät vaatteet kuoriutumaan pois…
Hesaria lukiessa tulee käsitys, että museointi on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Metsät (luonto) pitäisi museoida ja museoiden sulkemisesta ja rahoitusleikkauksista raportoidaan monta päivää aukeaman jutuilla??? Rahat pois tuottavasta toiminnasta tai alkutuotannosta (Ruokavirasto irtisanoo kymmeniä, Metsäkeskus irtisanoi kymmeniä) on pikku-uutinen jossain marginaalissa.
Brynje on itse asiassa Norjalainen, mutta siellä on hyvä valikoima erilaisia alusvaatteita. Nykyisin on niin hyviä alusvaatteita tarjolla, että todellakin vain kerrastoa vaihtamalla saa hyvän vaatetuksen samoilla päällivaatteilla.
”Olennaisin virhe mikä tuli tehtyä on ehkä siinä kohtaa että metsänielut tulivat yliarvioiduiksi laskettaessa nykyisen EU-tavoitekauden vertailutasoa. ” no siinäpä Taalaksen kritiikin kohde onkin – sen lisäksi uskottiin, että metsänielut kuittaa koko laskun, eli tavoite laskettiin sen varaan, eli se ei ole tasapainoinen muiden sektoreiden kanssa.
Taalas on oikeassa ja haukkuu oikeaa puuta. Naivisti Suomen päättäjät ajattelivat, että maankäyttösektori (metsät) nielevät kaiken paskan, mitä ilmaan päästetään, joten muualla voidaan jatkaa vanhaan malliin. Eli ilmastotavoitteen taakka laskettiin maankäyttösektorin (meidän metsänomistajien) niskaan. Siitä kumpuaa nämä pelottelut ”veronmaksajille lankeaa kaamea lasku <kun metsänomistajat tyrii>”. Eli ei ole ymmärretty, että oikea vihreä siirtymä edellyttää uusiutuvien luonnonvarojen tehokasta käyttö. Kun päälle tuli vielä venäjän puun loppuminen, niin yhtälö on mahdoton ilman radikaaleja toimia päästöpuolella.
Julkisessa keskustelussa hiilinielusta puhutaan edelleen niin, että se on sitoutunut hiili eli varasto, joka kattaa puuston ja sen uuden kasvun. Tällöin luonnonmetsä on nielu, mikäli lahoaminen ei ylitä sitomista. Koska osa lahoavasta puusta muuttuu maaperän hiilivarastoksi, ei sidonta tarvitse olla aivan yhtä iso kuin lahoaminen. Siis tarkemmin ottaen, jos hiilen vapautuminen ilmakehään on pienempää kuin sidonta, luonnonmetsä pysyy hiilinieluna, joka on yhtä kuin metsään varastoitunut hiili.
Olen joskus ehdottanut, että tukea pitäisi maksaa, jos tilan kokonaispuusto kasvaa. On selvää, ettei tukea tarvita, kun tehdään hakkuita siten, että puustopääoma pienenee. Uudet tilavuustiedothan saadaan Metsäkeskuksesta nyt muutaman vuoden välein.
Perimmiltään tutkimustuloksissa on se ongelma, etteivät biologit tunnu ymmärtävän mallinnusta riittävän hyvin. Lataistaan joku malli ja ja ollaan varmoja, että näin se asia on. Tilastollisissa analyyseissäkään (opiskeluaikojeni havaintojen mukaan) ei käytetä soveltuvia, eli ehdot täyttäviä malleja, vaan sitä, joka osataan. Tämä vanha juttu ”Kun bemarit on keskimääräistä useammin kolarissa osapuolena, täytyy bemareiden aiheuttaa kolareita”
Klassinen ”vahvistusharha” – haetaan tuloksia ja vertaistutkimuksia, jotka tukevat omia tuloksia. Tämä on tietenkin tieteessä yleinen ongelma – muista tutkimuksista haetaan tukea eikä kriittisiä näkökulmia.
Kyllä ne hirvikärpäset on aina kuolleet sormien välissä hierasemalla. Mutta tänä vuonna ei ole hirvikärpäsiä. Reilun viikon ole joka päivä käynyt Etelä-Karjalan sydänmailla metsätöissä ja metsällä ja ainuttakaan hirvikärpästä en ole nähnyt. Ei sillä tosin väliä. Ei ne minua kiusaa – liian sitkas ja pahanmakuinen äijä. Haisen varmaan raadolta täällä metsätöissä, kun ampiaiset löytää aina tauolla. Samaa eväsleipää syödään hyvässä sovussa.