Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Ihan turhaan yritetään keksiä uusia veroja. Sitä olen minäkin selvästi nykyisiä korkeammilla veroprosenteilla pienemmällä palkalla aikanaan maksanut talon ja siinä sivussa pitänyt 5 hengen perheen leivässä – eikä heikkoakaan. Ei muuta kuin tuloverot 90-luvun tasolle ja järkeä raha kylvämiseen kaiken maailman höyhötyksiin.
Tornalla on eri tavoitteet – sen tarkoitus on kuitenkin viime kädessä SE:n omistamana taata puun saatavuus tehtaille. Silloin nämä ovat pieniä lisäkustannuksia eikä ylimääräisiä kustannuksia. Myös jalostaa parhaat palat myytäviksi tonteiksi, johon tavan metsänomistajalla ei resursseja.
Yksi tapa haarukoida tuota 9000 tonnin hehtaarihintaa:
– maan arvo non 1000/ha -> puuston ja muuksi arvoksi jää 8000/ha
– vähennyspohja 60% -> vähennyksen ulkopuolelle jää 2600e/ha puuston arvosta
– jos myisi nykypuuston, tuosta tulee verotuksen kautta ”tappiota” n. 800e/ha + metsänhoitokulut. Vastaa yli 10% kasvua
Millähän konstilla katetaan alkupääoman korko ja tuo viimeinen kohta?
Tämä ei ole mikään tieteellisesti pätevä laskelma, mutta vastaa jotenkin käytännön päätöksentekotilannetta kassavirta-ajattelulla.
Tarkoitin haastateltavan mahdollisuutta vaikuttaa juttuun.
Jatkakaamme myyräntyötä – josko väärältä tiedolta joskus putoaisi pohja pois, kun tarpeeksi kanavia kaivettu 🙂
Saman totesin jo heti ketjun alkuun – nyt on paras hetki myydä, jos tarttee rahaa ja metsälle ei jatkajaa. Ei näin voi kauaa jatkua.
AJ:llä aika sinisilmäinen kuva journalismista. Nimimerkillä kokemusta, toimittajalla on usein ennakkoon käsikirjoitus, jota tukemaan hän käyttää keräämäänsä materiaalia. Sopivasti joitain osia jättämällä pois tai muuttamalla järjestystä asia saa aivan toisen käänteen kuin haastateltava on kertonut. Televisiossa ja radiossa tähän ei voi vaikuttaa. Kerran telkassa tuli kaksi kuvattua pätkää eri järjestyksessä kuin ne oli kuvattu. Lähetyksestä sai sen käsityksen, että kommentit olivat yhteydessä toisiinsa, vaikkei näin ollut.
Painettuun mediaan pitää erikseen vaatia, että saa tekstin tarkastettavaksi, ja tällöinkin oikeastaan voi korjata vain selvät asiavirheet – käsikirjoitus ei muutu. Parhaan painetun median jutun saa kirjoittamalla sen lähes valmiiksi itse, jolloin ”käsikirjoitus” tulee toimittajalle annettuna. Toimittaja vain höystää juttua.
Nämä siis perustuvat omiin kokemuksiin.
Näyttää perintövero- ja lahjaverotaulukot menevän samalla askelluksella ja marginaalin veroprosentti joka kynnyksellä lahjaverossa 1% enemmän. Siihen 5000 verottoman hyötyyn vaikuttaa sitten lahjan/perinnön suuruus, koska mitä suurempi omaisuus, sen pienemmäksi sen merkitys hiipuu tuon prosentin eron vuoksi. Tosin jos lahjasta ehtii nauttia pitempään, verovapaan osuus on aina 5000/3 vuotta.
Monta liikkuvaa tekijää optimoimiseksi.
Leppänen – Joo ei se lahjaveron ja perintöveron ero ole kuin prosenttiyksikkö.
Lahja katsotaan aina ennakkoperinnöksi, jos lahjan saamisen ja antajan kuoleman välillä on alle 3 vuotta
Visakallo – niin ymmärsin, että keskusteluketjussa olisi kyse siitä, millä metsäTALOUDELLISILLA perusteilla kannattaa aloituksessa kerrottuja hintoja maksaa – vastaus on: ei millään.
Peksi – siis oliko oikeasti kyse ennakkoperinnöstä? Maatalouden harjoittaminen maatilan sukupolvenvaihdoksessa tarjoaa näköjään juuri noita etuja pelkkään metsätilaan nähden.
Hienosti taablattu.
Jaa…ostin vielä vajaa kymmenen vuotta sitten Etelä-Karjalasta hyvää metsää parin tonnin hehtaarihinnalla. Puun arvo ei ole nelinkertaistunut ja metsätalouden uhkatekijät ovat moninkertaistuneet. En kyllä keksi rationaalista syytä hinnan nousulle muuta kuin tässä välissä korot oli hyvin alhaalla. Sekin on kohta korjattu samalle tasolle takaisin.