Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Olen tästä aikaisemminkin monessa yhteydessä puhunut – loputon tehokkuuden hakeminen ampuu itseään jalkaan. Moni olisi paremmasta valmis maksamaan enemmän tehokkuuden sijaan.
60-luvulla leimikot leimasi metsänhoitajakoulutuksen saaneet. Sitten inssit (alun teknikot), sitten työnjohtajat ja/tai etumiehet ja nyt konetyöaikaan ”hätäkoulutetut” konekuskit. En väheksy kenenkään yllä mainitun ammattitaitoa omassa työssään, mutta tämähän on tietoisesti valittu linja, ettei suunnittelua tehdä tai sen tekee sama, joka suorittaa. On selvää, että tähän liittyy kyseessä olevan tapauksen kaltaisia riskejä – painotukset suunnittelussa eivät ole kokonaisuuden huomioivia.
Vielä todettakoon, että olen nähnyt koneyrittäjiltä erinomaista ja huolellista suunnittelua, jota on myös toteutettu myyjän toiveiden mukaan, joten ei pidä yleistää. Siitä ei olekaan kyse, mutta nykyaikana metsätalouden imago ei vain kestä tällaisia tapauksia, joten suunnitteluun ja suunnitelman laadukkaaseen toteuttamiseen on syytä kiinnittää huomiota.
Jännä sattuma, että vähän ennen katastrofia Partanen ilmoitti jättävänsä metsäjohtajan pestin. Ja en vihjaa mitään. SE:tä lykästi – uusi johtaja voi aloittaa ”puhtaalta pöydältä”, kun Partanen selittää sotkut.
Tämän aamun Ylen aamutv:ssä oli hyvä arvovapaa keskustelu ko. aiheesta ajan ilmiönä, miten tässä törmää maaseudun elinkeino, luonnon itseisarvo, sekä sukupolvi- että sukupuoliasiat yhdessä ja samassa tapauksessa.
Mutta muutoin on todellakin karmaisevaa seurata tätä keskustelua täällä. Seuraavaksi joku esittää salaliittoteorian, jonka mukaan raakut on tuotu tänne etikalla tapettuna muualta ja koneen jäljet on todellisuudessa joku ympäristöaktivisti tehnyt… ei hyvää päivää – pitää pystyä tunnustamaan ja katsomaan totuutta silmiin, kun on oikein kunnolla töpätty. Asia ei ole vain SE:n asia vaan koko metsäsektorin. Älkää hyvä ihmiset lähtekö puolustelemaan tekoa missään muualla kuin täällä omassa kuplassanne.
Valtion (Metsähallituksen) vedet eivät ole jakokunnissa.
Metsähallituksella on vain pieni läntti kyseisen joen eteläpuolella, n. 1,5km jokivartta. Olisi melkoista sattumaa, että jostain syystä on haluttu Metsähallituksen maan kautta pitänyt kulkea.
Mistä Rane päätteli, että kyse Metsähallituksen leimikosta? Uutisten ja tiedotteiden mukaan tuhoalue on yksityismailla.
Kyllä ei ole vain mainehaitta, kun kuolleiden raakkujen hinta uutisten perusteella liikkuu mahdollisesti miljoonissa – tuhansia kuollut ja yhden hinta 589 euroa ->1000kpl->589 000 euroa.
Sameaa vettä tulee puroon sateiden kanssa ajouraa pitkin kunnes jäljet korjataan.
Tämä on metsätaloudelle todellinen taakka nämä karkeat ”hölmöilyt” ja kun joku ei ymmärrä, että vaikea niitä on nykyjään piilotella.
Havaintona myrkytyksestä oli se, että myrkytetyille aloille tuli nopeammin luontaista havupuuainesta alle kuin myrkyttämättömille. Siis ihan koko alaa n. 18 hehtaarista ei myrkytetty. Hoidon kannalta edellä mainitulla menetelmällä hoidettuna (leikkurilla ajelu) ei ollut eroa.
Eräs isäntä teki pellonmetsityksen tarkkana hommana maataloudesta eläkkeelle jäätyään. Laittoi taimet tarkkaan ruutukaavaan ja ajeli välit ajettavalla ruohonleikkurilla. Hyvin lähti metsä kasvamaan ”golf-kentällä”. Perusmyrkytys alle ennen täysmuokkausta ja istutusta. Silti kyllä paikalle löytyi sellaisia kasveja, että hyönteisharrastajat parveilivat pyydyksineen pelloilla.
Nostokoukku – niin tuhotaan metsät ja aletaan viemään sähköä puutuotteiden sijaan? Aikansa varmaan tämäkin kävisi, mutta mitäs sitten kun joku hoksaa, mitä me täällä tehtiin?
Lääkäriliiton edunvalvonnan onnistuminen ei ole lääkärien koulutusmäärän hallinnassa vaan siinä, että järjestelmästä on tehty lääkärikeskeinen. Esimerkiksi AJn mainitsema reseptin uusiminen – jos lääkäri on todennut lääkitystä tarvitsevan kroonisen vaivan, niin miksi ihmeessä tarvitaan lääkäri toteamaan, että asiakkaan lääkkeet on loppu?
Minua ei erityisesti kiinnosta tavata lääkäreitä, vaan saada apua mahdollisiin terveysongelmiin. Useinkaan tähän ei tarvittaisi lääkäriä tai lääkäri voisi aloittaa diagnoosin jo potilaan ajanvarauksessa kertomien oireiden perusteella, eikä vasta vastaanotolla aleta ihmetteleen, että ”jaa, minkäs takia te olette täällä?”