Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Mutta mihin perustuu avainväite, että metsävähennys lisää hakkuita?
Tarkoituksella ja tietoisesti luodaan metsänomistajasta kuva riistäjänä, joka ei välitä luontoarvoista. Taitaa todellisuudessa harva rahastaa saman tien koko metsävähennyksen. En tiedä. Onkohan tästä tutkimuksia, kuinka kauan metsävähennyksen käytössä loppuun keskimäärin menee? Itsellä ainakin hakkuut tulevat ajallaan ja sitten metsävähennykset käytetään sitä myöten, eli ei lisää hakkuita.
Anteeksi, mutta nyt lyö vähän tyhjää…Täällä todistellaan, että hirvet syövät vain hoitamattomia taimikoita?? Mitä te sitten esimerkilliset taimikonhoitajat niistä hirvistä kohkaatte?
Eikö voisi tehdä kuten työttömyyskorvauksissa – on ehdottoman kiellettyä tehdä mitään. Pienikin askare metsässä (kävyn potkaisu toiseen paikkaan) katkaisisi heti tuet.
Näissä uusissa ”tukimuodoissa” on samaa kaikua kuin aikanaan Kyllösen autoilun verotuksessa GPS:n perusteella – eli aivan turhaa byrokratiaa, kun tahtoo tuo kuljettu matka ja polttoaineen kulutus olla kytköksissä toisiinsa, ja polttoaineen verotuksessa on jo toimiva järjestelmä ilman byrokratiaa. Onneksi sekin kaatui – kuten toivottavasti nämäkin.
Jos tuen tarkoitus ei olekaan enää korvata tekijälleen ylisukupolvista kustannusta, joka hyödyttää yhteiskuntaa laajalti, vaan maksaa jostain suoritteesta (luonnon monimuotoisuuden lisääminen/varmistaminen), on tähän varmasti helpompiakin keinoja. Esimerkiksi maksetaan suoraan metsävaratiedon perusteella palkkioita keskimääräisen puuston tilavuuden, iän ja puulajijakauman perusteella. Tämä tosin aiheuttaa haasteita metsävaratiedon keruulle, kun nykyinen menetelmä ei luotettavasti kerro puulajijakaumaa, kun pääpuulajikin voi kuviolla olla väärin. Jos metsävaratiedon tarkkuutta saataisiin tämän myötä paremmaksi olisi sillä muutakin hyötyä kuin vain tuen maksu.
Näyttää olevan ympärillä enemmänkin metsäpalstoja, joille ei vie tietä. Jos aikaa, niin selvittelisin naapurit ja kyselisin, miten pääsevät palstoilleen, eli onko ongelmia. Mahdollisuus yhteiseen tiehankkeeseen.
Muutoin Mehtäukon kanssa samaa mieltä – tekijälle kiinnostava kohde. Taitavalla hoidolla mahdollisuus saada hyvät kasvatuskelpoiset metsät.
Kun katselee näitä Etelä-Suomen kuusikoita tai kuusivaltaisia metsiä, tulee elävästi mieleen 1980-luvun paniikki metsäkuolemista. Terveemmistä metsistä lietsottiin kauhua massiivisista metsätuhoista ja miten metsä kuolevat pystyyn. Alettiin tutkimaan ja mittaamaan ”harsuuntumista” ja kuolleiden puiden määrää. Nyt ei tunnu kiinnostavan metsien hyvinvointi. Ollaan huolissaan ötököistä ja käävistä, joilla menee kohta tosi hyvin tätä menoa. Sekin ilo niillä loppuu pian, kun ei enää nouse uutta lahoavaa puuta. Kyllä hyvinvoiva metsä on metsäluonnon monimuotoisuuden perusta pitkällä tähtäimellä. Jos muuta väittä, voi käydä katsomassa vaikka Kuolan puuttomia alueita, joissa ennen oli metsä tai noita keskisen Euroopan metsätuhoalueita.
Ei liittynyt Taivalkosken tapaus kalariitoihin vaan puukauppoihin Mediatiedot: Taivalkosken ampumisen motiivi liittynee puukauppoihin – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus
Onneksi täällä väki riitelee etänä, niin voi ammuskella vain ikkunasta ilmaan.
Jos haluaa sopuisaan kokoukseen, niin mhy valtuustot ovat oiva paikka. Siellä saa rauhassa hörppiä kahvia, kunhan varoo ettei nyökytellessä vahingossa lyö hampaitaan tassin reunaan…
Kun lillukanvarsia, niin ”julkisen sektorin menot ovat 53% VERRATTUNA bkt:EEN ARVOON.” Mutta Rippe kuitenkin tietää selvästi eron ja tehnyt läksynsä, ja totta, että julkisella sektorilla on vaikutusta BKT:hen.
Eri asia yhteydessä ollaan tyypillisesti huolissaan eri asiasta. Säästäminen ei vauhdita taloutta, jos säästäminen kohdistuu rahaan tai kiinteään omaisuuteen. Siksi kannustetaan kulutukseen. Ja nyt sitten irrallisena asiana ollaan huolissaan varallisuudesta ikään kuin se oikeasti kertoisi jostain. Kyllähän ihannetilanteessa jokainen sukupolvi käyttää varallisuutensa omaksi hyödykseen.
Niin korjataan taas tämä virhe – julkinen sektori ei muodosta 53% BKTsta vaan on kooltaan 53% BKTsta (siis yhtä suuri kuin 53% BKTsta), jotka ovat kaksi täysin eri asiaa. Googlatkaa itse.
Omaisuuden kutistuminen johtuu rakennemuutoksesta ja omaisuuden arvon laskusta. Suomalaisten omaisuus koostuu pääasiassa omistusasunnosta ja ne on hankittu aikana, jolloin ne ovat olleet arvokkaita. Nyt asuntojen arvo on pitkään ollut laskeva ja erityisen voimakkaasti haja-asutusalueilla ja taantuvissa kunnissa. Kun väki ei sijoita, vaan kuluttaa esim. palveluihin, niin varallisuus ei kasva.